Yleissitova työehtosopimus – mitä se tarkoittaa?

Yleis­si­to­va työ­eh­to­so­pi­mus on Suo­men työ­mark­ki­noil­la kes­kei­nen sopi­mus, joka mää­rit­te­lee tie­tyn alan vähim­mäis­työ­eh­dot. Se vel­voit­taa myös jär­jes­täy­ty­mät­tö­miä työ­nan­ta­jia nou­dat­ta­maan työ­eh­to­so­pi­muk­sen mää­räyk­siä. Yleis­si­to­vuus syn­tyy, kun työ­eh­to­so­pi­muk­sen sol­mi­nei­den työ­nan­ta­jien pal­ve­luk­ses­sa on vähin­tään noin puo­let alan työn­te­ki­jöis­tä. Tämä jär­jes­tel­mä takaa työn­te­ki­jöil­le yhden­ver­tai­set työ­eh­dot alal­la riip­pu­mat­ta sii­tä, onko työ­nan­ta­ja jär­jes­täy­ty­nyt vai ei.

Yleis­si­to­va työ­eh­to­so­pi­mus on työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen väli­nen sopi­mus, joka saa eri­tyi­sen oikeu­del­li­sen ase­man, kun se täyt­tää työ­so­pi­mus­lain mää­rit­te­le­mät ehdot. Yleis­si­to­val­la työ­eh­to­so­pi­muk­sel­la on lakiin ver­rat­ta­va sito­vuus alal­la, ja se vel­voit­taa kaik­kia alan työ­nan­ta­jia riip­pu­mat­ta sii­tä, ovat­ko he työ­eh­to­so­pi­muk­sen alle­kir­joit­ta­neen työ­nan­ta­ja­jär­jes­tön jäseniä.

Työ­eh­to­so­pi­mus saa yleis­si­to­van ase­man, kun alal­la on riit­tä­vän edus­ta­va sopi­mus. Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa, että yleis­si­to­vak­si vah­vis­te­tun työ­eh­to­so­pi­muk­sen pii­ris­sä on vähin­tään noin puo­let alan työn­te­ki­jöis­tä. Työ­eh­to­so­pi­muk­sen yleis­si­to­vuu­den vah­vis­taa eri­tyi­nen vahvistamislautakunta.

Yleis­si­to­va työ­eh­to­so­pi­mus on kes­kei­nen osa suo­ma­lais­ta työ­mark­ki­na­jär­jes­tel­mää, ja se toi­mii tär­keä­nä työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sien tur­vaa­ja­na. Se takaa kai­kil­le alan työn­te­ki­jöil­le samat vähim­mäi­seh­dot työ­suh­tees­sa ja estää epä­ter­vet­tä kil­pai­lua työ­eh­doil­la. Tämä on eri­tyi­sen tär­ke­ää työn­te­ki­jöi­den tasa­ver­tai­sen koh­te­lun ja hyvin­voin­nin var­mis­ta­mi­sek­si koko toimialalla.

Miten yleissitova työehtosopimus eroaa normaalisitovasta työehtosopimuksesta?

Yleis­si­to­va ja nor­maa­li­si­to­va työ­eh­to­so­pi­mus eroa­vat toi­sis­taan ennen kaik­kea sito­vuu­den laa­juu­des­sa. Nor­maa­li­si­to­va työ­eh­to­so­pi­mus vel­voit­taa vain nii­tä työ­nan­ta­jia, jot­ka kuu­lu­vat sopi­muk­sen alle­kir­joit­ta­nee­seen työ­nan­ta­ja­jär­jes­töön tai ovat teh­neet lii­tyn­tä­so­pi­muk­sen työ­eh­to­so­pi­muk­seen. Yleis­si­to­va työ­eh­to­so­pi­mus puo­les­taan vel­voit­taa kaik­kia toi­mia­lan työ­nan­ta­jia riip­pu­mat­ta järjestäytymisestä.

