Tasoittumisjakso - joustava tapa huomioida sekä työntekijän että työnantajan tarpeet

Tasoit­tu­mis­jak­so on työ­ai­ka­lain mukai­nen jär­jes­te­ly, jos­sa työn­te­ki­jän työ­ai­ka tasoit­tuu mää­rä­tyn ajan­jak­son kulues­sa kes­ki­mää­rin sovit­tuun tun­ti­mää­rään. Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa, että työn­te­ki­jä voi teh­dä joi­na­kin viik­koi­na tai päi­vi­nä pidem­pää työ­päi­vää ja toi­si­na lyhyem­pää, kun­han työ­ai­ka tasoit­tu­mis­jak­son aika­na vas­taa kes­ki­mää­rin sovit­tua työ­ai­kaa. Tasoit­tu­mis­jak­so mah­dol­lis­taa jous­ta­van työ­ajan jär­jes­tä­mi­sen aloil­la, jois­sa työn mää­rä vaih­te­lee kausit­tain, ja se on tär­keä työ­ka­lu sekä työ­nan­ta­jil­le että työn­te­ki­jöil­le työ­ajan hal­lin­nas­sa ja työs­sä jak­sa­mi­sen tukemisessa.

Mitä tasoittumisjakso tarkoittaa työaikalaissa?

Työ­ai­ka­lain mukaan tasoit­tu­mis­jak­so on ajan­jak­so, jon­ka aika­na työn­te­ki­jän sään­nöl­li­nen työ­ai­ka tasoit­tuu sovit­tuun kes­ki­mää­rään, tyy­pil­li­ses­ti 40 tun­tiin vii­kos­sa. Tasoit­tu­mis­jak­soa käy­te­tään eri­tyi­ses­ti aloil­la, joil­la työ­voi­man tar­ve vaih­te­lee seson­kien, asia­kas­mää­rien tai tuo­tan­non mukaan.

Tasoit­tu­mis­jak­son perus­pe­ri­aa­te on, että työ­nan­ta­ja voi suun­ni­tel­la työ­ajan jakau­tu­mi­sen tasoit­tu­mis­jak­son sisäl­lä epä­ta­sai­ses­ti. Työn­te­ki­jä voi esi­mer­kik­si teh­dä kii­rei­sem­pi­nä viik­koi­na enem­män tun­te­ja ja hil­jai­sem­pi­na viik­koi­na vähem­män, mikä paran­taa resurs­sien teho­kas­ta käyt­töä ja voi samal­la tukea työn­te­ki­jän työs­sä jak­sa­mis­ta sekä työn ja vapaa-ajan tasapainoa.

Kes­kei­siä käsit­tei­tä tasoit­tu­mis­jak­soon liit­tyen ovat:

• Kes­ki­mää­räi­nen työ­ai­ka – sovit­tu tun­ti­mää­rä, johon työ­ai­ka tasoit­tuu jak­son aikana
• Tasoit­tu­mi­sai­ka – ajan­jak­so, jon­ka kulues­sa työ­ajan tulee tasoit­tua sovit­tuun määrään
• Työ­ai­ka­suun­ni­tel­ma – työ­nan­ta­jan laa­ti­ma suun­ni­tel­ma sii­tä, miten tun­nit jakau­tu­vat tasoit­tu­mis­jak­son sisällä

Tasoit­tu­mis­jak­son käyt­tö edel­lyt­tää aina työ­ajan seu­ran­taa, jot­ta voi­daan var­mis­taa työ­ajan todel­la tasoit­tu­van sovit­tuun kes­ki­mää­rään jak­son päät­tyes­sä. Vas­tuul­li­ses­ti toi­mi­va työ­nan­ta­ja huo­leh­tii täs­tä seu­ran­nas­ta ja var­mis­taa, että työ­suh­teen ehdot ovat kai­kin puo­lin lain ja työ­eh­to­so­pi­mus­ten mukaisia.

Miten tasoittumisjakso vaikuttaa työntekijän arkeen?

