Mitä velvollisuuksia työehtosopimus asettaa työnantajalle?

Työehtosopimus – perusta reilulle ja kestävälle työsuhteelle

Työ­eh­to­so­pi­mus aset­taa työ­nan­ta­jal­le monia tär­kei­tä vel­vol­li­suuk­sia, jot­ka sää­te­le­vät työ­suh­det­ta ja var­mis­ta­vat työn­te­ki­jöi­den oikeu­den­mu­kai­sen koh­te­lun. Työ­nan­ta­jan on nou­da­tet­ta­va työ­eh­to­so­pi­muk­sen mää­räyk­siä, jot­ka kos­ke­vat muun muas­sa palk­kauk­sen vähim­mäis­ta­so­ja, työ­ai­ko­ja, lomia ja mui­ta työ­suh­teen ehto­ja. Työ­eh­to­so­pi­muk­set täy­den­tä­vät työ­lain­sää­dän­töä ja luo­vat sel­keät raa­mit työ­elä­mään. Hen­ki­lös­tö­vuo­krausa­lal­la työ­eh­to­so­pi­muk­sen tun­te­mi­nen ja nou­dat­ta­mi­nen on eri­tyi­sen tär­ke­ää, sil­lä vas­tuu ulot­tuu sekä vuo­kray­ri­tyk­seen että käyt­tä­jäy­ri­tyk­seen. Laa­duk­kaas­sa hen­ki­lös­tö­työs­sä olen­nais­ta on ymmär­tää, että työ­eh­to­so­pi­muk­set tur­vaa­vat työn­te­ki­jöi­den hyvin­voin­tia ja aut­ta­vat raken­ta­maan luot­ta­muk­sel­li­sia työsuhteita.

Mitä työehtosopimus tarkoittaa työnantajan näkökulmasta?

Työ­eh­to­so­pi­mus on ammat­ti­lii­ton ja työ­nan­ta­ja­lii­ton väli­nen sopi­mus, joka mää­rit­te­lee alan työn­te­ki­jöi­den työ­eh­dot. Työ­nan­ta­jan näkö­kul­mas­ta työ­eh­to­so­pi­mus on sito­va asia­kir­ja, joka aset­taa vähim­mäi­seh­dot työ­suh­teil­le ja mää­rit­te­lee työ­nan­ta­jan vel­vol­li­suu­det suh­tees­sa työn­te­ki­jöi­hin. Hyvä työ­eh­to­so­pi­muk­sen tun­te­mus on merk­ki sii­tä, että työ­nan­ta­ja on sitou­tu­nut työn­te­ki­jöi­den­sä hyvin­voin­nin edistämiseen.

Työ­eh­to­so­pi­muk­set täy­den­tä­vät työ­lain­sää­dän­töä, kuten työ­ai­ka­la­kia ja vuo­si­lo­ma­la­kia, tuo­den ala­koh­tai­sia tar­ken­nuk­sia näi­hin lakei­hin. Ne luo­vat yhte­näi­set peli­sään­nöt koko toi­mia­lal­le, mikä sel­keyt­tää työ­nan­ta­jan toi­min­taa ja var­mis­taa työn­te­ki­jöi­den tas­a­puo­li­sen koh­te­lun. Tämä on eri­tyi­sen tär­ke­ää työ­hy­vin­voin­nin kehit­tä­mi­ses­sä ja yhteis­työn edistämisessä.

Hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­yri­tyk­sil­le työ­eh­to­so­pi­muk­set ovat eri­tyi­sen tär­kei­tä, sil­lä ne jou­tu­vat sovel­ta­maan usein eri alo­jen työ­eh­to­so­pi­muk­sia. Vuo­kra­työs­sä nou­da­te­taan pää­sään­töi­ses­ti käyt­tä­jäy­ri­tys­tä sito­vaa työ­eh­to­so­pi­mus­ta. Tämä tar­koit­taa, että vas­tuul­li­sen hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­yri­tyk­sen on tun­net­ta­va laa­jas­ti eri alo­jen työ­eh­to­so­pi­muk­sia ja pidet­tä­vä tie­ton­sa ajan tasal­la työ­eh­to­so­pi­mus­ten muut­tues­sa. Val­ta­kun­nal­li­ses­ti toi­mi­val­le hen­ki­lös­tö­pal­ve­lu­yri­tyk­sel­le tämä asian­tun­te­mus on osa palvelulupausta.

