Tasoittumisjakso - joustava tapa huomioida sekä työntekijän että työnantajan tarpeet
Tasoittumisjakso on työaikalain mukainen järjestely, jossa työntekijän työaika tasoittuu määrätyn ajanjakson kuluessa keskimäärin sovittuun tuntimäärään. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työntekijä voi tehdä joinakin viikkoina tai päivinä pidempää työpäivää ja toisina lyhyempää, kunhan työaika tasoittumisjakson aikana vastaa keskimäärin sovittua työaikaa. Tasoittumisjakso mahdollistaa joustavan työajan järjestämisen aloilla, joissa työn määrä vaihtelee kausittain, ja se on tärkeä työkalu sekä työnantajille että työntekijöille työajan hallinnassa ja työssä jaksamisen tukemisessa.
Mitä tasoittumisjakso tarkoittaa työaikalaissa?
Työaikalain mukaan tasoittumisjakso on ajanjakso, jonka aikana työntekijän säännöllinen työaika tasoittuu sovittuun keskimäärään, tyypillisesti 40 tuntiin viikossa. Tasoittumisjaksoa käytetään erityisesti aloilla, joilla työvoiman tarve vaihtelee sesonkien, asiakasmäärien tai tuotannon mukaan.
Tasoittumisjakson perusperiaate on, että työnantaja voi suunnitella työajan jakautumisen tasoittumisjakson sisällä epätasaisesti. Työntekijä voi esimerkiksi tehdä kiireisempinä viikkoina enemmän tunteja ja hiljaisempina viikkoina vähemmän, mikä parantaa resurssien tehokasta käyttöä ja voi samalla tukea työntekijän työssä jaksamista sekä työn ja vapaa-ajan tasapainoa.
Keskeisiä käsitteitä tasoittumisjaksoon liittyen ovat:
- Keskimääräinen työaika – sovittu tuntimäärä, johon työaika tasoittuu jakson aikana
- Tasoittumisaika – ajanjakso, jonka kuluessa työajan tulee tasoittua sovittuun määrään
- Työaikasuunnitelma – työnantajan laatima suunnitelma siitä, miten tunnit jakautuvat tasoittumisjakson sisällä
Tasoittumisjakson käyttö edellyttää aina työajan seurantaa, jotta voidaan varmistaa työajan todella tasoittuvan sovittuun keskimäärään jakson päättyessä. Vastuullisesti toimiva työnantaja huolehtii tästä seurannasta ja varmistaa, että työsuhteen ehdot ovat kaikin puolin lain ja työehtosopimusten mukaisia.
Miten tasoittumisjakso vaikuttaa työntekijän arkeen?
Tasoittumisjakso voi merkittävästi muuttaa työntekijän arkirytmiä ja työpäivien pituutta. Työntekijän arjessa tasoittumisjakso näkyy vaihtelevina työaikoina – joinakin päivinä tai viikkoina työtä voi olla enemmän, toisina vähemmän.
Konkreettisesti tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kiireisen sesongin aikana työpäivät voivat olla pidempiä, jopa 10-tuntisia, kun taas hiljaisempana aikana työpäivä saattaa kestää vain 6 tuntia. Tämä joustava työaika voi auttaa työntekijää sovittamaan työn ja muun elämän yhteen, mikä puolestaan lisää työhyvinvointia ja työssä viihtymistä pitkällä aikavälillä.
Työntekijän oikeudet tasoittumisjakson aikana:
- Oikeus tietää työaikajärjestelyn perusteet
- Oikeus saada työaikasuunnitelma hyvissä ajoin etukäteen
- Oikeus lepoaikoihin myös pitkien työpäivien aikana
- Oikeus ylityökorvauksiin, jos keskimääräinen työaika ylittyy tasoittumisjakson päättyessä
- Oikeus keskustella työaikajärjestelyistä oman vastuuhenkilön kanssa
Tasoittumisjakso voi parhaimmillaan tuoda joustavuutta työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen, mutta se edellyttää työntekijältä kykyä sopeutua vaihteleviin työaikoihin. Onnistunut tasoittumisjakson käyttö vaatii hyvää kommunikaatiota työnantajan ja työntekijän välillä sekä selkeää työaikasuunnitelmaa. Työntekijän kokemus siitä, että hänen tarpeitaan kuunnellaan, heijastuu usein myös asiakastyöhön ja lisää yleistä työtyytyväisyyttä.