Tasoit­tu­mis­jak­so voi mer­kit­tä­väs­ti muut­taa työn­te­ki­jän arki­ryt­miä ja työ­päi­vien pituut­ta. Työn­te­ki­jän arjes­sa tasoit­tu­mis­jak­so näkyy vaih­te­le­vi­na työ­ai­koi­na – joi­na­kin päi­vi­nä tai viik­koi­na työ­tä voi olla enem­män, toi­si­na vähemmän.

Kon­kreet­ti­ses­ti tämä voi tar­koit­taa esi­mer­kik­si sitä, että kii­rei­sen seson­gin aika­na työ­päi­vät voi­vat olla pidem­piä, jopa 10-tun­ti­sia, kun taas hil­jai­sem­pa­na aika­na työ­päi­vä saat­taa kes­tää vain 6 tun­tia. Tämä jous­ta­va työ­ai­ka voi aut­taa työn­te­ki­jää sovit­ta­maan työn ja muun elä­män yhteen, mikä puo­les­taan lisää työ­hy­vin­voin­tia ja työs­sä viih­ty­mis­tä pit­käl­lä aikavälillä.

Työn­te­ki­jän oikeu­det tasoit­tu­mis­jak­son aikana:

• Oikeus tie­tää työ­ai­ka­jär­jes­te­lyn perusteet
• Oikeus saa­da työ­ai­ka­suun­ni­tel­ma hyvis­sä ajoin etukäteen
• Oikeus lepoai­koi­hin myös pit­kien työ­päi­vien aikana
• Oikeus yli­työ­kor­vauk­siin, jos kes­ki­mää­räi­nen työ­ai­ka ylit­tyy tasoit­tu­mis­jak­son päättyessä
• Oikeus kes­kus­tel­la työ­ai­ka­jär­jes­te­lyis­tä oman vas­tuu­hen­ki­lön kanssa

Tasoit­tu­mis­jak­so voi par­haim­mil­laan tuo­da jous­ta­vuut­ta työn ja vapaa-ajan yhteen­so­vit­ta­mi­seen, mut­ta se edel­lyt­tää työn­te­ki­jäl­tä kykyä sopeu­tua vaih­te­le­viin työ­ai­koi­hin. Onnis­tu­nut tasoit­tu­mis­jak­son käyt­tö vaa­tii hyvää kom­mu­ni­kaa­tio­ta työ­nan­ta­jan ja työn­te­ki­jän välil­lä sekä sel­ke­ää työ­ai­ka­suun­ni­tel­maa. Työn­te­ki­jän koke­mus sii­tä, että hänen tar­pei­taan kuun­nel­laan, hei­jas­tuu usein myös asia­kas­työ­hön ja lisää yleis­tä työtyytyväisyyttä.

Mikä on tasoittumisjakson enimmäispituus?

Työ­ai­ka­lain mukaan tasoit­tu­mis­jak­son enim­mäis­pi­tuus on läh­tö­koh­tai­ses­ti 52 viik­koa (yksi vuo­si). Tämä on kui­ten­kin mak­si­mi­pi­tuus, ja käy­tän­nös­sä tasoit­tu­mis­jak­sot ovat usein lyhyem­piä riip­puen alas­ta ja työehtosopimuksesta.

Tasoit­tu­mis­jak­son pituus vaih­te­lee eri aloil­la ja työehtosopimuksissa:

• Teol­li­suu­des­sa tasoit­tu­mis­jak­so on tyy­pil­li­ses­ti 3-6 kuukautta
• Kau­pan alal­la tasoit­tu­mis­jak­so on yleen­sä 2-8 viikkoa
• Ravin­to­la-alal­la tasoit­tu­mis­jak­so on usein 3-4 viikkoa
• Sosi­aa­li- ja ter­vey­sa­lal­la jak­so voi olla 3-6 viikkoa

Työ­eh­to­so­pi­muk­sil­la on mer­kit­tä­vä vai­ku­tus tasoit­tu­mis­jak­son pituu­teen. Monet työ­eh­to­so­pi­muk­set aset­ta­vat työ­ai­ka­la­kia tiu­kem­pia rajoi­tuk­sia tasoit­tu­mis­jak­son pituu­del­le. Sik­si on tär­ke­ää tar­kis­taa omaa alaa kos­ke­va työ­eh­to­so­pi­mus tasoit­tu­mis­jak­son pituut­ta määritettäessä.

