Kuinka pitkä kesäloma kuuluu työntekijälle vuosilomalain mukaan?

Suo­mes­sa työn­te­ki­jöi­den kesä­lo­ma­oi­keu­det mää­ri­tel­lään vuo­si­lo­ma­lais­sa, joka takaa kai­kil­le työn­te­ki­jöil­le oikeu­den pal­kal­li­seen lomaan. Täy­den loman­mää­räy­ty­mis­vuo­den (1.4.-31.3.) työs­ken­nel­leel­le työn­te­ki­jäl­le kuu­luu työ­suh­teen kes­tos­ta riip­puen joko 24 arki­päi­vää (2 päivää/kk) tai 30 arki­päi­vää (2,5 päivää/kk) vuo­si­lo­maa. Näis­tä vähin­tään 24 päi­vää on pidet­tä­vä loma­kau­te­na (2.5.-30.9.), ja tätä jak­soa kut­su­taan usein kesä­lo­mak­si. Lop­pu loma voi­daan pitää loma­kau­den ulko­puo­lel­la eli talvilomana.

Mikä on työntekijän lakisääteinen kesäloma?

Työn­te­ki­jän laki­sää­tei­nen kesä­lo­ma perus­tuu vuo­si­lo­ma­la­kiin, joka on yksi työn­te­ki­jän perus­oi­keuk­sia sää­te­le­vis­tä laeis­ta Suo­mes­sa. Vuo­si­lo­ma­lain tar­koi­tuk­se­na on var­mis­taa, että jokai­nen työn­te­ki­jä saa riit­tä­väs­ti aikaa palau­tu­mi­seen ja vir­kis­täy­ty­mi­seen työn kuormituksesta.

Työn­te­ki­jän loma­oi­keus on laki­sää­tei­nen ja sitä ei voi hei­ken­tää edes työ­so­pi­muk­sel­la. Työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa voi­daan kui­ten­kin sopia parem­mis­ta lomaeh­dois­ta kuin lais­sa mää­ri­tel­lään. Vuo­si­lo­ma­la­ki mää­rit­te­lee vähim­mäi­seh­dot, joi­ta kaik­kien työ­nan­ta­jien on nou­da­tet­ta­va - tämä kos­kee myös hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­yri­tyk­siä kuten Duuri-tiimiä.

Jokai­sen työn­te­ki­jän on tär­ke­ää tun­tea omat loma­oi­keu­ten­sa, sil­lä loma edis­tää työs­sä jak­sa­mis­ta, hyvin­voin­tia ja työ­ky­kyä. Loma­oi­keuk­sien tun­te­mi­nen aut­taa myös var­mis­ta­maan, että työn­te­ki­jä saa kaik­ki hänel­le kuu­lu­vat etuu­det ja pys­tyy suun­nit­te­le­maan vapaa-aikan­sa tehokkaammin.

Kuinka monta lomapäivää työntekijälle kertyy vuodessa?

Työn­te­ki­jäl­le ker­tyy loma­päi­viä loman­mää­räy­ty­mis­vuo­den (1.4.-31.3.) aika­na joko 2 tai 2,5 päi­vää jokai­sel­ta täy­del­tä loman­mää­räy­ty­mis­kuu­kau­del­ta, riip­puen työ­suh­teen kes­tos­ta. Työn­te­ki­jä, jon­ka työ­suh­de on kes­tä­nyt loman­mää­räy­ty­mis­vuo­den lop­puun men­nes­sä alle vuo­den, ansait­see 2 päi­vää lomaa jokai­sel­ta täy­del­tä loman­mää­räy­ty­mis­kuu­kau­del­ta. Yli vuo­den kes­tä­neis­sä työ­suh­teis­sa lomaa ker­tyy 2,5 päi­vää kuukaudessa.

Täy­si loman­mää­räy­ty­mis­kuu­kausi tar­koit­taa kalen­te­ri­kuu­kaut­ta, jol­loin työn­te­ki­jäl­le on ker­ty­nyt vähin­tään 14 työ­päi­vää tai vaih­toeh­toi­ses­ti 35 työ­tun­tia, jos työn­te­ki­jä työs­ken­te­lee alle 14 päi­vää kuu­kau­des­sa. Tämä mää­ri­tel­mä on tär­keä eri­tyi­ses­ti osa-aikai­sil­le työntekijöille.

Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa, että täy­den loman­mää­räy­ty­mis­vuo­den työs­ken­nel­lyt alle vuo­den työ­suh­tees­sa ole­va työn­te­ki­jä ansait­see 24 päi­vää (12 kk × 2 pv) lomaa vuo­des­sa. Yli vuo­den työ­suh­tees­sa ole­va työn­te­ki­jä puo­les­taan ansait­see 30 päi­vää (12 kk × 2,5 pv) lomaa vuodessa.