Mikä on tasoittumisjakson enimmäispituus?
Työaikalain mukaan tasoittumisjakson enimmäispituus on lähtökohtaisesti 52 viikkoa (yksi vuosi). Tämä on kuitenkin maksimipituus, ja käytännössä tasoittumisjaksot ovat usein lyhyempiä riippuen alasta ja työehtosopimuksesta.
Tasoittumisjakson pituus vaihtelee eri aloilla ja työehtosopimuksissa:
- Teollisuudessa tasoittumisjakso on tyypillisesti 3-6 kuukautta
- Kaupan alalla tasoittumisjakso on yleensä 2-8 viikkoa
- Ravintola-alalla tasoittumisjakso on usein 3-4 viikkoa
- Sosiaali- ja terveysalalla jakso voi olla 3-6 viikkoa
Työehtosopimuksilla on merkittävä vaikutus tasoittumisjakson pituuteen. Monet työehtosopimukset asettavat työaikalakia tiukempia rajoituksia tasoittumisjakson pituudelle. Siksi on tärkeää tarkistaa omaa alaa koskeva työehtosopimus tasoittumisjakson pituutta määritettäessä.
Työaikalain mukainen maksimipituus ei tarkoita, että niin pitkän jakson käyttäminen olisi aina järkevää. Käytännössä liian pitkät tasoittumisjaksot voivat olla hankalia sekä työnantajalle että työntekijälle työajan seurannan ja jakson hallittavuuden kannalta. Vastuullinen työnantaja suunnittelee tasoittumisjaksot huolella, ottaen huomioon sekä liiketoiminnan tarpeet että työntekijöiden hyvinvoinnin, tavoitteena pitkäjänteinen yhteistyö.
Miten ylityöt lasketaan tasoittumisjakson aikana?
Ylitöiden laskeminen tasoittumisjakson aikana poikkeaa tavanomaisesta ylityölaskennasta. Tasoittumisjaksolla on kaksi eri ylityön muotoa: vuorokautinen ja keskimääräiseen työaikaan perustuva ylityö.
Vuorokautinen ylityö syntyy, kun työpäivän pituus ylittää 8 tuntia tai työvuorolistaan merkityn päivittäisen työajan. Tämä korvataan välittömästi normaalien ylityösääntöjen mukaan, yleensä 50-100% korotetulla palkalla. Vuorokautinen ylityö ei tasoitu jakson aikana.
Keskimääräiseen työaikaan perustuva ylityö puolestaan lasketaan vasta tasoittumisjakson päätyttyä. Se syntyy, jos työntekijän kokonaistyöaika jakson aikana ylittää tasoittumisjaksolle suunnitellun kokonaistuntimäärän. Esimerkiksi 4 viikon jaksolla, jossa keskimääräinen työaika on 40 tuntia viikossa, ylityötä syntyy, jos kokonaistyöaika ylittää 160 tuntia (4 x 40).
Ylityökorvausten laskeminen tasoittumisjakson päättyessä:
- Lasketaan tasoittumisjaksolle suunniteltu kokonaistyöaika (viikot x keskimääräinen viikkotyöaika)
- Verrataan toteutunutta työaikaa suunniteltuun kokonaistyöaikaan
- Maksetaan ylityökorvaus ylittävältä osalta työehtosopimuksen mukaisesti
Ylitöiden seuranta tasoittumisjakson aikana on sekä työnantajan että työntekijän vastuulla. Työnantajan on pidettävä työaikakirjanpitoa, ja työntekijän kannattaa myös itse seurata työaikojaan mahdollisten epäselvyyksien varalta. Vastuullinen työnantaja huolehtii työntekijöidensä oikeuksista ja varmistaa, että työajanseuranta on läpinäkyvää ja oikeudenmukaista.
Mitä etuja tasoittumisjakso tarjoaa työnantajalle ja työntekijälle?
Tasoittumisjakso tuo merkittäviä hyötyjä sekä työnantajalle että työntekijälle. Se on työkaluna joustava ja voi parantaa sekä työn tehokkuutta että työhyvinvointia, kun sitä käytetään oikein. Oikein toteutettuna se vahvistaa pitkäaikaista kumppanuutta työntekijän ja työnantajan välillä.