Työ­nan­ta­jan kan­nal­ta työ­eh­to­so­pi­mus ei ole vain rajoi­te, vaan myös työ­ka­lu­pak­ki, joka aut­taa enna­koi­maan kus­tan­nuk­sia ja suun­nit­te­le­maan toi­min­taa pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä. Se myös ehkäi­see työ­rii­to­jen syn­ty­mis­tä, kun peli­sään­nöt ovat sel­keät kai­kil­le osa­puo­lil­le. Inhi­mil­li­ses­sä rek­ry­toin­ti­pro­ses­sis­sa työ­eh­to­so­pi­muk­sen tun­te­mi­nen var­mis­taa, että myös uudet työn­te­ki­jät pereh­dy­te­tään asian­mu­kai­ses­ti oikeuk­siin­sa ja velvollisuuksiinsa.

Mitkä ovat työnantajan tärkeimmät velvollisuudet työehtosopimuksen mukaan?

Työ­nan­ta­jan tär­keim­mät vel­vol­li­suu­det työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukaan liit­ty­vät palk­kaan, työ­ai­kaan, lomiin ja mui­hin työ­eh­toi­hin. Palk­kauk­sen vähim­mäis­ta­sot mää­ri­tel­lään työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa, ja työ­nan­ta­jan on mak­set­ta­va vähin­tään työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukais­ta palk­kaa työn­te­ki­jöil­leen, ottaen huo­mioon työ­teh­tä­vät, koke­mus ja kou­lu­tus. Oikeu­den­mu­kai­nen palk­kaus on kes­kei­nen osa työn­te­ki­jän hyvin­voin­tia ja arvos­tuk­sen kokemusta.

Työ­ai­ka­mää­räyk­set ovat toi­nen kes­kei­nen vel­vol­li­suus. Työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa mää­ri­tel­lään usein yksi­tyis­koh­tai­ses­ti sään­nöl­li­nen työ­ai­ka, yli­työn teke­mi­nen ja sii­tä mak­set­ta­vat kor­vauk­set, lepoa­jat sekä työ­ai­ko­jen sijoit­te­lu. Esi­mer­kik­si yli­työn teet­tä­mi­seen liit­tyy rajoi­tuk­sia, ja vas­tuul­li­sen työ­nan­ta­jan on huo­leh­dit­ta­va näi­den rajoi­tus­ten nou­dat­ta­mi­ses­ta sekä työn­te­ki­jän jak­sa­mi­ses­ta. Tämä on eri­tyi­sen tär­ke­ää kai­kis­sa työ­suh­teis­sa, jois­sa työn­te­ki­jän hyvin­voin­ti hei­jas­tuu suo­raan asiakastyytyväisyyteen.

Vuo­si­lo­miin ja mui­hin vapai­siin liit­ty­vät mää­räyk­set ovat myös tär­kei­tä. Työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa voi­daan sopia laki­sää­teis­tä parem­mis­ta lomae­duis­ta tai mää­ri­tel­lä tar­kem­min loman anta­mi­sen ehdot. Monis­sa työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa on myös mää­räyk­siä per­he­va­pai­siin, sai­rausa­jan palk­kaan ja mui­hin pois­sao­loi­hin liit­tyen. Nämä mää­räyk­set tuke­vat työn­te­ki­jän koko­nais­val­tais­ta hyvin­voin­tia ja työn ja muun elä­män tasapainoa.

Työ­suh­de­tur­va on myös kes­kei­nen osa työ­eh­to­so­pi­muk­sia. Niis­sä mää­ri­tel­lään usein irti­sa­no­mi­sa­jat ja -perus­teet sekä esi­mer­kik­si lomau­tuk­siin liit­ty­vät menet­te­lyt. Monis­sa työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa on myös mää­räyk­siä, jot­ka kos­ke­vat työn­te­ki­jöi­den tas­a­puo­lis­ta koh­te­lua ja syr­jin­tä­kiel­toa. Vah­va työ­suh­de­tur­va raken­taa luot­ta­mus­ta työ­nan­ta­jan ja työn­te­ki­jän välille.

Hen­ki­lös­tö­vuo­krausa­lal­la työ­nan­ta­jan vel­vol­li­suuk­siin kuu­luu lisäk­si huo­leh­tia, että vuo­kra­työn­te­ki­jät saa­vat käyt­tä­jäy­ri­tyk­sen tar­joa­mat pal­ve­lut ja yhtei­set jär­jes­te­lyt samoin ehdoin kuin käyt­tä­jäy­ri­tyk­sen omat työn­te­ki­jät, jol­lei eri­lai­nen koh­te­lu ole objek­tii­vi­ses­ti perus­tel­tua. Tämä tas­a­puo­li­nen koh­te­lu on osa laa­du­kas­ta hen­ki­lös­tö­pal­ve­lua, jos­sa jokai­sen työn­te­ki­jän hyvin­voin­nis­ta huo­leh­di­taan yksi­löl­li­ses­ti, toi­mia­las­ta riippumatta.

Miten työehtosopimuksen noudattamatta jättäminen vaikuttaa työnantajaan?