Työ­ai­ka­lain mukai­nen mak­si­mi­pi­tuus ei tar­koi­ta, että niin pit­kän jak­son käyt­tä­mi­nen oli­si aina jär­ke­vää. Käy­tän­nös­sä lii­an pit­kät tasoit­tu­mis­jak­sot voi­vat olla han­ka­lia sekä työ­nan­ta­jal­le että työn­te­ki­jäl­le työ­ajan seu­ran­nan ja jak­son hal­lit­ta­vuu­den kan­nal­ta. Vas­tuul­li­nen työ­nan­ta­ja suun­nit­te­lee tasoit­tu­mis­jak­sot huo­lel­la, ottaen huo­mioon sekä lii­ke­toi­min­nan tar­peet että työn­te­ki­jöi­den hyvin­voin­nin, tavoit­tee­na pit­kä­jän­tei­nen yhteistyö.

Miten ylityöt lasketaan tasoittumisjakson aikana?

Yli­töi­den las­ke­mi­nen tasoit­tu­mis­jak­son aika­na poik­ke­aa tavan­omai­ses­ta yli­työ­las­ken­nas­ta. Tasoit­tu­mis­jak­sol­la on kak­si eri yli­työn muo­toa: vuo­ro­kau­ti­nen ja kes­ki­mää­räi­seen työ­ai­kaan perus­tu­va ylityö.

Vuo­ro­kau­ti­nen yli­työ syn­tyy, kun työ­päi­vän pituus ylit­tää 8 tun­tia tai työ­vuo­ro­lis­taan mer­ki­tyn päi­vit­täi­sen työ­ajan. Tämä kor­va­taan välit­tö­mäs­ti nor­maa­lien yli­työ­sään­tö­jen mukaan, yleen­sä 50-100% koro­te­tul­la pal­kal­la. Vuo­ro­kau­ti­nen yli­työ ei tasoi­tu jak­son aikana.

Kes­ki­mää­räi­seen työ­ai­kaan perus­tu­va yli­työ puo­les­taan las­ke­taan vas­ta tasoit­tu­mis­jak­son pää­tyt­tyä. Se syn­tyy, jos työn­te­ki­jän koko­nais­työ­ai­ka jak­son aika­na ylit­tää tasoit­tu­mis­jak­sol­le suun­ni­tel­lun koko­nais­tun­ti­mää­rän. Esi­mer­kik­si 4 vii­kon jak­sol­la, jos­sa kes­ki­mää­räi­nen työ­ai­ka on 40 tun­tia vii­kos­sa, yli­työ­tä syn­tyy, jos koko­nais­työ­ai­ka ylit­tää 160 tun­tia (4 x 40).

Yli­työ­kor­vaus­ten las­ke­mi­nen tasoit­tu­mis­jak­son päättyessä:

1. Las­ke­taan tasoit­tu­mis­jak­sol­le suun­ni­tel­tu koko­nais­työ­ai­ka (vii­kot x kes­ki­mää­räi­nen viikkotyöaika)
2. Ver­ra­taan toteu­tu­nut­ta työ­ai­kaa suun­ni­tel­tuun kokonaistyöaikaan
3. Mak­se­taan yli­työ­kor­vaus ylit­tä­väl­tä osal­ta työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukaisesti

Yli­töi­den seu­ran­ta tasoit­tu­mis­jak­son aika­na on sekä työ­nan­ta­jan että työn­te­ki­jän vas­tuul­la. Työ­nan­ta­jan on pidet­tä­vä työ­ai­ka­kir­jan­pi­toa, ja työn­te­ki­jän kan­nat­taa myös itse seu­ra­ta työ­ai­ko­jaan mah­dol­lis­ten epä­sel­vyyk­sien varal­ta. Vas­tuul­li­nen työ­nan­ta­ja huo­leh­tii työn­te­ki­jöi­den­sä oikeuk­sis­ta ja var­mis­taa, että työ­ajan­seu­ran­ta on läpi­nä­ky­vää ja oikeudenmukaista.

