Erilaiset työsopimusmallit

Työn­te­ki­jäl­le voi­daan teh­dä mää­rä­ai­kai­nen työ­so­pi­mus, mikä­li mää­rä­ai­kai­suu­del­le löy­tyy perus­te. Perus­tei­ta voi­vat olla esi­mer­kik­si vaki­tui­sen työn­te­ki­jän sijais­ta­mi­nen (vaik­ka­pa äitiys­lo­man sijai­suus), ker­ta­luon­toi­nen työ­suo­ri­tus (esi­mer­kik­si tiet­ty­jen vihan­nes­ten kylväminen/ kuk­kien istut­ta­mi­nen kyl­vö-/ istu­tusai­ka­na), työn seson­ki­luon­toi­suus (tämä voi­si olla vaik­ka­pa nur­mi­kon leik­kaa­mi­nen kesän ajan), oppi­so­pi­muk­sen opis­ke­luai­ka jne. Työn­te­ki­jäl­le ei voi­da teh­dä useam­pia mää­rä­ai­kai­sia työ­so­pi­muk­sia, mikä­li työ­nan­ta­jan työ­voi­man tar­ve on jat­ku­va. Kun teem­me työn­te­ki­jöil­lem­me mää­rä­ai­kai­sia työ­so­pi­muk­sia, asiak­kaam­me sitou­tu­vat työl­lis­tä­mään työn­te­ki­jäm­me työ­so­pi­muk­sen tun­neil­la. Mää­rä­ai­kai­siin työ­so­pi­muk­siin lai­te­taan tun­te­ja kuten tois­tai­sek­si voi­mas­sa ole­viin, asia­kas­yri­tyk­sen tar­peen mukaan. Mää­rä­ai­kai­sis­sa työ­so­pi­muk­sis­sa on myös koe­ai­ka joka toi­mii samoin kuin tois­tai­sek­si voi­mas­sa ole­vas­sa työ­so­pi­muk­ses­sa, mut­ta sen pituus on enin­tään puo­let mää­rä­ai­kai­sen työ­suh­teen kes­tos­ta. Koea­jan jäl­keen nou­da­te­taan irti­sa­no­mi­sai­ko­ja, jot­ka riip­pu­vat työ­suh­teen kestosta.