Nor­maa­li­si­to­va työ­eh­to­so­pi­mus perus­tuu sopi­mus­os­a­puol­ten jär­jes­täy­ty­mi­seen ja yhdis­ty­mis­va­pau­teen. Sen sito­vuus syn­tyy sii­tä, että työ­nan­ta­ja on joko suo­raan tai jär­jes­tön­sä kaut­ta sitou­tu­nut nou­dat­ta­maan sopi­mus­ta. Yleis­si­to­vuus taas on lain­sää­dän­nöl­lä luo­tu jär­jes­tel­mä, joka laa­jen­taa työ­eh­to­so­pi­muk­sen vai­ku­tuk­set koko toimialalle.

Käy­tän­nön vai­ku­tuk­set työn­te­ki­jöi­den ja työ­nan­ta­jien kan­nal­ta ovat mer­kit­tä­vät. Jär­jes­täy­ty­mät­tö­mät työ­nan­ta­jat jou­tu­vat yleis­si­to­vuu­den vuok­si nou­dat­ta­maan työ­eh­to­so­pi­muk­sen mää­räyk­siä, vaik­ka eivät oli­si osal­lis­tu­neet sopi­muk­sen neu­vot­te­lui­hin. Työn­te­ki­jöi­den kan­nal­ta yleis­si­to­vuus takaa samat vähim­mäis­työ­eh­dot kai­kil­le alal­la työs­ken­te­le­vil­le, mikä edis­tää pit­kä­ai­kai­sia ja vakai­ta työsuhteita.

Mitä työehtoja yleissitova työehtosopimus määrittelee?

Yleis­si­to­va työ­eh­to­so­pi­mus mää­rit­te­lee kat­ta­vas­ti työ­suh­teen kes­kei­set ehdot. Tär­keim­pä­nä näis­tä on palk­ka ja palk­kauk­sen perus­teet, kuten vähim­mäis­pal­kat, lisät ja kor­vauk­set. Työ­eh­to­so­pi­muk­ses­sa sovi­taan myös työ­ajas­ta, yli­työ­kor­vauk­sis­ta, lepoa­jois­ta ja työaikapankeista.

Työ­eh­to­so­pi­muk­ses­sa mää­ri­tel­lään lisäk­si vuo­si­lo­mae­tuu­det, kuten loman pituus, loma­kor­vauk­set ja loma­ra­hat. Usein sopi­muk­sis­sa on myös mää­räyk­siä sai­rausa­jan pal­kas­ta, per­he­va­pai­siin liit­ty­vis­tä eduis­ta sekä mat­ka­kor­vauk­sis­ta. Monet työ­eh­to­so­pi­muk­set sisäl­tä­vät myös mää­räyk­siä irti­sa­no­mis­ajois­ta ja -menettelyistä.

Työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa voi olla myös ala­koh­tai­sia eri­tyis­mää­räyk­siä, jot­ka huo­mioi­vat kun­kin toi­mia­lan eri­tyis­piir­teet. Nämä voi­vat liit­tyä esi­mer­kik­si työ­tur­val­li­suu­teen, kou­lu­tuk­seen tai mui­hin ala­koh­tai­siin käy­tän­töi­hin. Työ­eh­to­so­pi­muk­set tur­vaa­vat myös luot­ta­mus­mies­ten ase­man ja toi­min­tae­del­ly­tyk­set työ­pai­koil­la, mikä osal­taan tukee työn­te­ki­jöi­den hyvin­voin­tia ja hei­dän oikeuk­sien­sa toteutumista.

Miten yleissitovuus vaikuttaa henkilöstövuokrausyrityksen toimintaan?

Hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­yri­tyk­sil­le yleis­si­to­vuus aset­taa eri­tyi­siä vel­voit­tei­ta, sil­lä nii­den on nou­da­tet­ta­va vähin­tään käyt­tä­jäy­ri­tys­tä sito­vaa työ­eh­to­so­pi­mus­ta. Tämä perus­tuu työ­so­pi­mus­lain 2 luvun 9 §:ään, jon­ka mukaan vuo­kra­työn­te­ki­jän työ­suh­tees­sa sovel­le­taan vähin­tään käyt­tä­jäy­ri­tys­tä sito­vaa työ­eh­to­so­pi­mus­ta, ellei vuo­kraus­yri­tys itse ole sidot­tu työehtosopimukseen.

Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa, että vas­tuul­li­sen hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­yri­tyk­sen tulee olla tie­toi­nen eri alo­jen työ­eh­to­so­pi­muk­sis­ta ja nii­den mää­räyk­sis­tä. Vuo­kra­työn­te­ki­jöil­le on mak­set­ta­va vähin­tään sama palk­ka ja tar­jot­ta­va samat työ­eh­dot kuin käyt­tä­jäy­ri­tyk­sen työn­te­ki­jöil­le vas­taa­vis­sa tehtävissä.

Työn­te­ki­jöi­den kan­nal­ta tämä on mer­kit­tä­vä suo­ja, sil­lä se estää työ­eh­to­jen pol­ke­mi­sen vuo­kra­työn kaut­ta. Laa­du­kas hen­ki­lös­tö­pal­ve­lu­yri­tys ei kes­ki­ty vain lyhy­tai­kai­siin työ­suh­tei­siin, vaan pyr­kii raken­ta­maan kes­tä­viä kump­pa­nuuk­sia, jois­sa työn­te­ki­jöi­den hyvin­voin­ti on etusi­jal­la. Vas­tuul­li­nen toi­min­ta var­mis­taa, että työn­te­ki­jät saa­vat tukea koko työ­suh­teen ajan, mikä näkyy myös parem­pa­na asia­kas­tyy­ty­väi­syy­te­nä ja työn­te­ki­jöi­den hyvä­nä työpanoksena.

Miten selvität, mikä yleissitova työehtosopimus koskee sinua?

Sel­vit­tääk­se­si, mikä yleis­si­to­va työ­eh­to­so­pi­mus kos­kee sinua, tar­kis­ta ensin työ­so­pi­muk­se­si, jos­sa tuli­si olla mai­nin­ta sovel­let­ta­vas­ta työ­eh­to­so­pi­muk­ses­ta. Jos mai­nin­taa ei ole, voit kysyä asi­aa suo­raan työ­nan­ta­jal­ta­si tai luot­ta­mus­mie­hel­tä. Vuo­kra­työs­sä on tär­ke­ää tie­tää, että sovel­let­ta­va työ­eh­to­so­pi­mus mää­räy­tyy usein käyt­tä­jäy­ri­tyk­sen alan mukaan.

Viral­li­sen tie­don yleis­si­to­vis­ta työ­eh­to­so­pi­muk­sis­ta löy­dät Fin­lexis­tä, jos­sa on jul­kais­tu kaik­ki vah­vis­te­tut yleis­si­to­vat työ­eh­to­so­pi­muk­set. Voit myös ottaa yhteyt­tä ammat­ti­liit­toon, joka osaa neu­voa, mikä työ­eh­to­so­pi­mus sovel­tuu työhösi.

Laa­duk­kaas­sa hen­ki­lös­tö­pal­ve­lu­yri­tyk­ses­sä jokai­sel­le työn­te­ki­jäl­le on nimet­ty oma yhteys­hen­ki­lö, joka var­mis­taa, että työ­suh­teen ehdot ovat kun­nos­sa ja työn­te­ki­jä saa tar­vit­se­man­sa tuen. Tämä hen­ki­lö­koh­tai­nen pal­ve­lu tekee työ­suh­tee­seen liit­ty­vien asioi­den sel­vit­tä­mi­ses­tä help­poa ja vai­va­ton­ta. Työ­eh­to­so­pi­muk­sen tul­kin­nas­sa apua tar­joa­vat myös ammat­ti­lii­tot, työ­suo­je­lu­vi­ran­omai­set sekä työnantajaliitot.

