Vuosivapaiden vanheneminen - opas työntekijän hyvinvoinnin tueksi

Suo­men vuo­si­lo­ma­lain mukaan vuo­si­va­paat eli vuo­si­lo­mat van­he­ne­vat pää­sään­töi­ses­ti loma­vuot­ta seu­raa­van vuo­den huh­ti­kuun lop­puun men­nes­sä. Tämä tar­koit­taa, että loman­mää­räy­ty­mis­vuo­del­ta (1.4.-31.3.) ker­ty­neet lomat on pidet­tä­vä seu­raa­van loma­kau­den lop­puun (30.9.) men­nes­sä tai vii­meis­tään seu­raa­van vuo­den huh­ti­kuun lop­puun men­nes­sä. Työn­te­ki­jä ja työ­nan­ta­ja voi­vat kui­ten­kin sopia lomien siir­tä­mi­ses­tä, ja tie­tyis­sä tapauk­sis­sa lomia voi­daan myös sääs­tää myö­hem­min pidet­tä­väk­si. Käyt­tä­mät­tö­mät lomat kor­va­taan työ­suh­teen päät­tyes­sä rahallisesti.

Mitä vuosivapaat ovat ja miten ne kertyvät?

Vuo­si­va­paat eli vuo­si­lo­mat ovat työn­te­ki­jän laki­sää­tei­siä pal­kal­li­sia loma­päi­viä, jot­ka ker­ty­vät teh­dyn työn perus­teel­la. Suo­men vuo­si­lo­ma­lain mukaan lomaa ker­tyy 2 tai 2,5 päi­vää jokai­sel­ta täy­del­tä loman­mää­räy­ty­mis­kuu­kau­del­ta riip­puen työ­suh­teen kes­tos­ta. Jos työ­suh­de on kes­tä­nyt alle vuo­den, lomaa ker­tyy 2 päi­vää kuu­kau­des­sa, ja yli vuo­den kes­tä­neis­sä työ­suh­teis­sa 2,5 päi­vää kuukaudessa.

Täy­si loman­mää­räy­ty­mis­kuu­kausi tar­koit­taa kalen­te­ri­kuu­kaut­ta, jol­loin työn­te­ki­jäl­le on ker­ty­nyt vähin­tään 14 työ­päi­vää tai vähin­tään 35 työ­tun­tia. Loman­mää­räy­ty­mis­vuo­si on 1.4.-31.3. väli­nen ajan­jak­so, jon­ka aika­na ker­ty­neet lomat pide­tään seu­raa­van loma­kau­den (2.5.-30.9.) aika­na tai sen jälkeen.

Vuo­si­lo­mat eroa­vat muis­ta vapais­ta, kuten työ­eh­to­so­pi­muk­siin perus­tu­vis­ta pek­kas­päi­vis­tä (työ­ajan lyhen­nys­va­paat) sii­nä, että vuo­si­lo­mat ovat laki­sää­tei­siä ja ker­ty­vät kai­kil­le työ­suh­tees­sa ole­vil­le työn­te­ki­jöil­le. Pek­kas­päi­vät taas perus­tu­vat työ­eh­to­so­pi­muk­siin ja nii­den ker­ty­mis­pe­rus­teet vaih­te­le­vat ala­koh­tai­ses­ti. Oikein pide­tyt lomat ovat tär­keä osa työ­hy­vin­voin­tia ja työs­sä jaksamista.

Milloin vuosivapaat vanhenevat Suomen lainsäädännön mukaan?

Suo­men vuo­si­lo­ma­lain mukaan vuo­si­lo­mat on pidet­tä­vä vii­meis­tään loma­vuot­ta seu­raa­van kalen­te­ri­vuo­den huh­ti­kuun lop­puun men­nes­sä. Tämä tar­koit­taa, että esi­mer­kik­si loman­mää­räy­ty­mis­vuon­na 1.4.2022-31.3.2023 ker­ty­neet lomat on pidet­tä­vä vii­meis­tään 30.4.2024 men­nes­sä, tai ne vanhenevat.