Työ­eh­to­so­pi­muk­sen nou­dat­ta­mat­ta jät­tä­mi­nen voi joh­taa vaka­viin seu­rauk­siin työ­nan­ta­jal­le. Juri­di­set seu­raa­muk­set voi­vat olla mer­kit­tä­viä, sil­lä työ­eh­to­so­pi­muk­sen rik­ko­mi­nen voi joh­taa vahin­gon­kor­vaus­vel­vol­li­suu­teen, hyvi­tys­sak­koi­hin tai mui­hin sanktioihin.

Työn­te­ki­jöi­den luot­ta­muk­sen mene­tys on toi­nen mer­kit­tä­vä seu­raus. Jos työ­nan­ta­ja ei nou­da­ta työ­eh­to­so­pi­mus­ta, se voi joh­taa työn­te­ki­jöi­den tyy­ty­mät­tö­myy­teen, moti­vaa­tion las­kuun ja jopa työn­te­ki­jöi­den irti­sa­nou­tu­mi­seen. Hen­ki­lös­tön vaih­tu­vuus puo­les­taan aiheut­taa lisä­kus­tan­nuk­sia rek­ry­toin­nin ja pereh­dy­tyk­sen muo­dos­sa. Vas­tuun­tun­toi­nen työ­nan­ta­ja ymmär­tää, että tyy­ty­väi­set työn­te­ki­jät pal­ve­le­vat asiak­kai­ta paremmin.

Mai­ne­hai­tat voi­vat vai­kut­taa yri­tyk­sen toi­min­taan laa­jem­min­kin. Tie­to työ­eh­to­so­pi­muk­sen rik­ko­mi­ses­ta voi levi­tä nopeas­ti, mikä voi vai­kut­taa nega­tii­vi­ses­ti yri­tyk­sen mai­nee­seen työ­nan­ta­ja­na ja vai­keut­taa uusien työn­te­ki­jöi­den rek­ry­toin­tia. Huo­no mai­ne voi myös kar­kot­taa asiak­kai­ta, eri­tyi­ses­ti jos yri­tyk­sen vas­tuul­li­suus on asiak­kail­le tär­keä arvo. Laa­du­kas hen­ki­lös­tö­työ perus­tuu aina lakien ja sopi­mus­ten tun­nol­li­seen nou­dat­ta­mi­seen sekä työn­te­ki­jöi­den hyvin­voin­nis­ta huolehtimiseen.

Talou­del­li­set vai­ku­tuk­set voi­vat olla mer­kit­tä­viä. Työ­eh­to­so­pi­muk­sen rik­ko­mi­nen voi joh­taa takau­tu­viin pal­kan­mak­su­vel­voit­tei­siin, jos työn­te­ki­jöil­le on mak­set­tu lii­an vähän palk­kaa. Lisäk­si rik­ko­muk­ses­ta voi seu­ra­ta ammat­ti­liit­to­jen pai­nos­tus­toi­mia, kuten työ­tais­te­lu­ja, jot­ka voi­vat aiheut­taa tuo­tan­non kes­key­ty­mis­tä ja mer­kit­tä­viä talou­del­li­sia tappioita.

Hen­ki­lös­tö­vuo­krausa­lal­la työ­eh­to­so­pi­muk­sen nou­dat­ta­mat­ta jät­tä­mi­nen voi vai­kut­taa myös asia­kas­suh­tei­siin. Käyt­tä­jäy­ri­tyk­set odot­ta­vat hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­yri­tys­ten nou­dat­ta­van työ­eh­to­so­pi­muk­sia, ja lai­min­lyön­nit voi­vat joh­taa yhteis­työn päät­ty­mi­seen. Vas­tuul­li­nen hen­ki­lös­tö­pal­ve­lu­yri­tys raken­taa kes­tä­viä kump­pa­nuuk­sia, jois­sa jokai­sen työn­te­ki­jän oikeu­det tur­va­taan ja työ­eh­dot ovat sel­keäs­ti määriteltyjä.

Miksi työehtosopimuksen tunteminen on eduksi sekä työnantajalle että työntekijälle?

Työ­eh­to­so­pi­muk­sen tun­te­mi­nen tuo sel­keyt­tä ja ennus­tet­ta­vuut­ta työ­elä­mään. Kun molem­mat osa­puo­let tun­te­vat työ­eh­to­so­pi­muk­sen sisäl­lön, he tie­tä­vät oikeu­ten­sa ja vel­vol­li­suu­ten­sa, mikä vähen­tää vää­rin­kä­si­tyk­siä ja konflik­te­ja työ­pai­kal­la. Tämä luo poh­jan luot­ta­muk­sel­li­sel­le työ­suh­teel­le, jos­sa jokai­nen työn­te­ki­jä tun­tee olon­sa arvostetuksi.

