Kun yrit­tä­jä palk­kaa ensim­mäi­set työn­te­ki­jän­sä, usein yllä­tys on suu­ri: työn­te­ki­jän palk­ka on vain osa koko­nais­kus­tan­nuk­sis­ta. Pal­kan sivu­ku­lut voi­vat muo­dos­taa jopa 50-60% lisä­kus­tan­nuk­sen brut­to­pal­kan pääl­le. Monil­le uusil­le työ­nan­ta­jil­le nämä kus­tan­nuk­set tule­vat yllä­tyk­se­nä, kos­ka nii­tä ei ole osat­tu huo­mioi­da bud­je­toin­nis­sa riit­tä­vän tar­kas­ti. Sivu­ku­lu­jen ymmär­tä­mi­nen ei ole pel­käs­tään laki­sää­tei­nen vel­vol­li­suus vaan myös mer­kit­tä­vä osa yri­tyk­sen talous­suun­nit­te­lua ja vas­tuul­lis­ta työ­nan­ta­ja­toi­min­taa. Mitä parem­min tun­net nämä kus­tan­nuk­set, sitä tar­kem­min voit arvioi­da todel­li­sia hen­ki­lös­tö­ku­lu­ja ja kes­kit­tyä työn­te­ki­jöi­de­si hyvin­voin­tiin ilman talou­del­li­sia yllätyksiä.

1: Työeläkevakuutusmaksu (TyEL) ja sen vaihtelut

Työ­elä­ke­va­kuu­tus­mak­su on yksi suu­rim­mis­ta työ­nan­ta­jan sivu­ku­luis­ta, ja se muo­dos­taa mer­kit­tä­vän osan koko­nais­kus­tan­nuk­sis­ta. Vuon­na 2023 TyEL-mak­sun koko­nais­mää­rä on kes­ki­mää­rin noin 24,8% työn­te­ki­jän brut­to­pal­kas­ta, jos­ta työ­nan­ta­jan osuus on kes­ki­mää­rin noin 17,4%. Loput mak­sus­ta pidä­te­tään työn­te­ki­jän palkasta.

Yllät­tä­vää monil­le uusil­le työ­nan­ta­jil­le on, että TyEL-mak­su vaih­te­lee yri­tyk­sen koon mukaan. Pie­nil­lä yri­tyk­sil­lä, joi­den vuo­tui­nen palk­ka­sum­ma on alle 2,2 mil­joo­naa euroa, on kiin­teä mak­su­pro­sent­ti. Suu­rem­mil­la yri­tyk­sil­lä mak­suun vai­kut­ta­vat myös työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keet. Lisäk­si työn­te­ki­jän ikä vai­kut­taa hänen osuu­teen­sa mak­sus­ta: alle 53-vuo­tiail­la ja yli 62-vuo­tiail­la on eri pro­sent­ti kuin 53-62-vuotiailla.

Elä­ke­va­kuu­tus­yh­tiön valin­nal­la voi myös olla kus­tan­nus­vai­ku­tuk­sia. Eri yhtiöt tar­joa­vat eri­lai­sia asia­kas­hy­vi­tyk­siä, jot­ka voi­vat alen­taa lopul­lis­ta mak­sua. Vas­tuul­li­nen työ­nan­ta­ja huo­leh­tii työn­te­ki­jöi­den­sä tule­vai­suu­des­ta var­mis­ta­mal­la, että elä­ke­mak­sut ovat ajan tasal­la, mikä raken­taa luot­ta­mus­ta ja pit­kä­ai­kais­ta sitoutumista.

2: Työnantajan sairausvakuutusmaksu ja sen laskeminen

Työ­nan­ta­jan sai­raus­va­kuu­tus­mak­su on kiin­teä pro­sent­tio­suus, joka mak­se­taan kai­kis­ta pal­kois­ta. Vuon­na 2023 tämä mak­su on 1,53% brut­to­pal­kas­ta. Vaik­ka pro­sent­ti vai­kut­taa pie­nel­tä, se kos­kee kaik­kia pal­kan­mak­sun muo­to­ja – myös luon­toi­se­tu­ja, yli­työ­kor­vauk­sia ja bonuksia.

Uusia työ­nan­ta­jia saat­taa häm­men­tää se, että sai­raus­va­kuu­tus­mak­su­pro­sent­ti voi muut­tua vuo­sit­tain. Tämä tar­koit­taa, että pit­kän aika­vä­lin bud­je­toin­nis­sa tulee varau­tua mah­dol­li­siin muu­tok­siin. Lisäk­si sai­raus­va­kuu­tus­mak­su tulee ilmoit­taa ja mak­saa Vero­hal­lin­nol­le tulo­re­kis­te­ri-ilmoi­tuk­sen yhtey­des­sä, mikä vaa­tii tark­kaa palkkahallintoa.

