Vanhempainvapaa on molempien vanhempien oikeus jäädä pois töistä ja tutustua uuteen perheenjäseneen lapsen syntymän jälkeen. Kummallakin vanhemmalla on käytössä 160 päivää, eli puolet 320 arkipäivästä.
Useissa työehtosopimuksissa on sovittu palkanmaksusta näiden päivien osalle. Viimeisimmällä TES kierroksella vuonna 2025 oli usealla alalla lisätty oikeutta palkallisiin vanhempainvapaan päiviin.
Yhteiskunta tukee työnantajia kustannuksissa
Perhevapaakorvausta on mahdollista saada kertakorvauksena 2 500 €. Naispuolisen työntekijän vanhemmuudesta johtuva korvaus on raskauskohtainen. Korvauksen edellytyksenä on työntekijän oikeus raskausrahaan ja vähintään 1 kuukauden ajalta maksettua palkkaa, joka perustuu työsopimukseen. Lisäksi työsuhteen on pitänyt jatkua vähintään kolme kuukautta ennen raskausrahakauden alkua, ollen minimissään 80 % säännöllisestä työajasta. Voi siis sanoa, että ennakointi tässä kohtaa on pelkkää säästöä.
Vanhempainpäivärahalla tarkoitetaan raskaus-, erityisraskaus- ja vanhempainrahaa. Työnantaja, joka maksaa palkkaa näiltä päiviltä, voi hakea vanhempainpäivärahan Kelasta itselleen. Alakohtaiset työehtosopimukset määrittävät maksettavien kuukausien määrän. Usein kuitenkin palkalliset vanhempainvapaat ovat kestoltaan 1–3 kk.
Vuosilomakustannuskorvaukseen on oikeus työnantajalla, jolla on velvollisuus maksaa vanhempainvapaan perustella kertynyttä vuosilomaa.
Työntekijälle voi kertyä vuosilomaa raskaus- ja vanhempainvapaapäiviltä 160 päivän ajalta. Karkeasti tämä tarkoittaisi 12–15 vuosilomapäivää riippuen työsuhteen kestosta, ja mikäli tällaisen kuukauden aikana on maksettu vanhempainpäivärahaa vähintään 14 päivältä.
Yhteenveto
Eivät ne raskaus- ja vanhempainvapaat sitten kuitenkaan niin kalliiksi taida tulla, kun hetken asiaa pohtii.
Kannustetaan siis molempia vanhempia rauhassa tutustumaan ja käyttämään oikeuttaan perhevapaisiin. Hyvinvoivat ja tyytyväiset työntekijäthän ovat tuottavimpia työnantajilleen.

Artikkelin kirjoitti
Hanna Haapanen
Talouspäällikkö
Duuri-tiimi