Mitä etuja tasoittumisjakso tarjoaa työnantajalle ja työntekijälle?

Tasoit­tu­mis­jak­so tuo mer­kit­tä­viä hyö­ty­jä sekä työ­nan­ta­jal­le että työn­te­ki­jäl­le. Se on työ­ka­lu­na jous­ta­va ja voi paran­taa sekä työn tehok­kuut­ta että työ­hy­vin­voin­tia, kun sitä käy­te­tään oikein. Oikein toteu­tet­tu­na se vah­vis­taa pit­kä­ai­kais­ta kump­pa­nuut­ta työn­te­ki­jän ja työ­nan­ta­jan välillä.

Työ­nan­ta­jan näkö­kul­mas­ta tasoit­tu­mis­jak­son etu­ja ovat:

• Kus­tan­nus­te­hok­kuus – työ­voi­ma voi­daan koh­den­taa tar­peen mukaan, jol­loin hil­jai­si­na aikoi­na ei syn­ny yli­mää­räi­siä työvoimakustannuksia
• Jous­ta­vuus tuo­tan­non tai pal­ve­lu­jen kysyn­nän vaih­te­luis­sa – hen­ki­lös­tö­re­surs­sit voi­daan suun­ni­tel­la vas­taa­maan ruuhkahuippuja
• Yli­työ­kus­tan­nus­ten hal­lin­ta – suun­ni­tel­mal­li­sel­la työ­ajan jär­jes­te­lyl­lä voi­daan vähen­tää yli­työ­tar­peen syntymistä
• Mah­dol­li­suus pitää osaa­va hen­ki­lös­tö töis­sä ympä­ri vuo­den, vaik­ka työn mää­rä vaih­te­li­si kausit­tain, mikä tukee kes­tä­vien ja pit­kä­ai­kais­ten työ­suh­tei­den rakentamista

Työn­te­ki­jän näkö­kul­mas­ta tasoit­tu­mis­jak­son hyö­ty­jä ovat:

• Parem­pi työn ja yksi­tyi­se­lä­män tasa­pai­no – mah­dol­li­suus pitää pidem­piä yhte­näi­siä vapaajaksoja
• Työ­ajan jous­ta­vuus hen­ki­lö­koh­tais­ten tar­pei­den mukaan, mikä lisää yleis­tä työhyvinvointia
• Tasai­sem­pi tulo­ta­so – vaik­ka työ­mää­rä vaih­te­lee, palk­ka pysyy yleen­sä vakiona
• Työ­suh­teen jat­ku­vuus – kausit­tai­sel­la alal­la tasoit­tu­mis­jak­so voi mah­dol­lis­taa vaki­tui­sen työ­suh­teen, mikä tuo tur­vaa työntekijälle

Par­haim­mil­laan tasoit­tu­mis­jak­so edis­tää työ­hy­vin­voin­tia tar­joa­mal­la sekä työ­nan­ta­jal­le että työn­te­ki­jäl­le jous­toa. Kun työn­te­ki­jät voi­vat hyvin ja koke­vat työ­ai­ka­jär­jes­te­lyt mie­lek­käik­si, he myös pysy­vät yri­tyk­ses­sä pidem­pään. Toi­mi­va tasoit­tu­mis­jak­son käyt­tö edel­lyt­tää hyvää suun­nit­te­lua, sel­kei­tä peli­sään­tö­jä ja avoin­ta kom­mu­ni­kaa­tio­ta osa­puol­ten välil­lä. Vas­tuul­li­ses­sa orga­ni­saa­tios­sa jokai­sel­la työn­te­ki­jäl­lä on oma yhteys­hen­ki­lö, jon­ka kans­sa voi kes­kus­tel­la työ­ai­ka­jär­jes­te­lyis­tä ja nii­hin liit­ty­vis­tä kysymyksistä.

Tasoittumisjakson tärkeimmät huomiokohdat - yhteenveto

Tasoit­tu­mis­jak­soa käy­tet­täes­sä on huo­mioi­ta­va usei­ta tär­kei­tä seik­ko­ja, jot­ta jär­jes­te­ly toi­mii lain mukai­ses­ti ja kaik­kien osa­puol­ten eduk­si. Täs­sä yhteen­ve­to tär­keim­mis­tä muis­tet­ta­vis­ta asioista.