Nor­maa­lis­ti lomat pyri­tään pitä­mään loma­kau­den (2.5.-30.9.) aika­na. Työ­nan­ta­ja mää­rää loman ajan­koh­dan kuul­tu­aan työn­te­ki­jän toi­vei­ta. Vähin­tään 24 arki­päi­vää (4 viik­koa) lomas­ta on sijoi­tet­ta­va loma­kau­del­le, ja lop­pu voi­daan sijoit­taa loma­kau­dek­si ennen seu­raa­vaa loma­kaut­ta (tal­vi­lo­ma).

On tär­keä ymmär­tää loman­mää­räy­ty­mis­vuo­den mer­ki­tys lomien van­he­ne­mi­ses­sa. Lomat eivät van­he­ne välit­tö­mäs­ti loma­kau­den päät­tyes­sä, vaan vas­ta seu­raa­van vuo­den huh­ti­kuun lopus­sa. Tämä antaa jous­toa lomien pitä­mi­seen, mut­ta sil­ti on suo­si­tel­ta­vaa suun­ni­tel­la lomat hyvis­sä ajoin, jot­ta ne eivät jää pitä­mät­tä. Vas­tuul­li­nen työ­nan­ta­ja huo­leh­tii, että työn­te­ki­jöil­lä on mah­dol­li­suus pitää ansait­se­man­sa lomat ja palau­tua työs­tä kunnolla.

Miten vuosivapaita voi siirtää tai säästää?

Työn­te­ki­jäl­lä on mah­dol­li­suus sopia työ­nan­ta­jan kans­sa vuo­si­lo­mien siir­tä­mi­ses­tä tai sääs­tä­mi­ses­tä myö­hem­mäk­si. Vuo­si­lo­ma­la­ki mah­dol­lis­taa sääs­tö­va­paan käy­tön, mikä tar­koit­taa sitä, että työn­te­ki­jä voi sääs­tää 24 päi­vää ylit­tä­vän osan lomas­taan pidet­tä­väk­si myöhemmin.

Sääs­tö­va­pai­den pitä­mi­ses­tä tulee sopia työ­nan­ta­jan ja työn­te­ki­jän välil­lä. Jos sääs­tö­va­pai­den pitä­mi­sen ajan­koh­das­ta ei pääs­tä sopi­muk­seen, työn­te­ki­jä voi pitää sääs­tö­va­paat ilmoit­ta­mal­la sii­tä työ­nan­ta­jal­le vii­meis­tään nel­jä kuu­kaut­ta ennen vapaan alka­mis­ta. Sääs­tö­va­paat eivät van­he­ne samal­la taval­la kuin taval­li­set vuosilomat.

Vuo­si­lo­mien siir­tä­mi­nen on mah­dol­lis­ta myös sai­rau­den tai per­he­va­paan vuok­si. Jos työn­te­ki­jä on työ­ky­vy­tön vuo­si­lo­man alkaes­sa tai sen aika­na, loma siir­tyy työn­te­ki­jän pyyn­nös­tä myö­hem­pään ajan­koh­taan. Myös äitiys-, isyys- ja van­hem­pain­va­paan ajal­le osu­vat vuo­si­lo­mat siir­ty­vät työn­te­ki­jän pyyn­nös­tä myö­hem­pään ajankohtaan.

Siir­ret­ty­jen lomien pitä­mi­sel­le on omat sään­nök­sen­sä. Esi­mer­kik­si sai­rau­den vuok­si siir­re­tyt kesä­lo­mat on annet­ta­va loma­kau­del­la ja tal­vi­lo­mat ennen seu­raa­van loma­kau­den alkua. Jos tämä ei ole mah­dol­lis­ta, lomat on annet­ta­va loma­kaut­ta seu­raa­van kalen­te­ri­vuo­den huh­ti­kuun lop­puun men­nes­sä tai työn­te­ki­jän suos­tu­muk­sel­la loma voi­daan kor­va­ta raha­na. Pit­kä­jän­tei­ses­sä työ­suh­tees­sa työn­te­ki­jän hyvin­voin­nis­ta huo­leh­ti­mi­nen on ensiar­voi­sen tär­ke­ää, ja jous­ta­va loma­käy­tän­tö on osa tätä kokonaisuutta.

