Mikä on työnantajan todellinen kustannus 3000 euron kuukausipalkasta?

Työ­nan­ta­jan näkö­kul­mas­ta työn­te­ki­jän 3000 euron brut­to­palk­ka muo­dos­taa vain osan koko­nais­kus­tan­nuk­ses­ta. Todel­li­suu­des­sa työ­nan­ta­ja mak­saa tämän sum­man lisäk­si mer­kit­tä­vän mää­rän laki­sää­tei­siä sivu­ku­lu­ja, jot­ka nos­ta­vat kus­tan­nuk­sen huo­mat­ta­vas­ti korkeammaksi.

Koko­nais­kus­tan­nus nousee kes­ki­mää­rin noin 3750-4050 euroon kuu­kau­des­sa, kun huo­mioi­daan kaik­ki pakol­li­set sivu­ku­lut kuten elä­ke­mak­sut, sosi­aa­li­tur­va­mak­su ja vakuu­tus­mak­sut. Nämä sivu­ku­lut nos­ta­vat palk­ka­kus­tan­nuk­sia tyy­pil­li­ses­ti 25-35 pro­sent­tia perus­pal­kan pääl­le, min­kä lisäk­si työ­nan­ta­jal­le syn­tyy mui­ta hen­ki­lös­töön liit­ty­viä kustannuksia.

Työ­nan­ta­jan koko­nais­kus­tan­nus koos­tuu seu­raa­vis­ta pääeristä:

• Työn­te­ki­jäl­le mak­set­ta­va brut­to­palk­ka (3000 €)
• Työ­nan­ta­jan elä­ke­va­kuu­tus­mak­sut (TyEL)
• Sosi­aa­li­tur­va­mak­su
• Työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su
• Tapa­tur­ma- ja ryhmähenkivakuutus
• Muut työ­suh­tee­seen liit­ty­vät kulut

Näi­den pakol­lis­ten mak­su­jen pro­sent­tio­suu­det vaih­te­le­vat hie­man vuo­sit­tain ja yri­tyk­sen koon mukaan, mut­ta koko­nai­suu­des­saan ne nos­ta­vat palk­ka­kus­tan­nuk­set noin 25-35 % kor­keam­mik­si kuin pelk­kä bruttopalkka.

Mistä työnantajan pakolliset sivukulut koostuvat?

Työ­nan­ta­jan pakol­li­set sivu­ku­lut ovat laki­sää­tei­siä mak­su­ja, jot­ka työ­nan­ta­jan on mak­set­ta­va pal­kan lisäk­si. Nämä pal­kan sivu­ku­lut vaih­te­le­vat hie­man vuo­sit­tain, mut­ta vuo­den 2023 kes­kei­sim­mät mak­sut ovat:

• TyEL-mak­su (työ­elä­ke­va­kuu­tus­mak­su): Kes­ki­mää­rin noin 17,40 % pal­kas­ta, mut­ta vaih­te­lee yri­tyk­sen koon ja työn­te­ki­jän iän mukaan. Pie­nem­mil­lä yri­tyk­sil­lä mak­su on hie­man alhaisempi.
• Sosi­aa­li­tur­va­mak­su: 1,34 % palkasta.
• Työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su: 0,50 % pal­kas­ta, jos palk­ka­sum­ma on alle 2 169 000 euroa vuo­des­sa, ja 2,05 % tämän ylit­tä­väl­tä osalta.
• Tapa­tur­ma­va­kuu­tus­mak­su: Kes­ki­mää­rin 0,70 %, mut­ta vaih­te­lee työn vaa­ral­li­suu­den mukaan (0,3-7 %).
• Ryh­mä­hen­ki­va­kuu­tus­mak­su: Noin 0,07 % palkasta.

Nämä mak­sut ovat pakol­li­sia kai­kil­le työ­nan­ta­jil­le ja nii­den tar­koi­tuk­se­na on rahoit­taa työn­te­ki­jöi­den eläk­kei­tä, sosi­aa­li­tur­vaa ja vakuu­tus­tur­vaa. Työ­nan­ta­ja on lain mukaan vel­vol­li­nen tilit­tä­mään nämä mak­sut työn­te­ki­jän pal­kan lisäksi.

Mitä muita kuluja työnantajalle syntyy palkan lisäksi?

