Raken­nusa­lan työn­te­ki­jät ovat oikeu­tet­tu­ja hake­maan eri­lai­sia mat­ka­kor­vauk­sia työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukai­ses­ti. Mat­ka­kor­vauk­set kat­ta­vat työ­mat­kois­ta aiheu­tu­nei­ta kus­tan­nuk­sia, kuten päi­vä­ra­ho­ja, kilo­met­ri­kor­vauk­sia ja majoi­tus­ku­lu­ja. Kor­vaus­ten hake­mi­nen edel­lyt­tää asian­mu­kais­ta doku­men­toin­tia ja oikea-aikais­ta hake­mis­ta. Täs­sä artik­ke­lis­sa käym­me läpi raken­nusa­lan mat­ka­kor­vaus­ten perus­teet, haku­pro­ses­sin ja ylei­sim­mät kysy­myk­set aihee­seen liittyen.

Mitä matkakorvauksia rakennusalan työntekijä on oikeutettu saamaan?

Raken­nusa­lan työn­te­ki­jä on työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukai­ses­ti oikeu­tet­tu saa­maan kor­vauk­sia työ­mat­kois­ta aiheu­tu­neis­ta kus­tan­nuk­sis­ta. Näi­hin kuu­lu­vat päi­vä­ra­hat, kilo­met­ri­kor­vauk­set, mat­ka-ajan kor­vauk­set ja majoi­tus­kor­vauk­set. Kor­vaus­ten suu­ruu­det mää­ri­tel­lään raken­nusa­lan työ­eh­to­so­pi­muk­ses­sa ja nii­tä päi­vi­te­tään säännöllisesti.

Kilo­met­ri­kor­vauk­set mak­se­taan, kun työn­te­ki­jä käyt­tää omaa ajo­neu­vo­aan työ­mat­koi­hin. Päi­vä­ra­ho­ja mak­se­taan, kun työ­mat­ka suun­tau­tuu tavan­omai­sen työs­ken­te­ly­alu­een ulko­puo­lel­le ja täyt­tää etäi­syys- ja aika­vaa­ti­muk­set. Majoi­tus­kor­vauk­sia voi­daan mak­saa, jos työn­te­ki­jä jou­tuu yöpy­mään muu­al­la kuin vaki­tui­ses­sa asun­nos­saan työ­teh­tä­vien vuoksi.

Työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukaan työn­te­ki­jäl­lä on oikeus kor­vauk­siin mat­ka­kus­tan­nuk­sis­ta ja työ­ka­lu­kus­tan­nuk­sis­ta riip­pu­mat­ta työ­vuo­ron pituu­des­ta. Tämä on tär­keä huo­mioi­da eri­tyi­ses­ti lyhyem­pien työ­keik­ko­jen koh­dal­la, sil­lä oikeus kor­vauk­siin ei rii­pu työ­vuo­ron kestosta.

Milloin rakennusalan työntekijällä on oikeus matkakorvauksiin?

Raken­nusa­lan työn­te­ki­jäl­lä on oikeus mat­ka­kor­vauk­siin, kun työ­mat­kan etäi­syys, kes­to tai olo­suh­teet täyt­tä­vät työ­eh­to­so­pi­muk­ses­sa mää­ri­tel­lyt kri­tee­rit. Kor­vausoi­keus syn­tyy taval­li­ses­ti, kun työ­mat­ka suun­tau­tuu nor­maa­lin työs­sä­käyn­tia­lu­een ulko­puo­lel­le tai kun etäi­syys vaki­tui­ses­ta työ­pai­kas­ta ylit­tää tie­tyn rajan.

Mat­ka­kor­vauk­sia mak­se­taan myös komen­nus­töis­tä, jot­ka edel­lyt­tä­vät työs­ken­te­lyä tila­päi­ses­sä koh­tees­sa. Työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukai­ses­ti päi­vä­ra­ho­ja mak­se­taan, kun työ­mat­kan kes­to ja etäi­syys täyt­tä­vät mää­ri­tel­lyt ehdot. Yleen­sä työ­mat­kan tulee kes­tää vähin­tään tie­tyn tun­ti­mää­rän ja ulot­tua riit­tä­vän kau­as vaki­tui­ses­ta työpaikasta.

