Kategoria: Uncategorized

Miten rekrytoinnin kustannukset muodostuvat?

Rek­ry­toin­ti mak­saa 3000-15000 euroa - sel­vi­tä kus­tan­nus­ra­ken­ne ja hen­ki­lös­tö­vuo­krauk­sen edut.

Kuinka paljon kesätyöntekijöiden rekrytointi maksaa yritykselle?

Kesä­työn­te­ki­jän todel­li­nen hin­ta ylit­tää pal­kan 25-30%. Hen­ki­lös­tö­vuo­kraus voi olla edul­li­sem­pi vaihtoehto.

Kuka vastaa vuokratyöntekijän työsuhde-ehdoista ja vakuutuksista?

Hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­yri­tys vas­taa vuo­kra­työn­te­ki­jän pal­kas­ta ja vakuu­tuk­sis­ta. Samat oikeu­det kuin vaki­tui­sil­la työntekijöillä.

Kesätyövoiman hankinta: Vertailu eri rekrytointitavoista ja kustannuksista

Kesä­työ­voi­man han­kin­ta on vuo­sit­tain tois­tu­va haas­te monil­le yri­tyk­sil­le. Kun loma-aika lähes­tyy ja vaki­tui­set työn­te­ki­jät tar­vit­se­vat sijai­suuk­sia, tai kun toi­min­ta kiih­tyy kesä­kau­del­la, oikean­lai­sen kesä­työ­voi­man han­kin­nan suun­nit­te­lu koros­tuu. Valit­ta­va­na on usei­ta rek­ry­toin­ti­ta­po­ja, joil­la kul­la­kin on omat etun­sa ja kus­tan­nuk­sen­sa. Täs­sä artik­ke­lis­sa ver­tai­lem­me eri rek­ry­toin­ti­ta­po­ja ja nii­den todel­li­sia kus­tan­nuk­sia, jot­ta voit teh­dä yri­tyk­sel­le­si par­haan valin­nan. Käym­me läpi suoran […]

Mitä työtodistukseen tulee kirjoittaa lain mukaan?

Suo­men työ­lain­sää­dän­tö takaa työn­te­ki­jäl­le oikeu­den työ­to­dis­tuk­seen. Mitä työ­to­dis­tuk­seen tulee lain mukaan sisäl­lyt­tää? Työ­so­pi­mus­la­ki vaa­tii mini­mis­sään työ­suh­teen kes­ton ja työ­teh­tä­vien kuvauk­sen, mut­ta työn­te­ki­jän pyyn­nös­tä lisä­tään myös arviot. Työ­nan­ta­jal­la on vel­vol­li­suus antaa todis­tus 10 vuo­den ajan työ­suh­teen päät­ty­mi­ses­tä. Lue, miten hen­ki­lös­tö­vuo­kraus voi aut­taa yri­tys­tä­si vält­tä­mään haas­ta­via irtisanomistilanteita.

Mitä tasoittumisjakso tarkoittaa työaikalaissa?

Tasoit­tu­mis­jak­so on työ­ai­ka­lain mukai­nen jär­jes­te­ly, jos­sa työn­te­ki­jän työ­ai­ka tasoit­tuu mää­rä­tyn ajan­jak­son kulues­sa kes­ki­mää­rin sovit­tuun tun­ti­mää­rään. Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa, että työn­te­ki­jä voi teh­dä joi­na­kin viik­koi­na tai päi­vi­nä pidem­pää työ­päi­vää ja toi­si­na lyhyem­pää, kun­han työ­ai­ka tasoit­tu­mis­jak­son aika­na vas­taa kes­ki­mää­rin sovit­tua työ­ai­kaa. Tasoit­tu­mis­jak­so mah­dol­lis­taa jous­ta­van työ­ajan jär­jes­tä­mi­sen aloil­la, jois­sa työn mää­rä vaih­te­lee kausit­tain, ja se on tär­keä työ­ka­lu sekä työ­nan­ta­jil­le että työn­te­ki­jöil­le työ­ajan hal­lin­nas­sa. Työ­ai­ka­lain mukaan tasoit­tu­mis­jak­so on ajan­jak­so, jon­ka aika­na työn­te­ki­jän sään­nöl­li­nen työ­ai­ka tasoit­tuu sovit­tuun kes­ki­mää­rään, tyy­pil­li­ses­ti 40 tun­tiin vii­kos­sa. Tasoit­tu­mis­jak­soa käy­te­tään eri­tyi­ses­ti aloil­la, joil­la työ­voi­man tar­ve vaih­te­lee seson­kien, asia­kas­mää­rien tai tuo­tan­non mukaan. Tasoit­tu­mis­jak­son perus­pe­ri­aa­te on, että työ­nan­ta­ja voi suun­ni­tel­la työ­ajan jakautumisen […]