Työnantajan pakolliset vakuutusmaksut – turvallisuutta ja hyvinvointia edistämässä

Suo­mes­sa työ­nan­ta­jan on mak­set­ta­va pal­kan lisäk­si usei­ta laki­sää­tei­siä vakuu­tus­mak­su­ja, jot­ka muo­dos­ta­vat mer­kit­tä­vän osan pal­kan sivu­ku­luis­ta. Näi­hin pakol­li­siin mak­sui­hin kuu­lu­vat työ­elä­ke­va­kuu­tus (TyEL), työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su, tapa­tur­ma- ja ammat­ti­tau­ti­va­kuu­tus, ryh­mä­hen­ki­va­kuu­tus sekä työ­nan­ta­jan sai­raus­va­kuu­tus­mak­su. Nämä mak­sut voi­vat yhteen­sä nos­taa työ­nan­ta­jan todel­li­sia palk­ka­kus­tan­nuk­sia noin 20-25 pro­sent­tia var­si­nai­sen pal­kan pääl­le, joten ne ovat olen­nai­nen osa hen­ki­lös­tö­kus­tan­nus­ten suun­nit­te­lua. Samal­la ne muo­dos­ta­vat perus­tan työn­te­ki­jöi­den pit­kä­ai­kai­sel­le tur­val­li­suu­del­le ja hyvin­voin­nil­le työelämässä.

Mitkä ovat työnantajan pakolliset vakuutusmaksut Suomessa?

Suo­mes­sa työ­nan­ta­jan pakol­li­set vakuu­tus­mak­sut koos­tu­vat vii­des­tä pää­asial­li­ses­ta mak­sus­ta: työ­elä­ke­va­kuu­tuk­ses­ta (TyEL), työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sus­ta, työ­ta­pa­tur­ma- ja ammat­ti­tau­ti­va­kuu­tuk­ses­ta, ryh­mä­hen­ki­va­kuu­tuk­ses­ta sekä työ­nan­ta­jan sai­raus­va­kuu­tus­mak­sus­ta. Nämä ovat laki­sää­tei­siä mak­su­ja, joi­ta jokai­sen työ­nan­ta­jan tulee suo­rit­taa var­mis­taak­seen työn­te­ki­jöi­den­sä tur­van ja oikeudet.

Työ­elä­ke­va­kuu­tus (TyEL) on näis­tä suu­rin kus­tan­nuse­rä, ja sen tar­koi­tuk­se­na on rahoit­taa työn­te­ki­jän tule­vaa elä­ket­tä, mikä mah­dol­lis­taa arvok­kaan työ­uran jäl­kei­sen elä­män­vai­heen. Vuon­na 2023 kes­ki­mää­räi­nen TyEL-mak­su on noin 24,8 % palk­ka­sum­mas­ta, jos­ta osa peri­tään työn­te­ki­jäl­tä ja osa jää työ­nan­ta­jan maksettavaksi.

Työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su jakau­tuu myös työ­nan­ta­jan ja työn­te­ki­jän osuuk­siin, ja sen tar­koi­tuk­se­na on rahoit­taa työt­tö­myys­tur­vaa, joka toi­mii tär­keä­nä tuki­ver­kos­to­na työ­elä­män muu­tos­ti­lan­teis­sa. Tapa­tur­ma- ja ammat­ti­tau­ti­va­kuu­tus sekä ryh­mä­hen­ki­va­kuu­tus ovat koko­naan työ­nan­ta­jan vas­tuul­la, ja nii­den suu­ruus vaih­te­lee toi­mia­lan ris­ki­ta­son mukaan.