Yleissitovan työehtosopimuksen hyödyt ja merkitys työelämässä

Yleis­si­to­va työ­eh­to­so­pi­mus tuo työ­elä­mään vakaut­ta ja rei­lua kil­pai­lua. Se estää työ­eh­to­jen pol­ke­mis­ta ja var­mis­taa, että samal­la alal­la toi­mi­vat yri­tyk­set kil­pai­le­vat muil­la teki­jöil­lä kuin työn­te­ki­jöi­den eduil­la. Tämä on eri­tyi­sen tär­ke­ää pie­nil­lä työ­pai­koil­la, jois­sa työn­te­ki­jöi­den neu­vot­te­lua­se­ma voi olla heikko.

Työn­te­ki­jöil­le yleis­si­to­vuus tar­jo­aa var­muu­den vähim­mäis­työ­eh­dois­ta riip­pu­mat­ta sii­tä, onko työ­nan­ta­ja jär­jes­täy­ty­nyt. Tämä edis­tää yhden­ver­tai­suut­ta työ­mark­ki­noil­la ja takaa, että työn­te­ki­jät saa­vat koh­tuul­li­sen kor­vauk­sen työs­tään. Yleis­si­to­vuus suo­jaa eri­tyi­ses­ti haa­voit­tu­vas­sa ase­mas­sa ole­via työntekijäryhmiä.

Työ­nan­ta­jien kan­nal­ta yleis­si­to­vuus luo sel­keät peli­sään­nöt ja estää epä­rei­lua kil­pai­lua. Vaik­ka yleis­si­to­vuus rajoit­taa työ­nan­ta­jan vapaut­ta sopia työ­eh­dois­ta, se myös hel­pot­taa työ­rau­haa ja enna­koi­ta­vuut­ta työ­mark­ki­noil­la. Koko­nai­suu­te­na yleis­si­to­va työ­eh­to­so­pi­mus on kes­kei­nen osa suo­ma­lais­ta työ­mark­ki­na­mal­lia, joka on tuo­nut vakaut­ta ja kehi­tys­tä työelämään.

Hen­ki­lös­tö­pal­ve­lua­lal­la työ­eh­to­so­pi­mus­ten tun­te­mi­nen ja nou­dat­ta­mi­nen on olen­nai­nen osa vas­tuul­lis­ta toi­min­taa. Laa­du­kas hen­ki­lös­tö­pal­ve­lu­yri­tys tar­jo­aa jous­ta­via työ­mah­dol­li­suuk­sia ja toi­mii tehok­kaa­na kana­va­na löy­tää työn­te­ki­jöil­le moni­puo­li­sia työ­teh­tä­viä. Hen­ki­lös­tö­vuo­krauk­sen vah­vuu­te­na on kyky vas­ta­ta nopeas­ti yri­tys­ten työ­voi­ma­tar­pei­siin ja tar­jo­ta työn­te­ki­jöil­le vaih­te­le­via työ­mah­dol­li­suuk­sia. Kun työn­te­ki­jä kokee ole­van­sa arvos­tet­tu ja oikein koh­del­tu, hei­jas­tuu tämä tyy­ty­väi­syy­te­nä myös asia­kas­yri­tyk­seen ja raken­taa poh­jaa pit­kä­ai­kai­sel­le yhteistyölle.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Voi­ko pek­ka­sia kor­va­ta rahal­li­ses­ti rakennusalalla?
• Kuin­ka kir­joit­taa hyvä työ­ha­ke­mus ensim­mäi­seen kesätyöpaikkaan?
• Mitä oikeuk­sia kesä­työn­te­ki­jäl­lä on työsuhteessa?
• Kii­rea­pua yri­tyk­sel­le­si – hen­ki­lös­tö­vuo­kraus Varsinais-Suomessa
• Miten Duu­ri-tii­mi voi aut­taa yri­tys­tä­si menestymään?