Miten työsuhteen kesto vaikuttaa kesäloman pituuteen?

Työ­suh­teen kes­to on rat­kai­se­va teki­jä loma­oi­keu­den mää­rit­te­lys­sä. Alle vuo­den ja yli vuo­den kes­tä­nei­den työ­suh­tei­den välil­lä on sel­keä ero lomakertymässä:

Alle vuo­den työ­suh­tees­sa lomaa ker­tyy 2 päi­vää kuu­kau­des­sa, mikä tar­koit­taa täy­del­tä loman­mää­räy­ty­mis­vuo­del­ta yhteen­sä 24 loma­päi­vää. Vähin­tään vuo­den työ­suh­tees­sa lomaa ker­tyy 2,5 päi­vää kuu­kau­des­sa, joten täy­del­tä loman­mää­räy­ty­mis­vuo­del­ta lomaa ker­tyy 30 päivää.

Loma­oi­keu­den ker­ty­mi­ses­sä sovel­le­taan joko 14 päi­vän tai 35 tun­nin sään­töä työn­te­ki­jän työ­so­pi­muk­sen mukaan. Jos työn­te­ki­jä työs­ken­te­lee vähin­tään 14 päi­vä­nä kuu­kau­des­sa, sovel­le­taan 14 päi­vän sään­töä. Jos työ­päi­viä on alle 14 kuu­kau­des­sa, mut­ta työ­tun­te­ja vähin­tään 35, sovel­le­taan 35 tun­nin sääntöä.

Huo­mio­nar­vois­ta on, että myös lyhyis­sä työ­suh­teis­sa lomaa ker­tyy samal­la peri­aat­teel­la, mut­ta loma­päi­vien koko­nais­mää­rä jää luon­nol­li­ses­ti pie­nem­mäk­si. Duu­ri-tii­min kaut­ta työs­ken­te­le­vil­le vuo­kra­työn­te­ki­jöil­le ker­tyy loma­oi­keut­ta samo­jen sään­tö­jen mukai­ses­ti kuin muil­le työntekijöille.

Milloin kesäloma tulee pitää?

Vuo­si­lo­ma­lain mukaan kesä­lo­ma tulee läh­tö­koh­tai­ses­ti pitää loma­kau­te­na, joka on 2.5.-30.9. väli­nen aika. Työ­nan­ta­ja mää­rää loman ajan­koh­dan tämän ajan­jak­son sisäl­lä, mut­ta työn­te­ki­jää on kuul­ta­va hänen toi­veis­taan loman ajankohdasta.

Työ­nan­ta­jan on ilmoi­tet­ta­va loman ajan­koh­ta työn­te­ki­jäl­le vii­meis­tään kuu­kaut­ta ennen loman alka­mis­ta. Jos tämä ei ole mah­dol­lis­ta, loman ajan­koh­das­ta on ilmoi­tet­ta­va vähin­tään kak­si viik­koa ennen loman alkua.

Kesä­lo­ma voi­daan pitää yhdes­sä tai useam­mas­sa jak­sos­sa. Työ­nan­ta­jan on kui­ten­kin annet­ta­va työn­te­ki­jäl­le vähin­tään 12 arki­päi­vää (kak­si viik­koa) yhtä­jak­sois­ta lomaa loma­kau­te­na. Loput loma­päi­vät voi­daan jakaa työ­nan­ta­jan har­kin­nan mukaan, mut­ta työn­te­ki­jän ja työ­nan­ta­jan yhtei­sel­lä sopimuksella.

Työ­nan­ta­ja ja työn­te­ki­jä voi­vat myös sopia loman siir­tä­mi­ses­tä loma­kau­den ulko­puo­lel­le eri­tyis­ti­lan­teis­sa. Duu­ri-tii­mis­sä pyrim­me aina jär­jes­tä­mään lomat työn­te­ki­jöi­dem­me toi­vei­den mukai­ses­ti, huo­mioi­den kui­ten­kin asia­kas­yri­tys­tem­me ope­ra­tii­vi­set tarpeet.

Mitä erityistilanteita lomaoikeuteen liittyy?

Loma­oi­keu­teen liit­tyy usei­ta eri­tyis­ti­lan­tei­ta, jot­ka voi­vat vai­kut­taa loman ker­ty­mi­seen ja pitä­mi­seen. Sai­raus­lo­man aika­na loma­päi­vät ker­ty­vät nor­maa­lis­ti, jos sai­raus­lo­ma on pal­kal­li­nen. Vuo­si­lo­ma­la­ki myös mää­rit­te­lee, että sai­ras­tu­mi­nen kesä­lo­man aika­na oikeut­taa loman siir­tä­mi­seen, jos sai­raut­ta kes­tää vähin­tään nel­jä päivää.