Työ­nan­ta­jan sai­raus­va­kuu­tus­mak­su (aiem­min sosi­aa­li­tur­va­mak­su) on puo­les­taan kiin­teä pro­sent­tio­suus palk­ka­sum­mas­ta, jol­la rahoi­te­taan työn­te­ki­jöi­den sai­raus­va­kuu­tuse­tuuk­sia. Nämä mak­sut muo­dos­ta­vat yhdes­sä laki­sää­tei­sen perus­tan työn­te­ki­jöi­den sosi­aa­li­tur­val­le ja vai­kut­ta­vat mer­kit­tä­väs­ti työ­nan­ta­jan koko­nais­kus­tan­nuk­siin, mut­ta samal­la ne raken­ta­vat rei­lua ja kes­tä­vää työ­elä­mää koko Suomessa.

Miten työeläkevakuutusmaksu (TyEL) määräytyy?

Työ­elä­ke­va­kuu­tus­mak­su (TyEL) mää­räy­tyy pro­sent­tio­suu­te­na työn­te­ki­jän pal­kas­ta, ja sen suu­ruus riip­puu useis­ta teki­jöis­tä. Vuon­na 2023 kes­ki­mää­räi­nen TyEL-mak­su on noin 24,8 % palk­ka­sum­mas­ta, mut­ta mak­su jakau­tuu työ­nan­ta­jan ja työn­te­ki­jän kes­ken, mikä hei­jas­taa yhteis­tä vas­tuu­ta tule­vai­suu­den turvaamisesta.

Työ­nan­ta­jan osuu­teen vai­kut­taa yri­tyk­sen koko. Suu­ril­la työ­nan­ta­jil­la, joi­den vuo­tui­nen palk­ka­sum­ma ylit­tää tie­tyn rajan, mak­suun vai­kut­ta­vat myös yri­tyk­sen omat työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke­ta­pauk­set. Tätä kut­su­taan mak­su­luok­ka­mal­lik­si, jos­sa yri­tyk­sen aiem­mat työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke­ta­pauk­set mää­rit­tä­vät osit­tain tule­via mak­su­ja. Tämä kan­nus­taa työ­nan­ta­jia panos­ta­maan työ­hy­vin­voin­tiin ja työ­ky­vyn yllä­pi­toon pitkäjänteisesti.

Työn­te­ki­jän osuus TyEL-mak­sus­ta vaih­te­lee iän mukaan:

• 17-52-vuo­ti­aat mak­sa­vat 7,15 % pal­kas­ta (2023)
• 53-62-vuo­ti­aat mak­sa­vat 8,65 % pal­kas­ta (2023)
• Yli 63-vuo­ti­aat mak­sa­vat 7,15 % pal­kas­ta (2023)

Työ­nan­ta­ja pidät­tää työn­te­ki­jän osuu­den suo­raan pal­kas­ta ja tilit­tää koko TyEL-mak­sun valit­se­mal­leen työ­elä­ke­va­kuu­tus­yh­tiöl­le. TyEL-vakuu­tus­mak­sut tulee ilmoit­taa ja mak­saa vii­meis­tään pal­kan­mak­su­kuu­kaut­ta seu­raa­van kuu­kau­den 20. päi­vä­nä, kun käy­tös­sä on kuu­kausi-ilmoit­ta­mi­nen. Pie­nem­mil­lä työ­nan­ta­jil­la on myös mah­dol­li­suus käyt­tää vuo­si-ilmoi­tus­me­net­te­lyä. Vas­tuul­li­nen työ­nan­ta­ja huo­leh­tii näi­den mak­su­jen oikea-aikai­ses­ta suo­rit­ta­mi­ses­ta, mikä var­mis­taa työn­te­ki­jöi­den elä­ke­tur­van ker­ty­mi­sen keskeytyksettä.

Miksi työnantajan on maksettava tapaturmavakuutus?