Sai­raus­va­kuu­tus­mak­su las­ke­taan enna­kon­pi­dä­tyk­sen alai­sis­ta pal­kois­ta, mut­ta huo­mio­nar­vois­ta on, että jot­kin kus­tan­nus­ten kor­vauk­set kuten päi­vä­ra­hat ja kilo­met­ri­kor­vauk­set eivät kuu­lu tämän mak­sun pii­riin, kun ne mak­se­taan Vero­hal­lin­non mää­rit­te­le­mien rajo­jen mukai­ses­ti. Työn­te­ki­jöi­den hyvin­voin­nis­ta huo­leh­ti­mi­nen sisäl­tää myös vas­tuun riit­tä­väs­tä sairasvakuutusturvasta.

3: Työttömyysvakuutusmaksut – milloin ne yllättävät?

Työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sut jakau­tu­vat työ­nan­ta­jan ja työn­te­ki­jän osuuk­siin. Vuon­na 2023 työ­nan­ta­jan osuus on 0,52% palk­ka­sum­mas­ta 2 251 500 euroon asti ja yli­me­ne­väl­tä osal­ta 2,06%. Tämä por­ras­tus tulee monil­le uusil­le työ­nan­ta­jil­le täy­te­nä yllä­tyk­se­nä ja voi aiheut­taa mer­kit­tä­viä lisä­kus­tan­nuk­sia yri­tyk­sen kasvaessa.

Eri­tyi­sen yllät­tä­vä seik­ka on osao­mis­ta­jien eri­lai­nen koh­te­lu työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­suis­sa. Yri­tyk­sen osao­mis­ta­jil­ta peri­tään pie­nem­pi työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su kuin taval­li­sil­ta työn­te­ki­jöil­tä. Samoin työ­nan­ta­jan mak­su osao­mis­ta­jis­ta on pie­nem­pi. Tämä voi vai­kut­taa yllät­tä­väs­ti koko­nais­kus­tan­nuk­siin, jos yri­tyk­ses­sä on usei­ta osao­mis­ta­jia työntekijöinä.

Työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sut kerä­tään ennak­koi­na, ja lopul­li­nen mak­su mää­räy­tyy toteu­tu­neen palk­ka­sum­man perus­teel­la. Tämä voi joh­taa joko lisä­mak­sui­hin tai palau­tuk­siin tilin­pää­tök­sen jäl­keen, mikä on syy­tä huo­mioi­da kas­sa­vir­ta­suun­nit­te­lus­sa. Työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sut tuke­vat työn­te­ki­jöi­de­si tur­va­verk­koa muut­tu­vas­sa työ­elä­mäs­sä, mikä on osa vas­tuul­lis­ta henkilöstöpolitiikkaa.

4: Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen kustannusrakenteen erot

Työ­ta­pa­tur­ma- ja ammat­ti­tau­ti­va­kuu­tus on pakol­li­nen kai­kil­le työ­nan­ta­jil­le, mut­ta sen kus­tan­nuk­set vaih­te­le­vat huo­mat­ta­vas­ti toi­mia­loit­tain. Toi­mis­to­työs­sä vakuu­tus­mak­su voi olla alle 0,5% palk­ka­sum­mas­ta, kun taas kor­kean ris­kin toi­mia­loil­la kuten raken­nusa­lal­la se voi olla jopa 5-6%.

Vakuu­tus­yh­tiöi­den hin­noit­te­lus­sa on ero­ja, joten kil­pai­lut­ta­mi­nen kan­nat­taa. Hin­noit­te­luun vai­kut­taa toi­mia­lan lisäk­si yri­tyk­sen oma vahin­ko­ti­las­to – mitä enem­män tapa­tur­mia, sitä kor­keam­pi mak­su. Tämä voi tul­la yllä­tyk­se­nä eri­tyi­ses­ti pie­nil­le yri­tyk­sil­le, jois­sa yksi­kin vaka­va tapa­tur­ma voi nos­taa vakuu­tus­mak­sua huomattavasti.

Työ­nan­ta­jat voi­vat kui­ten­kin vai­kut­taa vakuu­tus­mak­sui­hin­sa panos­ta­mal­la työ­tur­val­li­suu­teen. Monet vakuu­tus­yh­tiöt tar­joa­vat alen­nuk­sia yri­tyk­sil­le, jot­ka osoit­ta­vat sitou­tu­mis­ta tapa­tur­mien ehkäi­syyn esi­mer­kik­si kat­ta­van työ­tur­val­li­suus­jär­jes­tel­män avul­la. Työn­te­ki­jöi­den tur­val­li­suus ja hyvin­voin­ti työ­pai­kal­la on inhi­mil­li­ses­ti tär­ke­ää ja vai­kut­taa suo­raan työ­tyy­ty­väi­syy­teen ja sitoutumiseen.

