Työ­lain­sää­dän­nön rik­ko­mi­ses­ta seu­raa vaka­via talou­del­li­sia seu­raa­muk­sia, kuten sak­ko­ja, vahin­gon­kor­vauk­sia ja lisä­kor­vauk­sia työn­te­ki­jöil­le. Työ­nan­ta­jal­le voi koi­tua myös mai­ne­hait­to­ja ja lii­ke­toi­min­nan häi­riöi­tä. Rik­ko­muk­sia val­vo­vat työ­suo­je­lu­vi­ran­omai­set, polii­si ja työ­tuo­miois­tuin. Työn­te­ki­jät voi­vat suo­jau­tua tun­te­mal­la oikeu­ten­sa ja doku­men­toi­mal­la epäi­lyt­tä­vät tilanteet.

Mitä työlainsäädännön rikkominen tarkoittaa käytännössä?

Työ­lain­sää­dän­nön rik­ko­mi­nen tar­koit­taa työ­nan­ta­jan vel­vol­li­suuk­sien lai­min­lyön­tiä tai tahal­lis­ta rik­ko­mis­ta työ­oi­keu­del­li­sis­sa kysy­myk­sis­sä. Ylei­sim­piä rik­ko­muk­sia ovat palk­ko­jen mak­sa­mat­ta jät­tä­mi­nen, työ­ai­ko­jen nou­dat­ta­mat­ta jät­tä­mi­nen ja työ­tur­val­li­suus­mää­räys­ten rikkominen.

Käy­tän­nön esi­merk­ke­jä työ­lain­sää­dän­nön rik­ko­muk­sis­ta ovat yli­töi­den kor­vaa­mat­ta jät­tä­mi­nen, loma­ra­ho­jen pidät­tä­mi­nen, työ­ter­veys­huol­lon jär­jes­tä­mät­tä jät­tä­mi­nen tai työn­te­ki­jän pakot­ta­mi­nen työs­ken­te­le­mään vaa­ral­li­sis­sa olo­suh­teis­sa ilman asian­mu­kai­sia suo­jai­mia. Myös työ­eh­to­so­pi­muk­sen mää­räys­ten nou­dat­ta­mat­ta jät­tä­mi­nen on lainvastaista.

Monet rik­ko­muk­set tapah­tu­vat tie­dos­ta­mat­ta, kun työ­nan­ta­ja ei tun­ne kaik­kia vel­voit­tei­taan. Esi­mer­kik­si hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­yri­tyk­set voi­vat vahin­gos­sa rik­koa työ­lain­sää­dän­töä, jos ne eivät var­mis­ta, että asia­kas­yri­tys nou­dat­taa työ­tur­val­li­suus­mää­räyk­siä tai mak­saa oikei­ta palk­ko­ja vuokratyöntekijöille.

Millaisia taloudellisia seuraamuksia työlainsäädännön rikkomisesta seuraa?

Työ­lain­sää­dän­nön rik­ko­mi­ses­ta seu­raa monen­lai­sia talou­del­li­sia seu­raa­muk­sia. Työ­nan­ta­ja voi jou­tua mak­sa­maan sak­ko­ja, vahin­gon­kor­vauk­sia työn­te­ki­jöil­le sekä lisä­kor­vauk­sia mak­sa­mat­to­mis­ta pal­kois­ta. Seu­raa­mus­ten suu­ruus riip­puu rik­ko­muk­sen vaka­vuu­des­ta ja työ­nan­ta­jan maksukyvystä.

Työ­tuo­miois­tuin voi mää­rä­tä työ­nan­ta­jan mak­sa­maan hyvi­tys­kor­vauk­sia työn­te­ki­jäl­le esi­mer­kik­si perus­teet­to­mas­ta irti­sa­no­mi­ses­ta tai työ­eh­to­so­pi­mus­rik­ko­muk­ses­ta. Lisäk­si mak­sa­mat­to­mat pal­kat on kor­vat­ta­va kor­koi­neen, ja työn­te­ki­jäl­lä on oikeus saa­da lisä­kor­vaus­ta vii­väs­ty­neis­tä maksuista.

Välil­li­set kus­tan­nuk­set voi­vat olla vie­lä suu­rem­pia kuin suo­rat sakot. Mai­ne­hai­tat voi­vat vai­keut­taa rek­ry­toin­tia ja asia­kas­suh­tei­den yllä­pi­toa. Oikeu­den­käyn­ti­ku­lut, työ­suo­je­lu­tar­kas­tus­ten seu­rauk­set ja mah­dol­li­set toi­min­nan kes­keyt­tä­mis­mää­räyk­set aiheut­ta­vat mer­kit­tä­viä lisä­kus­tan­nuk­sia yritykselle.

Kuka valvoo työlainsäädännön noudattamista ja miten rikkomukset tutkitaan?