Työnantajan näkökulmasta tasoittumisjakson etuja ovat:
- Kustannustehokkuus – työvoima voidaan kohdentaa tarpeen mukaan, jolloin hiljaisina aikoina ei synny ylimääräisiä työvoimakustannuksia
- Joustavuus tuotannon tai palvelujen kysynnän vaihteluissa – henkilöstöresurssit voidaan suunnitella vastaamaan ruuhkahuippuja
- Ylityökustannusten hallinta – suunnitelmallisella työajan järjestelyllä voidaan vähentää ylityötarpeen syntymistä
- Mahdollisuus pitää osaava henkilöstö töissä ympäri vuoden, vaikka työn määrä vaihtelisi kausittain, mikä tukee kestävien ja pitkäaikaisten työsuhteiden rakentamista
Työntekijän näkökulmasta tasoittumisjakson hyötyjä ovat:
- Parempi työn ja yksityiselämän tasapaino – mahdollisuus pitää pidempiä yhtenäisiä vapaajaksoja
- Työajan joustavuus henkilökohtaisten tarpeiden mukaan, mikä lisää yleistä työhyvinvointia
- Tasaisempi tulotaso – vaikka työmäärä vaihtelee, palkka pysyy yleensä vakiona
- Työsuhteen jatkuvuus – kausittaisella alalla tasoittumisjakso voi mahdollistaa vakituisen työsuhteen, mikä tuo turvaa työntekijälle
Parhaimmillaan tasoittumisjakso edistää työhyvinvointia tarjoamalla sekä työnantajalle että työntekijälle joustoa. Kun työntekijät voivat hyvin ja kokevat työaikajärjestelyt mielekkäiksi, he myös pysyvät yrityksessä pidempään. Toimiva tasoittumisjakson käyttö edellyttää hyvää suunnittelua, selkeitä pelisääntöjä ja avointa kommunikaatiota osapuolten välillä. Vastuullisessa organisaatiossa jokaisella työntekijällä on oma yhteyshenkilö, jonka kanssa voi keskustella työaikajärjestelyistä ja niihin liittyvistä kysymyksistä.
Tasoittumisjakson tärkeimmät huomiokohdat - yhteenveto
Tasoittumisjaksoa käytettäessä on huomioitava useita tärkeitä seikkoja, jotta järjestely toimii lain mukaisesti ja kaikkien osapuolten eduksi. Tässä yhteenveto tärkeimmistä muistettavista asioista.
Tärkeimmät huomiokohdat:
- Tasoittumisjaksosta tulee aina sopia kirjallisesti ja työaikasuunnitelma on toimitettava työntekijälle hyvissä ajoin
- Työajan on tasoituttava sovittuun keskimäärään tasoittumisjakson loppuun mennessä
- Työntekijälle on maksettava sama peruspalkka joka kuukausi, vaikka työtunnit vaihtelisivat
- Vuorokautinen ylityö korvataan heti, keskimääräiseen työaikaan perustuva ylityö tasoittumisjakson päättyessä
- Myös tasoittumisjakson aikana on noudatettava lepoaikoja koskevia säännöksiä ja huolehdittava työntekijän jaksamisesta
Työntekijän oikeudet ovat aina suojattuja, vaikka työaika joustaakin. Työntekijällä on oikeus tietää työaikajärjestelyn perusteet, saada selkeä työaikasuunnitelma ja ylityökorvaukset, jos työaika ylittää sovitun keskimäärän. Inhimillinen ja työntekijää arvostava lähestymistapa työaikajärjestelyihin on kaikkien etu.
Tasoittumisjaksoa koskevaa lisätietoa saa oman alan työehtosopimuksesta, työsuojeluviranomaisilta sekä ammattiliitosta. Jos tasoittumisjaksoon liittyy epäselvyyksiä, kannattaa keskustella ensin esihenkilön tai nimetyn vastuuhenkilön kanssa ja tarvittaessa ottaa yhteyttä luottamusmieheen tai työsuojeluvaltuutettuun.
Oikein toteutettuna tasoittumisjakso palvelee sekä työnantajan että työntekijän etua. Se tarjoaa joustoa työaikoihin, auttaa hallitsemaan työkuormaa ja mahdollistaa työn ja vapaa-ajan paremman yhteensovittamisen. Tasoittumisjakson käytössä avainasemassa on hyvä suunnittelu, selkeät pelisäännöt ja avoin kommunikaatio. Kun työaikajärjestelyt toteutetaan inhimillisesti ja yksilöt huomioiden, ne vahvistavat työhyvinvointia ja työssä viihtymistä – nämä kaikki ovat työelämän laatua parantavia tekijöitä.