Eri­tyis­ti­lan­teis­sa, kuten komen­nus­töis­sä, työn­te­ki­jäl­lä voi olla oikeus lisä­kor­vauk­siin taval­lis­ten mat­ka­kor­vaus­ten lisäk­si. Näi­tä voi­vat olla esi­mer­kik­si majoi­tus­kor­vauk­set tai eri­tyi­set komen­nus­työ­li­sät. Komen­nus­työt ovat tyy­pil­li­siä raken­nusa­lal­la, jos­sa työ­koh­teet voi­vat sijai­ta kau­ka­na työn­te­ki­jän vaki­tui­ses­ta työ­pai­kas­ta tai asuinpaikasta.

Miten matkakorvauksia haetaan käytännössä rakennusalalla?

Mat­ka­kor­vaus­ten hake­mi­nen tapah­tuu yleen­sä eril­li­sel­lä mat­ka­las­kul­la, joka toi­mi­te­taan työ­nan­ta­jal­le sovi­tun aika­tau­lun mukai­ses­ti. Työn­te­ki­jän tulee täyt­tää mat­ka­las­ku­lo­ma­ke huo­lel­li­ses­ti, sisäl­lyt­täen sii­hen kaik­ki tar­vit­ta­vat tie­dot kuten mat­kan tar­koi­tus, koh­de, ajan­koh­ta, kul­ku­vä­li­ne ja syn­ty­neet kustannukset.

Mat­ka­las­kuun tulee liit­tää tar­vit­ta­vat tosit­teet, kuten kui­tit majoi­tuk­ses­ta, pysä­köin­nis­tä tai muis­ta kor­vat­ta­vis­ta kuluis­ta. Oman auton käy­tös­tä aje­tuis­ta kilo­met­reis­tä on pidet­tä­vä kir­jaa, jot­ta kilo­met­ri­kor­vauk­set voi­daan mak­saa oikein.

• Täy­tä mat­ka­las­ku­lo­ma­ke täs­mäl­li­ses­ti ja selkeästi
• Lii­tä mukaan kaik­ki tar­vit­ta­vat kui­tit ja tositteet
• Pidä ajo­päi­vä­kir­jaa omal­la autol­la aje­tuis­ta työmatkoista
• Toi­mi­ta mat­ka­las­ku ajois­sa, yleen­sä vii­meis­tään seu­raa­van pal­kan­mak­sun yhteydessä
• Tar­kis­ta, että mat­ka­las­kus­sa on kaik­ki tar­vit­ta­vat tie­dot: päi­vä­mää­rät, kel­lo­na­jat, mat­kan tarkoitus

Mat­ka­las­kun jät­tä­mi­sel­le on usein mää­ri­tel­ty taka­ra­ja, joka voi olla esi­mer­kik­si kuu­kau­den vii­mei­nen päi­vä tai tiet­ty päi­vä ennen pal­kan­mak­sua. On tär­ke­ää nou­dat­taa näi­tä aika­tau­lu­ja, jot­ta kor­vauk­set mak­se­taan ajallaan.

Mitkä ovat yleisimmät virheet matkakorvausten hakemisessa?

Ylei­sim­piä vir­hei­tä mat­ka­kor­vaus­ten hake­mi­ses­sa ovat puut­teel­li­set tosit­teet, vää­rin täy­te­tyt mat­ka­las­kut ja myö­häs­ty­neet hake­muk­set. Näi­den vir­hei­den vält­tä­mi­nen on tär­ke­ää, jot­ta kor­vauk­set mak­se­taan oikein ja ajallaan.

Puut­teel­li­nen doku­men­taa­tio on yksi taval­li­sim­mis­ta ongel­mis­ta. Kui­tit saat­ta­vat puut­tua tai ne ovat epä­sel­viä, jol­loin työ­nan­ta­ja ei voi hyväk­syä kor­vaus­ta. Myös mat­kan tar­koi­tuk­sen tai työ­teh­tä­vien epä­sel­vä kuvaus voi aiheut­taa ongel­mia kor­vaus­ten käsittelyssä.

Vää­rin­kä­si­tyk­set kor­vaus­pe­rus­teis­ta aiheut­ta­vat myös haas­tei­ta. Työn­te­ki­jä saat­taa hakea kor­vaus­ta sel­lai­sis­ta kuluis­ta, jot­ka eivät kuu­lu kor­vat­ta­viin kus­tan­nuk­siin työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukaan. Työ­eh­to­so­pi­muk­sen tun­te­mi­nen ja ajan tasal­la pysy­mi­nen on tär­ke­ää, jot­ta kor­vauk­sia osa­taan hakea oikein perustein.

Ylei­nen vir­he on myös jät­tää huo­mioi­mat­ta eri kor­vaus­la­jien eri­lai­set vaa­ti­muk­set. Esi­mer­kik­si päi­vä­ra­ho­jen ja kilo­met­ri­kor­vaus­ten ehdot poik­kea­vat toi­sis­taan, ja näi­den sekoit­ta­mi­nen voi joh­taa vir­heel­li­seen hakemukseen.