Työ­nan­ta­jan on mak­set­ta­va laki­sää­tei­nen tapa­tur­ma­va­kuu­tus, kos­ka se on Suo­men lain mukaan pakol­li­nen kai­kil­le työ­nan­ta­jil­le, jot­ka mak­sa­vat tai ovat sopi­neet mak­sa­van­sa kalen­te­ri­vuo­den aika­na palk­kaa yli 1 300 euroa. Tämä vakuu­tus suo­jaa työn­te­ki­jöi­tä työ­ta­pa­tur­mien ja ammat­ti­tau­tien varal­ta, mikä on kes­kei­nen osa työn­te­ki­jöi­den hyvin­voin­nin ja tur­val­li­suu­den varmistamista.

Tapa­tur­ma­va­kuu­tuk­sen kat­ta­vuus on laa­ja. Se kor­vaa työn­te­ki­jäl­le sat­tu­neet vahin­got työ­pai­kal­la, työ­mat­kal­la sekä etä­työs­sä työ­teh­tä­viin liit­ty­vis­sä tilan­teis­sa. Vakuu­tus kat­taa tapa­tur­mis­ta aiheu­tu­vat sai­raan­hoi­to­ku­lut, ansion­me­ne­tyk­set, kun­tou­tus­kus­tan­nuk­set sekä mah­dol­li­set pysy­vät hai­tat ja kuo­le­man­ta­pauk­set. Tämä koko­nais­val­tai­nen tur­va mah­dol­lis­taa sen, että työn­te­ki­jä voi kes­kit­tyä työ­hön­sä tie­täen ole­van­sa suo­jat­tu odot­ta­mat­to­mien tilan­tei­den varalta.

Vakuu­tus­mak­sun suu­ruus mää­räy­tyy toi­mia­lan ris­ki­ta­son ja yri­tyk­sen oman vahin­ko­ti­las­ton perus­teel­la. Esi­mer­kik­si raken­nusa­lal­la, jos­sa tapa­tur­ma­ris­ki on kor­kea, vakuu­tus­mak­sut ovat huo­mat­ta­vas­ti kor­keam­pia kuin toi­mis­to­työs­sä. Kes­ki­mää­rin tapa­tur­ma­va­kuu­tus­mak­sut vaih­te­le­vat 0,3-8 pro­sen­tin välil­lä palk­ka­sum­mas­ta toi­mia­las­ta riip­puen. Panos­ta­mal­la työ­tur­val­li­suu­teen ja kou­lut­ta­mal­la hen­ki­lös­töään työ­nan­ta­ja voi pit­käl­lä aika­vä­lil­lä vai­kut­taa näi­hin kus­tan­nuk­siin positiivisesti.

Työ­nan­ta­jan on tär­ke­ää ymmär­tää, että tapa­tur­ma­va­kuu­tus on työn­te­ki­jän ainoa laki­sää­tei­nen tur­va työ­ta­pa­tur­mien varal­ta. Ilman tätä vakuu­tus­ta työ­nan­ta­ja voi jou­tua itse kor­vaus­vel­vol­li­sek­si kai­kis­ta työn­te­ki­jäl­le sat­tu­neis­ta tapa­tur­mis­ta aiheu­tu­neis­ta kuluis­ta, mikä voi muo­dos­taa mer­kit­tä­vän talou­del­li­sen ris­kin. Vas­tuul­li­nen työ­nan­ta­ja näkee vakuu­tuk­sen pait­si pakol­li­se­na kus­tan­nuk­se­na, myös sijoi­tuk­se­na työn­te­ki­jöi­den tur­vaan ja yhtei­seen luottamukseen.

Miten työttömyysvakuutusmaksu jakautuu työnantajan ja työntekijän kesken?

Työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su jakau­tuu sekä työ­nan­ta­jan että työn­te­ki­jän mak­set­ta­vak­si, mut­ta työ­nan­ta­ja on vas­tuus­sa molem­pien osuuk­sien tilit­tä­mi­ses­tä Työl­li­syys­ra­has­tol­le. Vuon­na 2023 työ­nan­ta­jan osuus on 0,52 % palk­ka­sum­mas­ta 2 251 500 euroon asti ja sen ylit­tä­väl­tä osal­ta 2,06 %. Työn­te­ki­jän osuus on puo­les­taan 1,50 % bruttopalkasta.