5: Ryhmähenkivakuutus – pieni mutta pakollinen kustannus

Ryh­mä­hen­ki­va­kuu­tus on usein vähem­män tun­net­tu sivu­ku­lu, joka on kui­ten­kin pakol­li­nen useim­pien työ­eh­to­so­pi­mus­ten mukaan. Sen kus­tan­nus on pie­ni, yleen­sä noin 0,07% palk­ka­sum­mas­ta, mut­ta se on sil­ti huo­mioi­ta­va kokonaiskustannuksissa.

Vakuu­tuk­sen tar­koi­tuk­se­na on tur­va­ta työn­te­ki­jän per­heen toi­meen­tu­lo työn­te­ki­jän kuo­le­man varal­ta. Se kat­taa työn­te­ki­jän kuo­le­man riip­pu­mat­ta sii­tä, tapah­tuu­ko se työs­sä vai vapaa-ajal­la. Kor­vaus­sum­ma mää­räy­tyy työn­te­ki­jän iän ja huol­let­ta­vien mää­rän perusteella.

Vaik­ka kus­tan­nus on pie­ni, ryh­mä­hen­ki­va­kuu­tus on tär­keä osa työn­te­ki­jän koko­nais­tur­vaa ja työ­suh­de-etu­ja. Se ker­too myös yri­tyk­sen vas­tuul­li­suu­des­ta ja välit­tä­mi­ses­tä työn­te­ki­jöi­tään koh­taan – arvot, jot­ka hei­jas­tu­vat työ­paik­ka­kult­tuu­riin ja työn­te­ki­jöi­den sitou­tu­mi­seen pit­käl­lä aikavälillä.

6: Lomarahat ja -korvaukset eri työehtosopimuksissa

Loma­ra­hat ovat mer­kit­tä­vä osa pal­kan sivu­ku­lu­ja, mut­ta nii­den mää­rä ja mak­su­ta­pa vaih­te­le­vat huo­mat­ta­vas­ti eri työ­eh­to­so­pi­mus­ten välil­lä. Ylei­ses­ti loma­ra­ha on 50% loma­pal­kas­ta, mut­ta esi­mer­kik­si kau­pan alal­la se voi olla eri­lai­sel­la las­ken­ta­pe­rus­teel­la kuin metalliteollisuudessa.

Uudel­le työ­nan­ta­jal­le voi tul­la yllä­tyk­se­nä, että loma­ra­ho­jen ja -kor­vaus­ten bud­je­toin­ti vaa­tii tark­kaa pereh­ty­mis­tä sovel­let­ta­vaan työ­eh­to­so­pi­muk­seen. Joil­la­kin aloil­la loma­ra­hat mak­se­taan ker­ta­suo­ri­tuk­se­na ennen lomaa, toi­sil­la taas loman jäl­keen tai osis­sa pit­kin vuotta.

Työ­suh­teen päät­tyes­sä mak­set­ta­vat loma­kor­vauk­set voi­vat myös aiheut­taa yllät­tä­viä kus­tan­nuk­sia. Työn­te­ki­jäl­le on mak­set­ta­va kor­vaus pitä­mät­tö­mis­tä lomis­ta, ja tämä sum­ma voi olla huo­mat­ta­va eri­tyi­ses­ti pit­kis­sä työ­suh­teis­sa tai jos lomia on ker­ty­nyt pal­jon. Oikeu­den­mu­kai­nen ja läpi­nä­ky­vä loma­käy­tän­tö raken­taa luot­ta­mus­ta työ­nan­ta­jan ja työn­te­ki­jän välil­lä ja tukee työhyvinvointia.

7: Sairausajan palkan kustannusvaikutukset

Työ­so­pi­mus­lain mukaan työ­nan­ta­ja on vel­vol­li­nen mak­sa­maan työn­te­ki­jäl­le sai­rausa­jan palk­kaa sai­rau­den alus­ta lukien yleen­sä vähin­tään sai­ras­tu­mis­päi­väl­tä ja 9 seu­raa­val­ta arki­päi­väl­tä. Tämän jäl­keen työn­te­ki­jä siir­tyy Kelan sai­raus­päi­vä­ra­han pii­riin. Monis­sa työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa on kui­ten­kin laa­jem­mat sai­rausa­jan pal­kan­mak­su­vel­voit­teet, jot­ka voi­vat olla jopa usei­ta kuukausia.

Uusil­le työ­nan­ta­jil­le tulee usein yllä­tyk­se­nä, että sai­rausa­jan pal­kan­mak­su­vel­vol­li­suus voi olla huo­mat­ta­vas­ti pidem­pi kuin lain mini­mi­mää­räys. Lisäk­si monis­sa työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa sai­rausa­jan palk­ka on täy­si palk­ka, ei vain osa siitä.