Miten verotus vaikuttaa rakennusalan matkakorvauksiin?

Mat­ka­kor­vauk­set ovat pää­sään­töi­ses­ti vero­va­pai­ta tiet­tyi­hin vero­hal­lin­non mää­rit­te­le­miin rajoi­hin asti. Työn­te­ki­jän on tär­keä ymmär­tää nämä rajat, jot­ta vero­jen käsit­te­ly tapah­tuu oikein. Mikä­li kor­vauk­set ylit­tä­vät vero­va­paat rajat, yli­me­ne­vä osuus on vero­na­lais­ta tuloa.

Vero­va­paat päi­vä­ra­hat ja kilo­met­ri­kor­vauk­set mää­ri­tel­lään vuo­sit­tain vero­hal­lin­non pää­tök­sel­lä. Vuon­na 2023 koko­päi­vä­ra­ha on 48 euroa ja osa­päi­vä­ra­ha 22 euroa, kun mat­kan kes­to täyt­tää tie­tyt ehdot. Kilo­met­ri­kor­vaus oman auton käy­tös­tä on 53 sent­tiä kilo­met­ril­tä, johon voi tul­la lisä­kor­vauk­sia mat­kus­ta­jien tai tava­roi­den kuljetuksesta.

Mat­ka­kor­vauk­sis­ta on hyvä pitää tark­kaa kir­jaa, sil­lä vero­tar­kas­tuk­sis­sa voi­daan pyy­tää sel­vi­tys­tä saa­duis­ta kor­vauk­sis­ta. Jos työn­te­ki­jä saa mat­ka­kor­vauk­sia, jot­ka eivät täy­tä vero­va­pau­den edel­ly­tyk­siä, ne tulee ilmoit­taa veroil­moi­tuk­ses­sa vero­na­lai­se­na tulona.

Työn­te­ki­jän on mah­dol­lis­ta teh­dä myös vero­vä­hen­nyk­siä työ­mat­ka­kus­tan­nuk­sis­ta, jos työ­nan­ta­ja ei ole kor­van­nut nii­tä täy­si­mää­räi­ses­ti. Tämä on eri­tyi­sen tär­ke­ää muis­taa tilan­teis­sa, jois­sa työn­te­ki­jä on mak­sa­nut itse osan mat­ka­ku­luis­ta, mut­ta ei ole saa­nut niis­tä täyt­tä kor­vaus­ta työnantajalta.

Raken­nusa­lan työn­te­ki­jän kan­nat­taa pereh­tyä huo­lel­li­ses­ti mat­ka­kor­vaus­ten hake­mi­seen liit­ty­viin käy­tän­töi­hin ja sään­nök­siin. Oikein täy­tet­ty mat­ka­las­ku asian­mu­kai­si­ne liit­tei­neen var­mis­taa, että kor­vauk­set mak­se­taan ajal­laan ja oikean­suu­rui­si­na. Duu­ri-tii­mi aut­taa työn­te­ki­jöi­tään mat­ka­kor­vauk­siin liit­ty­vis­sä kysy­myk­sis­sä ja var­mis­taa, että kaik­ki työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukai­set kor­vauk­set toteu­tu­vat asian­mu­kai­ses­ti. Osa­na Duu­ri-tii­min koko­nais­val­tais­ta hen­ki­lös­tö­pal­ve­lua haluam­me var­mis­taa, että kaik­ki työn­te­ki­jäm­me saa­vat heil­le kuu­lu­vat edut ja kor­vauk­set vai­vat­to­mas­ti ja ajal­laan. Ota yhteyt­tä Duu­ri-tii­min asian­tun­ti­joi­hin lisä­tie­to­ja var­ten.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Mit­kä alat työl­lis­tä­vät par­hai­ten alan­vaih­ta­jia vuon­na 2025?
• Mitä vuo­si­lo­ma­la­ki sanoo sai­ras­lo­man vai­ku­tuk­ses­ta lomiin?
• Var­si­nais-Suo­men par­haat työ­mah­dol­li­suu­det hen­ki­lös­tö­vuo­krauk­sen kautta
• Kuin­ka mon­ta suo­sit­te­li­jaa työ­ha­ke­muk­ses­sa kan­nat­taa mainita?
• Mitä hyö­ty­jä hen­ki­lös­tö­vuo­kraus tar­jo­aa seson­kia­jan työvoimatarpeisiin?