Mak­su­jen jako hei­jas­taa yhteis­vas­tuul­li­suut­ta työt­tö­myys­tur­van rahoit­ta­mi­ses­sa. Työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­suil­la rahoi­te­taan ansio­si­don­nais­ta työt­tö­myys­tur­vaa, vuo­rot­te­lu­kor­vauk­sia, aikuis­kou­lu­tus­tu­kea sekä palk­ka­tur­vaa. Tämä jär­jes­tel­mä var­mis­taa, että työn­te­ki­jöil­lä on talou­del­li­nen tur­va­verk­ko mah­dol­lis­ten työ­elä­män muu­tos­ten ja kat­kok­sien aika­na, mikä edis­tää myös työn­te­ki­jöi­den mah­dol­li­suuk­sia kehit­tää osaa­mis­taan ja siir­tyä jous­ta­vas­ti työ­teh­tä­väs­tä toiseen.

Käy­tän­nös­sä työ­nan­ta­ja pidät­tää työn­te­ki­jän osuu­den suo­raan tämän pal­kas­ta ja tilit­tää sen yhdes­sä oman osuu­ten­sa kans­sa. Tili­tys tapah­tuu Työl­li­syys­ra­has­tol­le tulo­re­kis­te­rin kaut­ta teh­tä­vien palk­ka­tie­toil­moi­tus­ten perus­teel­la. Mak­sut mää­räy­ty­vät kalen­te­ri­vuo­sit­tain ja nii­den mää­rät voi­vat vaih­del­la vuo­sit­tain riip­puen työt­tö­myys­tur­van rahoitustarpeesta.

Työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su­vel­vol­li­suus kos­kee kaik­kia 17-64-vuo­tiai­ta työn­te­ki­jöi­tä. Mak­su­vel­vol­li­suus ei kos­ke yrit­tä­jiä, alle 17-vuo­tiai­ta tai 65 vuot­ta täyt­tä­nei­tä työn­te­ki­jöi­tä. Myös tie­tyt eri­tyis­ryh­mät, kuten työ­har­joit­te­li­jat ja sivii­li­pal­ve­lus­mie­het, on vapau­tet­tu työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­suis­ta. Oikeu­den­mu­kai­nen ja hyvin toi­mi­va työt­tö­myys­tur­va­jär­jes­tel­mä on olen­nai­nen osa suo­ma­lais­ta työ­elä­mää, joka mah­dol­lis­taa työn­te­ki­jöi­den pit­kä­jän­tei­set ura­suun­ni­tel­mat ja tur­val­li­set siir­ty­mät työ­elä­män eri vaiheissa.

Mitä tapahtuu, jos työnantaja laiminlyö pakollisia vakuutusmaksuja?

Jos työ­nan­ta­ja lai­min­lyö pakol­li­sia vakuu­tus­mak­su­ja, seu­rauk­set voi­vat olla vaka­via ja moni­puo­li­sia. Ensim­mäi­se­nä seu­rauk­se­na on yleen­sä vii­väs­tys­kor­ko­jen ker­ty­mi­nen, jot­ka nos­ta­vat mak­set­ta­vaa sum­maa mer­kit­tä­väs­ti. Esi­mer­kik­si TyEL-mak­su­jen vii­väs­tys­kor­ko on kor­ko­lain mukai­nen vii­väs­tys­kor­ko, joka on yleen­sä 7-8 prosenttia.

Vakuu­tus­yh­tiöt ja Työl­li­syys­ra­has­to voi­vat myös mää­rä­tä koro­tet­tu­ja vakuu­tus­mak­su­ja, jos laki­sää­tei­siä mak­su­ja ei ole hoi­det­tu ajal­laan. TyEL-vakuu­tuk­sen lai­min­lyön­nis­sä Elä­ke­tur­va­kes­kus voi ottaa vakuu­tuk­sen työ­nan­ta­jan puo­les­ta ja periä nor­maa­lin vakuu­tus­mak­sun jopa nelinkertaisena.