Vaik­ka työ­nan­ta­ja voi hakea kor­vaus­ta Kelal­ta, se kat­taa vain osan kus­tan­nuk­sis­ta. Kela mak­saa sai­raus­päi­vä­ra­haa työ­nan­ta­jal­le vas­ta oma­vas­tuu­ajan (1+9 arki­päi­vää) jäl­keen, ja kor­vaus on yleen­sä huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi kuin työn­te­ki­jäl­le mak­set­ta­va palk­ka. Sai­rausa­jan palk­ka on tär­keä osa työn­te­ki­jän tur­va­verk­koa ja osoi­tus sii­tä, että työ­nan­ta­ja arvos­taa työn­te­ki­jöi­den­sä hyvin­voin­tia myös haas­ta­vi­na aikoina.

Miten hallita palkan sivukuluja tehokkaasti ja vastuullisesti?

Pal­kan sivu­ku­lu­jen teho­kas hal­lin­ta alkaa nii­den perus­teel­li­ses­ta ymmär­tä­mi­ses­tä. Työ­nan­ta­jan on tär­ke­ää tun­tea kaik­ki laki­sää­tei­set vel­voit­teen­sa ja sovel­let­ta­van työ­eh­to­so­pi­muk­sen mää­räyk­set. Tark­ka bud­je­toin­ti, jos­sa huo­mioi­daan kaik­ki sivu­ku­lut, aut­taa vält­tä­mään ikä­viä yllä­tyk­siä ja mah­dol­lis­taa kes­kit­ty­mi­sen tär­keim­pään – moti­voi­tu­neen ja sitou­tu­neen hen­ki­lös­tön rakentamiseen.

Yksi teho­kas tapa hal­li­ta sivu­ku­lu­ja on har­ki­ta kump­pa­nuut­ta hen­ki­lös­tö­pal­ve­lu­yri­tyk­sen kans­sa eri­tyi­ses­ti tila­päi­sis­sä tai kausi­luon­tei­sis­sa työ­voi­ma­tar­peis­sa. Hen­ki­lös­tö­pal­ve­lu­kump­pa­ni huo­leh­tii kai­kis­ta työ­nan­ta­ja­vel­voit­teis­ta ja sivu­ku­luis­ta, mikä tekee kus­tan­nuk­sis­ta ennus­tet­ta­vam­pia ja hel­pom­min hal­lit­ta­via, samal­la var­mis­taen työn­te­ki­jöi­den oikeu­den­mu­kai­sen kohtelun.

Me Duu­ri-tii­mis­sä autam­me mie­lel­läm­me yri­tyk­siä navi­goi­maan näi­den kus­tan­nus­ten vii­da­kos­sa. Jokai­sel­la asia­kas­yri­tyk­sel­läm­me on oma nimet­ty vas­tuu­rek­ry­toi­ja, joka pereh­tyy huo­lel­li­ses­ti yri­tyk­sen­ne tar­pei­siin. Oli­pa kysees­sä hen­ki­lös­tö­vuo­kraus tai muu hen­ki­lös­tö­rat­kai­su, voim­me tar­jo­ta jous­ta­via pal­ve­lui­ta, jot­ka sopi­vat yri­tyk­se­si tar­pei­siin – koko Suo­men alueella.

Muis­ta, että sivu­ku­lut eivät ole vain pakol­li­nen kus­tan­nus vaan osa sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mää, joka tur­vaa työn­te­ki­jöi­de­si ja hei­dän per­hei­den­sä toi­meen­tu­lon. Vas­tuul­li­nen työ­nan­ta­ja näkee sivu­ku­lut inves­toin­ti­na hyvin­voi­vaan ja moti­voi­tu­nee­seen hen­ki­lös­töön. Pit­kä­jän­tei­nen hen­ki­lös­tö­po­li­tiik­ka, jos­sa työn­te­ki­jöi­den hyvin­voin­ti on kes­kiös­sä, joh­taa parem­paan asia­kas­tyy­ty­väi­syy­teen ja vah­vem­paan liiketoimintaan.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Miten pek­kas­päi­vät ker­ty­vät raken­nusa­lan työntekijöille?
• Kuin­ka tasoit­tu­mis­jak­son yli­työt lasketaan?
• Mitä fes­ta­ri­työn­te­ki­jän työn­ku­vaan kuuluu?
• Miten hakea fes­ta­ri­työn­te­ki­jäk­si ilman aiem­paa kokemusta?
• Kuin­ka kau­an etu­kä­teen kesä­työ­tä kan­nat­taa hakea?