Tär­keim­mät huomiokohdat:

• Tasoit­tu­mis­jak­sos­ta tulee aina sopia kir­jal­li­ses­ti ja työ­ai­ka­suun­ni­tel­ma on toi­mi­tet­ta­va työn­te­ki­jäl­le hyvis­sä ajoin
• Työ­ajan on tasoi­tut­ta­va sovit­tuun kes­ki­mää­rään tasoit­tu­mis­jak­son lop­puun mennessä
• Työn­te­ki­jäl­le on mak­set­ta­va sama perus­palk­ka joka kuu­kausi, vaik­ka työ­tun­nit vaihtelisivat
• Vuo­ro­kau­ti­nen yli­työ kor­va­taan heti, kes­ki­mää­räi­seen työ­ai­kaan perus­tu­va yli­työ tasoit­tu­mis­jak­son päättyessä
• Myös tasoit­tu­mis­jak­son aika­na on nou­da­tet­ta­va lepoai­ko­ja kos­ke­via sään­nök­siä ja huo­leh­dit­ta­va työn­te­ki­jän jaksamisesta

Työn­te­ki­jän oikeu­det ovat aina suo­jat­tu­ja, vaik­ka työ­ai­ka jous­taa­kin. Työn­te­ki­jäl­lä on oikeus tie­tää työ­ai­ka­jär­jes­te­lyn perus­teet, saa­da sel­keä työ­ai­ka­suun­ni­tel­ma ja yli­työ­kor­vauk­set, jos työ­ai­ka ylit­tää sovi­tun kes­ki­mää­rän. Inhi­mil­li­nen ja työn­te­ki­jää arvos­ta­va lähes­ty­mis­ta­pa työ­ai­ka­jär­jes­te­lyi­hin on kaik­kien etu.

Tasoit­tu­mis­jak­soa kos­ke­vaa lisä­tie­toa saa oman alan työ­eh­to­so­pi­muk­ses­ta, työ­suo­je­lu­vi­ran­omai­sil­ta sekä ammat­ti­lii­tos­ta. Jos tasoit­tu­mis­jak­soon liit­tyy epä­sel­vyyk­siä, kan­nat­taa kes­kus­tel­la ensin esi­hen­ki­lön tai nime­tyn vas­tuu­hen­ki­lön kans­sa ja tar­vit­taes­sa ottaa yhteyt­tä luot­ta­mus­mie­heen tai työsuojeluvaltuutettuun.

Oikein toteu­tet­tu­na tasoit­tu­mis­jak­so pal­ve­lee sekä työ­nan­ta­jan että työn­te­ki­jän etua. Se tar­jo­aa jous­toa työ­ai­koi­hin, aut­taa hal­lit­se­maan työ­kuor­maa ja mah­dol­lis­taa työn ja vapaa-ajan parem­man yhteen­so­vit­ta­mi­sen. Tasoit­tu­mis­jak­son käy­tös­sä avai­na­se­mas­sa on hyvä suun­nit­te­lu, sel­keät peli­sään­nöt ja avoin kom­mu­ni­kaa­tio. Kun työ­ai­ka­jär­jes­te­lyt toteu­te­taan inhi­mil­li­ses­ti ja yksi­löt huo­mioi­den, ne vah­vis­ta­vat työ­hy­vin­voin­tia ja työs­sä viih­ty­mis­tä – nämä kaik­ki ovat työ­elä­män laa­tua paran­ta­via tekijöitä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Mikä on ero laki­sää­teis­ten ja vapaa­eh­tois­ten työ­nan­ta­ja­mak­su­jen välillä?
• Miten paran­taa työntekijätyytyväisyyttä?
• Miten tasoit­tu­mis­jak­son pituus mää­ri­tel­lään työehtosopimuksessa?
• Voi­ko työ­nan­ta­ja mää­rä­tä loman ajan­koh­dan vuo­si­lo­ma­lain mukaan?
• Miten val­mis­tau­tua työhaastatteluun?