Mää­rä­ai­kai­sis­sa työ­suh­teis­sa loma­oi­keus ker­tyy samal­la taval­la kuin tois­tai­sek­si voi­mas­sa ole­vis­sa työ­suh­teis­sa. Usein mää­rä­ai­kai­sis­sa sopi­muk­sis­sa loma­kor­vaus mak­se­taan raha­kor­vauk­se­na työ­suh­teen päät­tyes­sä, jos lomaa ei ole pidet­ty työ­suh­teen aikana.

Osa-aika­työs­sä loma­oi­keus mää­räy­tyy joko 14 päi­vän tai 35 tun­nin sään­nön mukaan. Jos työ­ai­ka jää näi­den alle, työn­te­ki­jäl­lä on oikeus halu­tes­saan saa­da vapaa­ta kak­si arki­päi­vää kul­ta­kin työ­suh­teen kuukaudelta.

Hen­ki­lös­tö­vuo­krauk­sen kaut­ta työs­ken­te­le­vien loma­oi­keu­det mää­räy­ty­vät saman vuo­si­lo­ma­lain mukai­ses­ti. Duu­ri-tii­mis­sä huo­leh­dim­me sii­tä, että vuo­kra­työn­te­ki­jöi­dem­me loma­oi­keu­det toteu­tu­vat lain mukai­ses­ti ja että he saa­vat pitää ansait­se­man­sa lomat. Ker­roin­hin­noit­te­lum­me sisäl­tää vuo­si­lo­mat loma­ra­hoi­neen, joten asia­kas­yri­tyk­sel­le ei tule eril­li­siä kus­tan­nuk­sia työn­te­ki­jän lomista.

Yhteenveto: Tunne oikeutesi kesäloman suhteen

Jokai­sen työn­te­ki­jän tuli­si tun­tea laki­sää­tei­set loma­oi­keu­ten­sa, jot­ta hän voi var­mis­taa nii­den toteu­tu­mi­sen. Vuo­si­lo­ma­la­ki takaa työn­te­ki­jöil­le oikeu­den pal­kal­li­seen lomaan, jon­ka pituus mää­räy­tyy työ­suh­teen kes­ton ja teh­ty­jen työ­tun­tien tai -päi­vien perusteella.

Kes­kei­sim­mät muis­tet­ta­vat asiat ovat:

• Lomaa ker­tyy 2 päi­vää kuu­kau­des­sa alle vuo­den työ­suh­teis­sa ja 2,5 päi­vää yli vuo­den kes­tä­neis­sä työsuhteissa
• Täy­si loman­mää­räy­ty­mis­kuu­kausi edel­lyt­tää joko 14 työ­päi­vää tai 35 työtuntia
• Kesä­lo­ma (24 arki­päi­vää) tulee pää­sään­töi­ses­ti pitää loma­kau­te­na 2.5.-30.9.
• Työn­te­ki­jäl­lä on oikeus esit­tää toi­vei­ta loman ajankohdasta
• Eri­tyis­ti­lan­teis­sa, kuten sai­ras­tues­sa loman aika­na, on omat säännöksensä

On tär­ke­ää, että työn­te­ki­jä on aktii­vi­nen omien oikeuk­sien­sa toteu­tu­mi­sen var­mis­ta­mi­ses­sa. Jos loma­oi­keuk­sis­sa ilme­nee epä­sel­vyyk­siä, kan­nat­taa olla yhtey­des­sä esi­hen­ki­löön tai henkilöstöhallintoon.

Me Duu­ri-tii­mis­sä pidäm­me huol­ta sii­tä, että työn­te­ki­jöi­dem­me loma­oi­keu­det toteu­tu­vat lain ja työ­eh­to­so­pi­mus­ten mukai­ses­ti. Meil­le on tär­ke­ää, että työn­te­ki­jäm­me saa­vat ansait­se­man­sa vapaa-ajan ja pys­ty­vät palau­tu­maan työs­tään kun­nol­la. Hyvin­voi­va työn­te­ki­jä on mei­dän ja asia­kas­yri­tys­tem­me yhtei­nen etu.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Par­haat vin­kit kesä­työn­ha­kuun vuon­na 2025
• Voi­ko kesä­työs­tä saa­da vaki­tui­sen työpaikan?
• Kuin­ka kau­an etu­kä­teen kesä­työ­tä kan­nat­taa hakea?
• Kuin­ka pit­kä koe­ai­ka työ­so­pi­muk­seen voi­daan kirjata?
• Ravin­to­la-ala ja hen­ki­lös­tö­vuo­kraus: Täs­mä­rat­kai­sut tarpeisiisi