Tapa­tur­ma­va­kuu­tuk­sen lai­min­lyön­ti on eri­tyi­sen vaka­vaa, sil­lä työ­nan­ta­ja jou­tuu itse kor­vaa­maan kaik­ki työn­te­ki­jöil­le sat­tu­neet työ­ta­pa­tur­mat ja ammat­ti­tau­dit. Nämä kus­tan­nuk­set voi­vat nous­ta huo­mat­ta­vas­ti kor­keam­mik­si kuin itse vakuu­tus­mak­sut oli­si­vat olleet. Mikä tär­keäm­pää, lai­min­lyön­ti voi vaa­ran­taa työn­te­ki­jöi­den tur­van ja hyvin­voin­nin, mikä hei­ken­tää luot­ta­mus­ta ja sitou­tu­mis­ta työpaikalla.

Pit­kä­ai­kai­nen lai­min­lyön­ti voi joh­taa myös oikeu­del­li­siin toi­men­pi­tei­siin, kuten ulos­ot­toon. Vaka­vim­mis­sa tapauk­sis­sa kysee­seen voi tul­la jopa riko­soi­keu­del­li­nen vas­tuu työ­elä­ke­va­kuu­tus­mak­su­pe­tok­ses­ta. Viran­omai­set, kuten Elä­ke­tur­va­kes­kus, Työl­li­syys­ra­has­to ja Tapa­tur­ma­va­kuu­tus­kes­kus, val­vo­vat aktii­vi­ses­ti vakuut­ta­mis­vel­vol­li­suu­den nou­dat­ta­mis­ta ja voi­vat teh­dä tar­kas­tuk­sia yri­tyk­siin. Vas­tuul­li­nen työ­nan­ta­ja huo­leh­tii vakuu­tus­mak­suis­ta ajal­laan, mikä on osa työn­te­ki­jöi­den arvos­ta­mis­ta ja kes­tä­vää liiketoimintaa.

Mitä työnantajan kannattaa tietää vakuutusmaksuista henkilöstösuunnittelussa?

Hen­ki­lös­tö­suun­nit­te­lus­sa työ­nan­ta­jan on tär­ke­ää ymmär­tää, että var­si­nai­sen pal­kan lisäk­si pakol­li­set vakuu­tus­mak­sut muo­dos­ta­vat mer­kit­tä­vän osan koko­nais­työ­voi­ma­kus­tan­nuk­sis­ta. Ylei­ses­ti nämä sivu­ku­lut nos­ta­vat palk­ka­kus­tan­nuk­sia noin 20-25 pro­sent­tia, mikä on huo­mioi­ta­va bud­je­toin­nis­sa ja hin­noit­te­lus­sa. Nämä mak­sut ovat kui­ten­kin kes­kei­nen osa suo­ma­lais­ta työ­elä­mä­mal­lia, joka luo tur­vaa ja jat­ku­vuut­ta työsuhteisiin.

Työ­nan­ta­jan kan­nat­taa las­kea todel­li­set palk­ka­kus­tan­nuk­set käyt­tä­mäl­lä kaa­vaa, jos­sa huo­mioi­daan kaik­ki laki­sää­tei­set mak­sut. Esi­mer­kik­si 3000 euron kuu­kausi­palk­ka voi todel­li­suu­des­sa mak­saa työ­nan­ta­jal­le noin 3600-3750 euroa sivu­ku­lui­neen. Näi­den kulu­jen enna­koi­mi­nen ja bud­je­toin­ti on tär­ke­ää yri­tyk­sen talou­den suunnittelussa.