Pakol­lis­ten sivu­ku­lu­jen lisäk­si työ­nan­ta­jal­le syn­tyy usei­ta mui­ta kulu­ja, jot­ka eivät näy suo­raan palk­ka­las­kel­mis­sa mut­ta ovat mer­kit­tä­vä osa kokonaiskustannusta:

• Työ­ter­veys­huol­to: Laki­sää­tei­nen työ­ter­veys­huol­to mak­saa tyy­pil­li­ses­ti 150-500 euroa työn­te­ki­jää koh­ti vuodessa.
• Työ­vä­li­neet ja -tilat: Tie­to­ko­ne, puhe­lin, työ­pis­te, toi­mis­to­ti­lat, työ­ka­lut ja muut työvälineet.
• Kou­lu­tus ja pereh­dy­tys: Uuden työn­te­ki­jän pereh­dy­tys sitoo resurs­se­ja, ja jat­ku­va kou­lu­tus on usein välttämätöntä.
• Hal­lin­nol­li­set kulut: Pal­kan­las­ken­ta, hen­ki­lös­tö­hal­lin­to ja muut HR-toiminnot.
• Rek­ry­toin­ti­kus­tan­nuk­set: Työ­paik­kail­moi­tuk­set, haas­tat­te­lut, arvioin­nit ja muut rek­ry­toin­ti­pro­ses­sin kulut.
• Pois­sao­lo­kus­tan­nuk­set: Sai­raus­pois­sao­lot, per­he­va­paat ja muut pois­sao­lot, jois­ta työ­nan­ta­ja mak­saa palkkaa.
• Hen­ki­lös­tö­edut: Lou­nas-, lii­kun­ta- ja kult­tuu­rie­dut, hen­ki­lös­tö­ta­pah­tu­mat ja muut työsuhde-edut.

Näi­den lisä­kus­tan­nus­ten tark­ka sum­ma vaih­te­lee mer­kit­tä­väs­ti toi­mia­lan, yri­tyk­sen ja työ­teh­tä­vän mukaan. Kar­keas­ti arvioi­den nämä muut kulut voi­vat nos­taa työn­te­ki­jän koko­nais­kus­tan­nuk­sen jopa 40-60 % brut­to­palk­kaa korkeammaksi.

On myös huo­mioi­ta­va, että hyvin­voi­vat työn­te­ki­jät ovat yleen­sä tuot­ta­vam­pia. Työn­te­ki­jöi­den hyvin­voin­tiin panos­ta­mi­nen ei ole pelk­kä kus­tan­nus, vaan pit­käl­lä aika­vä­lil­lä inves­toin­ti, joka näkyy parem­pa­na työ­te­hok­kuu­te­na ja vähen­ty­nei­nä poissaoloina.

Miten henkilöstövuokraus voi vaikuttaa työnantajan kokonaiskustannuksiin?

Hen­ki­lös­tö­vuo­kraus tar­jo­aa vaih­toeh­toi­sen tavan hal­li­ta työ­nan­ta­ja­kus­tan­nuk­sia. Kun yri­tys käyt­tää hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­pal­ve­lua, monet pii­le­vät kus­tan­nuk­set siir­ty­vät hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­yri­tyk­sen vastuulle.

Hen­ki­lös­tö­vuo­krauk­sen etu­ja kus­tan­nus­ten hal­lin­nas­sa ovat:

• Rek­ry­toin­ti­pro­ses­sin kus­tan­nus­ten ja ajan säästö
• Hal­lin­nol­lis­ten kulu­jen (pal­kan­las­ken­ta, työ­so­pi­muk­set, vakuu­tuk­set) väheneminen
• Jous­ta­vuus työ­voi­man mää­rän suh­teen – mak­sat vain käy­te­tys­tä työajasta
• Sijais­jär­jes­te­ly­jen hel­pot­tu­mi­nen poissaolotilanteissa
• Työ­ter­veys­huol­lon ja mui­den hen­ki­lös­tö­pal­ve­lui­den ulkoistaminen
• Rek­ry­toin­ti­ris­kien pieneneminen

Laa­duk­kaas­sa hen­ki­lös­tö­vuo­krauk­ses­sa pai­no­te­taan pit­kä­jän­tei­syyt­tä ja kaik­kien osa­puol­ten etua. Kun työn­te­ki­jöis­tä huo­leh­di­taan hyvin, he sitou­tu­vat työ­hön­sä parem­min, mikä puo­les­taan näkyy asia­kas­yri­tys­ten tyy­ty­väi­syy­te­nä. Työn­te­ki­jän ja asia­kas­yri­tyk­sen välil­le muo­dos­tuu usein pit­kä­ai­kai­nen yhteis­työ­suh­de, jos­ta hyö­ty­vät molem­mat osapuolet.

Hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­yri­tys toi­mii jous­ta­va­na kump­pa­ni­na sekä työn­te­ki­jäl­le että asia­kas­yri­tyk­sel­le. Hen­ki­lös­tö­vuo­kraus mah­dol­lis­taa moni­puo­li­set työ­teh­tä­vät työn­te­ki­jöil­le ja tar­jo­aa yri­tyk­sil­le nopeas­ti päte­vää työ­voi­maa juu­ri sil­loin, kun sitä tarvitaan.

Yhteenveto: Työnantajan todelliset kustannukset ja kustannustehokas henkilöstöhallinta

Työn­te­ki­jän 3000 euron kuu­kausi­palk­ka aiheut­taa työ­nan­ta­jal­le todel­li­suu­des­sa noin 3600 euron välit­tö­mät kus­tan­nuk­set pakol­lis­ten sivu­ku­lu­jen jäl­keen. Kun mukaan las­ke­taan muut hen­ki­lös­töön liit­ty­vät kus­tan­nuk­set, koko­nais­sum­ma voi nous­ta 4200-4800 euroon kuukaudessa.

Kus­tan­nus­te­ho­kas hen­ki­lös­tö­hal­lin­ta edel­lyt­tää kaik­kien näi­den kulu­jen ymmär­tä­mis­tä ja hal­lin­taa. Yri­tyk­sen kannattaa:

• Seu­ra­ta tar­kas­ti hen­ki­lös­tö­kus­tan­nus­ten raken­net­ta ja kehitystä
• Ver­tail­la eri hen­ki­lös­tö­rat­kai­su­jen kus­tan­nus­vai­ku­tuk­sia (suo­ra työ­suh­de vs. henkilöstövuokraus)
• Opti­moi­da työ­pro­ses­se­ja ja resurs­sien käyttöä
• Panos­taa työ­hy­vin­voin­tiin pois­sao­lo­jen vähentämiseksi
• Hyö­dyn­tää tar­vit­taes­sa jous­ta­via henkilöstöratkaisuja

Todel­lis­ten työ­nan­ta­ja­kus­tan­nus­ten ymmär­tä­mi­nen on olen­nais­ta lii­ke­toi­min­nan kan­nat­ta­vuu­den var­mis­ta­mi­sek­si. 3000 euron kuu­kausi­palk­ka ei kos­kaan tar­koi­ta vain 3000 euron kulua, vaan huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­paa koko­nais­kus­tan­nus­ta, joka koos­tuu monis­ta eri tekijöistä.

Hen­ki­lös­tö­vuo­kraus voi tar­jo­ta yri­tyk­sel­le arvo­kas­ta tukea hen­ki­lös­tö­kus­tan­nus­ten hal­lin­nas­sa. Eri­tyi­ses­ti teol­li­suu­den, ravin­to­la-alan ja raken­nusa­lan yri­tyk­set voi­vat hyö­tyä val­ta­kun­nal­li­ses­ti toi­mi­vas­ta hen­ki­lös­tö­pal­ve­lus­ta, joka pys­tyy tar­joa­maan juu­ri oikean­lai­sia osaa­jia riip­pu­mat­ta yri­tyk­sen sijain­nis­ta. Laa­duk­kaas­sa hen­ki­lös­tö­vuo­krauk­ses­sa raken­ne­taan pit­kä­jän­teis­tä yhteis­työ­tä, joka hyö­dyt­tää sekä työn­te­ki­jöi­tä että asiakasyrityksiä.

Lopul­ta oikea hen­ki­lös­tö­stra­te­gia ja kus­tan­nus­ten hal­lin­ta aut­ta­vat yri­tys­tä säi­lyt­tä­mään kil­pai­lu­ky­kyn­sä ja luo­maan kes­tä­vän poh­jan lii­ke­toi­min­nan kas­vul­le - huo­leh­tien samal­la työn­te­ki­jöi­den hyvin­voin­nis­ta ja tyytyväisyydestä.

Related Articles

• Onko hen­ki­lös­tö­vuo­kraus kan­nat­ta­vaa pienyritykselle?
• Mikä on ero laki­sää­teis­ten ja vapaa­eh­tois­ten työ­nan­ta­ja­mak­su­jen välillä?
• Ker­tyy­kö loma­päi­viä sai­raus­lo­man aikana?
• Miten val­mis­tau­tua työhaastatteluun?
• Mit­kä ovat ylei­sim­mät työhaastattelukysymykset?