Työ­lain­sää­dän­nön nou­dat­ta­mis­ta val­vo­vat ensi­si­jai­ses­ti alue­hal­lin­to­vi­ras­to­jen työ­suo­je­lun vas­tuu­alu­eet, polii­si ja työ­tuo­miois­tuin. Työ­suo­je­lu­vi­ran­omai­set teke­vät tar­kas­tuk­sia työ­pai­koil­la ja tut­ki­vat työn­te­ki­jöi­den teke­miä ilmoi­tuk­sia rikkomuksista.

Rik­ko­musil­moi­tuk­sen voi teh­dä kuka tahan­sa työ­suo­je­lu­vi­ran­omai­sil­le, ammat­ti­liit­toon tai suo­raan polii­sil­le vaka­vim­mis­sa tapauk­sis­sa. Tut­ki­mus­pro­ses­si alkaa yleen­sä työ­suo­je­lu­tar­kas­tuk­sel­la, jos­sa viran­omai­nen sel­vit­tää tilan­teen ja antaa tar­vit­taes­sa mää­räyk­siä puut­tei­den korjaamiseksi.

Työ­suo­je­lu­vi­ran­omai­sil­la on laa­jat toi­mi­val­tuu­det: he voi­vat tar­kas­taa työ­paik­ko­ja ennal­ta ilmoit­ta­mat­ta, vaa­tia asia­kir­jo­ja ja haas­ta­tel­la työn­te­ki­jöi­tä. Vaka­vis­sa tapauk­sis­sa he voi­vat kes­keyt­tää vaa­ral­li­sen työn välit­tö­mäs­ti tai mää­rä­tä työ­pai­kan sul­jet­ta­vak­si, kun­nes puut­teet on korjattu.

Miten työntekijä voi suojautua työlainsäädännön rikkomuksilta?

Työn­te­ki­jä voi suo­jau­tua työ­lain­sää­dän­nön rik­ko­muk­sil­ta ensi­si­jai­ses­ti tutus­tu­mal­la omiin oikeuk­siin­sa ja työ­eh­to­so­pi­muk­seen. On tär­ke­ää tie­tää, mil­lai­seen palk­kaan on oikeus, mit­kä ovat työ­ajat ja mil­lai­seen työ­tur­val­li­suus­suo­jaan on oikeus.

Epäi­lyt­tä­vis­sä tilan­teis­sa kan­nat­taa doku­men­toi­da kaik­ki huo­lel­li­ses­ti: tal­len­taa säh­kö­pos­tit, ottaa kuvia työ­olo­suh­teis­ta ja pitää kir­jaa työ­ajois­ta. Apua saa ammat­ti­lii­tos­ta, työ­suo­je­lu­vi­ran­omai­sil­ta tai oikeus­a­pu­toi­mis­tois­ta. Myös työ­ter­veys­lää­kä­ri voi aut­taa työturvallisuuskysymyksissä.

Hen­ki­lös­tö­vuo­krausa­lan työn­te­ki­jöil­lä on eri­tyi­nen suo­ja, kos­ka sekä vuo­kraa­va että käyt­tä­jäy­ri­tys ovat vas­tuus­sa työ­olo­suh­tei­den lain­mu­kai­suu­des­ta. Vuo­kra­työn­te­ki­jäl­lä on oikeus saa­da tie­toa työ­eh­dois­taan kir­jal­li­ses­ti ja oikeus kään­tyä kum­man tahan­sa työ­nan­ta­jan puo­leen ongel­ma­ti­lan­teis­sa. Luo­tet­ta­va hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­yri­tys huo­leh­tii sii­tä, että kaik­ki työn­te­ki­jän oikeu­det toteu­tu­vat asian­mu­kai­ses­ti. Työ­oi­keu­del­li­sis­sa kysy­myk­sis­sä voit ota yhteyt­tä asian­tun­ti­jaan saa­dak­se­si hen­ki­lö­koh­tais­ta neuvontaa.

Samankaltaiset artikkelit

• Voi­ko vuo­kra­työ­voi­maa käyt­tää lyhy­tai­kai­siin projekteihin?
• Mitä hyö­ty­jä pit­kä­ai­kai­ses­ta yhteis­työs­tä hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­yri­tyk­sen kans­sa on rengasliikkeelle?
• Voi­ko varas­to­työn­te­ki­jöi­tä vuo­kra­ta ruuhkahuippuihin?
• Kuin­ka hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­yri­tys voi tar­jo­ta jat­ku­vuut­ta sekä työn­te­ki­jäl­le että rengasliikkeelle?
• Miten hen­ki­lös­tö­vuo­kraus paran­taa sii­vous­yri­tyk­sen kil­pai­lu­ky­kyä markkinoilla?