Mitä tapahtuu käyttämättömille vuosivapaille työsuhteen päättyessä?

Työ­suh­teen päät­tyes­sä kaik­ki käyt­tä­mät­tö­mät vuo­si­lo­mat kor­va­taan rahal­li­ses­ti loma­kor­vauk­se­na. Tämä kos­kee sekä kulu­van loman­mää­räy­ty­mis­vuo­den aika­na ker­ty­nei­tä pitä­mät­tö­miä lomia että aiem­mil­ta vuo­sil­ta mah­dol­li­ses­ti ker­ty­nei­tä säästövapaita.

Loma­kor­vauk­sen las­ken­ta­pe­rus­te on työn­te­ki­jän kes­ki­mää­räi­nen päi­vä­palk­ka ker­rot­tu­na ansait­tu­jen loma­päi­vien mää­räl­lä. Loma­kor­vauk­seen lisä­tään myös loma­ra­ha, jos työ­eh­to­so­pi­mus sitä edel­lyt­tää. Loma­ra­han suu­ruus on tyy­pil­li­ses­ti 50 % loma­pal­kas­ta, mut­ta tämä vaih­te­lee työ­eh­to­so­pi­mus­ten mukaan.

Työ­suh­teen päät­tyes­sä työn­te­ki­jäl­lä on oikeus saa­da loma­kor­vaus myös sel­lai­sil­ta kuu­kausil­ta, joil­ta ei ole ker­ty­nyt täyt­tä loma­oi­keut­ta. Täl­löin loma­kor­vaus las­ke­taan pro­sent­ti­pe­rus­tei­ses­ti: alle vuo­den kes­tä­neis­sä työ­suh­teis­sa kor­vaus on 9 % ja yli vuo­den kes­tä­neis­sä 11,5 % loman­mää­räy­ty­mis­vuo­den aika­na mak­se­tus­ta palkasta.

On tär­keä huo­ma­ta, että loma­kor­vaus mak­se­taan riip­pu­mat­ta sii­tä, mik­si työ­suh­de päät­tyy - oli kysees­sä sit­ten irti­sa­no­mi­nen, irti­sa­nou­tu­mi­nen tai mää­rä­ai­kai­sen työ­suh­teen päät­ty­mi­nen. Käyt­tä­mät­tö­mät lomat eivät siis van­he­ne työ­suh­teen päät­tyes­sä, vaan ne muu­te­taan rahal­li­sek­si kor­vauk­sek­si. Luo­tet­ta­va työ­nan­ta­ja huo­leh­tii loma­kor­vaus­ten oikea-aikai­ses­ta mak­sa­mi­ses­ta ja var­mis­taa, että työn­te­ki­jä saa kaik­ki hänel­le kuu­lu­vat etuu­det myös työ­suh­teen päättyessä.

Vuosivapaiden vanheneminen käytännössä - muistilista työntekijälle ja työnantajalle

Vuo­si­va­pai­den eli vuo­si­lo­mien van­he­ne­mi­sen seu­ran­ta on sekä työn­te­ki­jän että työ­nan­ta­jan vas­tuul­la. Hyväs­sä työ­suh­tees­sa molem­mat osa­puo­let pitä­vät huol­ta sii­tä, että lomat pide­tään ajal­laan ja työn­te­ki­jän hyvin­voin­nis­ta huo­leh­di­taan. Täs­sä tär­keim­mät huo­mioi­ta­vat asiat vuo­si­va­pai­den van­he­ne­mi­seen liittyen:

• Vuo­si­lo­mat van­he­ne­vat loma­vuot­ta seu­raa­van kalen­te­ri­vuo­den huh­ti­kuun lopus­sa (30.4.)
• Työ­nan­ta­jan vel­vol­li­suus on seu­ra­ta lomien ker­ty­mis­tä ja huo­leh­tia sii­tä, että työn­te­ki­jät pitä­vät loman­sa ajoissa
• Työn­te­ki­jän kan­nat­taa pitää kir­jaa omis­ta lomis­taan ja var­mis­taa, että kaik­ki ker­ty­neet lomat tule­vat pide­tyk­si ennen vanhenemisaikaa
• Lomien ajan­koh­dis­ta sopi­mi­nen hyvis­sä ajoin hel­pot­taa lomien suun­nit­te­lua ja pitämistä
• Sääs­tö­va­pais­ta (24 päi­vää ylit­tä­vä osa vuo­si­lo­mas­ta) tulee sopia erik­seen työ­nan­ta­jan kanssa
• Sai­rau­den tai per­he­va­paan vuok­si siir­re­tyt lomat eivät van­he­ne nor­maa­lis­ti, vaan niil­le on omat määräaikansa

Vuo­si­lo­mien tehok­kaan käy­tön kan­nal­ta on suo­si­tel­ta­vaa suun­ni­tel­la loma-ajan­koh­dat etu­kä­teen koko vuo­del­le. Näin var­mis­te­taan, että lomat tule­vat pide­tyk­si tasai­ses­ti ja työn­te­ki­jä saa tar­vit­se­man­sa palau­tu­mi­sa­jat. Loma­suun­nit­te­lun yhtey­des­sä on hyvä tar­kis­taa myös mah­dol­li­set aiem­mil­ta vuo­sil­ta ker­ty­neet lomat, jot­ka ovat vaa­ras­sa vanhentua.

Ylei­sim­mät ongel­mat vuo­si­va­pai­den van­he­ne­mi­seen liit­tyen kos­ke­vat lomien seu­ran­taa ja suun­nit­te­lua. Kii­rei­ses­sä työ­elä­mäs­sä lomat saat­ta­vat jää­dä pitä­mät­tä, jos nii­den seu­ran­taan ei kiin­ni­te­tä riit­tä­väs­ti huo­mio­ta. Työn­te­ki­jän kan­nat­taa olla aktii­vi­nen lomien suun­nit­te­lus­sa ja kes­kus­tel­la työ­nan­ta­jan kans­sa ajois­sa, jos loman pitä­mi­ses­sä ilme­nee haas­tei­ta. Hyvä työ­nan­ta­ja puo­les­taan kan­nus­taa työn­te­ki­jöi­tä pitä­mään loman­sa ajal­laan ja ymmär­tää, että hyvin­voi­va ja levän­nyt työn­te­ki­jä on myös teho­kas ja sitou­tu­nut. Pit­kä­ai­kai­sis­sa työ­suh­teis­sa toi­mi­va loma­käy­tän­tö raken­taa luot­ta­mus­ta ja paran­taa työn­te­ki­jä­ko­ke­mus­ta, mikä hei­jas­tuu posi­tii­vi­ses­ti myös asiakastyytyväisyyteen.

Related Articles

• Seson­kia­pua vai pit­kä­ai­kais­ta kump­pa­nuut­ta? Hen­ki­lös­tö­vuo­krauk­sen monet mahdollisuudet
• Mitä työ­so­pi­muk­ses­sa tulee lain mukaan mainita?
• Kuin­ka hen­ki­lös­tö­vuo­kraus aut­taa hal­lit­se­maan seson­ki­vaih­te­lui­den palkkakustannuksia?
• Ravin­to­la-ala ja hen­ki­lös­tö­vuo­kraus: Täs­mä­rat­kai­sut tarpeisiisi
• Mik­si vali­ta henkilöstövuokraus?