Työ­nan­ta­jal­le työ­eh­to­so­pi­muk­sen hyvä tun­te­mus antaa työ­ka­lut hen­ki­lös­tö­hal­lin­non suun­nit­te­luun ja toteu­tuk­seen. Se aut­taa bud­je­toin­nis­sa, työ­vuo­ro­suun­nit­te­lus­sa ja hen­ki­lös­tö­re­surs­sien hal­lin­nas­sa. Työ­eh­to­so­pi­muk­sen tun­te­mi­nen aut­taa myös vält­tä­mään kal­lii­ta vir­hei­tä, kuten vää­rin mak­set­tu­ja palk­ko­ja tai lai­min­lyö­ty­jä työ­ai­ka­mää­räyk­siä. Hen­ki­lös­tö­pal­ve­lu­yri­tyk­ses­sä tämä asian­tun­te­mus on eri­tyi­sen tär­ke­ää, sil­lä se mah­dol­lis­taa yksi­löl­li­sen tuen tar­joa­mi­sen jokai­sel­le työn­te­ki­jäl­le kai­kis­sa työsuhdeasioissa.

Työn­te­ki­jäl­le työ­eh­to­so­pi­muk­sen tun­te­mi­nen tuo tur­vaa ja var­muut­ta. Kun työn­te­ki­jä tun­tee oikeu­ten­sa, hän voi var­mis­taa, että saa kaik­ki hänel­le kuu­lu­vat edut ja että hän­tä koh­del­laan oikeu­den­mu­kai­ses­ti. Tämä lisää työ­tyy­ty­väi­syyt­tä ja moti­vaa­tio­ta työ­pai­kal­la. Vas­tuul­li­nen työ­nan­ta­ja huo­leh­tii sii­tä, että jokai­sel­la työn­te­ki­jäl­lä on nimet­ty yhteys­hen­ki­lö, joka aut­taa työ­eh­to­so­pi­muk­seen liit­ty­vis­sä kysy­myk­sis­sä ja var­mis­taa, että työn­te­ki­jän hyvin­voin­nis­ta huolehditaan.

Hen­ki­lös­tö­vuo­krauk­sen jous­ta­vuus tar­jo­aa etu­ja niin työ­nan­ta­jil­le kuin työn­te­ki­jöil­le­kin. Kun työ­eh­to­so­pi­muk­set tun­ne­taan hyvin, voi­daan tämä jous­ta­vuus yhdis­tää työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sien ja etu­jen tur­vaa­mi­seen. Tämä on eri­tyi­sen tär­ke­ää teol­li­suu­den, ravin­to­la-alan ja raken­nusa­lan kal­tai­sil­la toi­mia­loil­la, jois­sa työ­eh­to­so­pi­muk­set ovat usein monimutkaisempia.

Työ­eh­to­so­pi­muk­sen tun­te­mi­nen aut­taa myös rii­to­jen ennal­taeh­käi­sys­sä. Kun peli­sään­nöt ovat sel­keät ja kaik­kien tie­dos­sa, rii­ta­ti­lan­tei­ta syn­tyy vähem­män. Jos rii­to­ja kui­ten­kin syn­tyy, työ­eh­to­so­pi­mus tar­jo­aa kehyk­sen nii­den rat­kai­se­mi­seen. Inhi­mil­li­nen ja avoin kom­mu­ni­kaa­tio on kui­ten­kin aina paras tapa rat­kais­ta mah­dol­li­set ongelmatilanteet.

Hen­ki­lös­tö­vuo­krausa­lal­la työ­eh­to­so­pi­muk­sen tun­te­mi­nen on eri­tyi­sen tär­ke­ää, sil­lä se aut­taa raken­ta­maan luot­ta­muk­seen perus­tu­via suh­tei­ta sekä työn­te­ki­jöi­den että asia­kas­yri­tys­ten kans­sa. Hen­ki­lös­tö­vuo­krauk­sen jous­ta­vuus, moni­puo­li­set työ­mah­dol­li­suu­det ja nopea kyky tar­jo­ta osaa­vaa työ­voi­maa ovat etu­ja, joi­ta työ­eh­to­so­pi­muk­sen hyvä tun­te­mi­nen enti­ses­tään vah­vis­taa. Kun jokai­sel­le asiak­kaal­le on nimet­ty oma vas­tuu­rek­ry­toi­ja, joka tun­tee sekä työ­eh­to­so­pi­muk­set että asiak­kaan tar­peet, voi­daan var­mis­taa, että yhteis­työ on sau­ma­ton­ta ja kaik­ki osa­puo­let ovat tyy­ty­väi­siä. Tämä on perus­ta kes­tä­väl­le työ­elä­mäl­le, jos­sa sekä työn­te­ki­jät että yri­tyk­set voi­vat menes­tyä yhdessä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Soita 045 787 67364