Palk­ka­kus­tan­nus­ten opti­moin­nis­sa kan­nat­taa huo­mioi­da seu­raa­vat seikat:

• Suu­rem­mil­la yri­tyk­sil­lä on mah­dol­li­suus vai­kut­taa TyEL-mak­sui­hin panos­ta­mal­la työ­ky­ky­joh­ta­mi­seen ja ehkäi­se­mäl­lä työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke­ta­pauk­sia – tämä edis­tää samal­la työn­te­ki­jöi­den hyvin­voin­tia ja pidem­piä työuria
• Tapa­tur­ma­va­kuu­tus­mak­sui­hin voi vai­kut­taa panos­ta­mal­la työ­tur­val­li­suu­teen, mikä samal­la paran­taa työn­te­ki­jä­ko­ke­mus­ta ja vähen­tää poissaoloja
• Osa-aikais­ten ja mää­rä­ai­kais­ten työn­te­ki­jöi­den palk­kaa­mi­nen voi olla jous­ta­vam­paa, mut­ta vakuu­tus­mak­sut mää­räy­ty­vät samoil­la peri­aat­teil­la – tär­kein­tä on löy­tää sopi­va hen­ki­lö, joka viih­tyy työssään
• Hen­ki­lös­tö­vuo­krauk­sen käyt­tä­mi­nen voi sel­keyt­tää kus­tan­nus­ten hal­lin­taa, sil­lä vuo­kray­ri­tys huo­leh­tii vakuu­tus­mak­suis­ta ja tar­jo­aa samal­la jous­ta­vuut­ta työ­voi­man mää­rän säätelyssä

On myös hyvä seu­ra­ta vuo­sit­tai­sia muu­tok­sia vakuu­tus­mak­su­pro­sen­teis­sa, sil­lä ne vaih­te­le­vat vuo­sit­tain. Ajan­ta­sai­nen tie­to kan­nat­taa tar­kis­taa vakuu­tus­yh­tiöil­tä, Elä­ke­tur­va­kes­kuk­sel­ta ja Työl­li­syys­ra­has­tol­ta. Teho­kas hen­ki­lös­tö­suun­nit­te­lu vaa­tii, että työ­nan­ta­ja ymmär­tää kaik­ki palk­koi­hin liit­ty­vät kus­tan­nuk­set ja osaa enna­koi­da nii­den vai­ku­tuk­set lii­ke­toi­min­nan kokonaiskannattavuuteen.

Pit­kä­jän­tei­ses­ti toi­mi­va työ­nan­ta­ja näkee vakuu­tus­mak­sut inves­toin­ti­na työn­te­ki­jöi­den hyvin­voin­tiin ja yri­tyk­sen kes­tä­vään menes­tyk­seen. Kun työn­te­ki­jät koke­vat ole­van­sa tur­vat­tu­ja ja arvos­tet­tu­ja, se hei­jas­tuu työn laa­tuun ja työ­pai­kal­la viih­ty­mi­seen. Hen­ki­lös­tö­vuo­kraus tar­jo­aa yri­tyk­sil­le mah­dol­li­suu­den saa­da nopeas­ti päte­vää työ­voi­maa ilman vakuu­tus­mak­su­jen hal­lin­noin­tia, mikä sääs­tää aikaa ja resurs­se­ja sekä tar­jo­aa jous­ta­vuut­ta työ­voi­man tar­peen mukaan.

Related Articles

• Ker­tyy­kö loma­päi­viä pal­kat­to­man vapaan aikana?
• Kuin­ka kau­an etu­kä­teen kesä­työ­tä kan­nat­taa hakea?
• Miten toi­min jos toi­mia­lal­la­ni on usei­ta työehtosopimuksia?
• Kuin­ka pit­kä koe­ai­ka työ­so­pi­muk­seen voi­daan kirjata?
• Miten vuo­si­va­pai­den ker­ty­mi­nen las­ke­taan henkilöstövuokrausyrityksessä?