Raken­nusa­lan työ­eh­to­so­pi­muk­ses­sa (TES) arki­py­hä­kor­vauk­set ovat eril­li­nen pal­kan­osa, joka mak­se­taan työn­te­ki­jöil­le tiet­ty­jen juh­la­py­hien ajal­ta. Raken­nusa­lal­la arki­py­hä­kor­vauk­set mää­räy­ty­vät alan työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukai­ses­ti ja kos­ke­vat mm. uuden­vuo­den­päi­vää, lop­piais­ta, pit­kä­per­jan­tai­ta, pää­siäis­päi­viä, vap­pua, hela­tors­tai­ta, juhan­nusaat­toa, jou­lu­aat­toa ja jou­lu­päi­vää. Työn­te­ki­jän työ­suh­teen luon­ne ja kes­to vai­kut­ta­vat oikeu­teen saa­da arkipyhäkorvauksia.

Mitä ovat arkipyhäkorvaukset rakennusalan TES:ssä?

Arki­py­hä­kor­vauk­set raken­nusa­lan työ­eh­to­so­pi­muk­ses­sa ovat työn­te­ki­jöil­le mak­set­ta­via kor­vauk­sia arki­py­hien aiheut­ta­mas­ta työ­ajan lyhe­ne­mi­ses­tä. Raken­nusa­lan TES:n mukaan arki­py­hä­kor­vauk­sia mak­se­taan useis­ta juh­la­py­his­tä, joi­ta ovat uuden­vuo­den­päi­vä, lop­piai­nen, pit­kä­per­jan­tai, pää­siäis­päi­vät, vap­pu, hela­tors­tai, juhan­nusaat­to, jou­lu­aat­to ja jou­lu­päi­vä. Näi­den päi­vien osal­ta työn­te­ki­jä on oikeu­tet­tu kor­vauk­seen, vaik­ka ei työs­ken­te­li­si­kään kysei­se­nä päivänä.

Itse­näi­syys­päi­vää kos­kee erik­seen oma lakin­sa, joten se ei sisäl­ly var­si­nai­siin TES:n mukai­siin arki­py­hä­kor­vauk­siin. Arki­py­hä­kor­vauk­set ovat tär­keä osa raken­nusa­lan työn­te­ki­jöi­den palk­kaus­ta, sil­lä ne takaa­vat tie­tyn tulo­ta­son myös niil­tä päi­vil­tä, jol­loin työ­tä ei arki­py­hän vuok­si tehdä.

Raken­nusa­lan työ­eh­to­so­pi­muk­ses­sa nämä arki­py­hät ovat yleen­sä myös vapaa-aikaa, mikä tar­koit­taa, että työn­te­ki­jän ei tar­vit­se työs­ken­nel­lä näi­nä päi­vi­nä, ellei työn luon­ne tai tuo­tan­nol­li­set syyt sitä eri­tyi­ses­ti vaa­di. Jos työn­te­ki­jä kui­ten­kin työs­ken­te­lee arki­py­hä­nä, hänel­le mak­se­taan palk­ka samoin perus­tein kuin sunnuntaityöstä.

Miten arkipyhäkorvauksen suuruus määräytyy rakennusalalla?

Raken­nusa­lan työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukaan arki­py­hä­kor­vauk­set mak­se­taan osa­na eril­lis­tä pal­kan­osaa, joka on 7,7 % työs­sä­olon ajal­ta mak­se­tus­ta pal­kas­ta. Tämä eril­li­nen pal­kan­osa kat­taa sekä työ­ajan lyhen­nyk­set että arki­py­hä­kor­vauk­set, ja se mak­se­taan jokai­sen nor­maa­lin pal­kan­mak­sun yhteydessä.

Eril­li­nen pal­kan­osa eri­tel­lään sel­keäs­ti työn­te­ki­jän palk­ka­las­kel­mas­sa, jot­ta sen osuus koko­nais­pal­kas­ta on hel­pos­ti näh­tä­vis­sä. Kor­vauk­sen las­ken­ta­pe­rus­tee­na käy­te­tään työs­sä­olon ajal­ta mak­set­tua palk­kaa, mikä tar­koit­taa, että kor­vaus perus­tuu työn­te­ki­jän var­si­nai­seen ansiotasoon.

Pal­kan­osan suu­ruu­teen eivät vai­ku­ta työn­te­ki­jän mah­dol­li­set yli­työ­kor­vauk­set tai muut lisät, vaan se las­ke­taan ainoas­taan var­si­nai­ses­ta työs­sä­olon ajal­ta mak­se­tus­ta pal­kas­ta. Tämä tar­koit­taa, että mitä suu­rem­pi on työn­te­ki­jän perus­palk­ka, sitä suu­rem­pi on myös arki­py­hä­kor­vauk­siin ja työ­ajan lyhen­nyk­siin tar­koi­tet­tu eril­li­nen palkanosa.

Kor­vaus tulee mak­saa kai­kil­le raken­nusa­lan TES:n pii­ris­sä ole­vil­le työn­te­ki­jöil­le työ­suh­teen luon­tees­ta riip­pu­mat­ta, pois lukien kou­lu­lai­set ja opis­ke­li­jat, jot­ka työs­ken­te­le­vät loman­sa aika­na raken­nusa­lan töissä.

Kenellä on oikeus arkipyhäkorvauksiin rakennusalan TES:n mukaan?

Raken­nusa­lan työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukaan arki­py­hä­kor­vauk­set ovat pää­sään­töi­ses­ti kaik­kien työn­te­ki­jöi­den oikeus. Arki­py­hä­kor­vauk­sia ja työ­ajan lyhen­nyk­siä kos­ke­va eril­li­nen 7,7 % pal­kan­osa mak­se­taan kai­kil­le raken­nusa­lan työ­eh­to­so­pi­muk­sen pii­ris­sä ole­vil­le työn­te­ki­jöil­le hei­dän työs­sä­oloa­jal­taan. Tämä kos­kee sekä vaki­tui­sia että mää­rä­ai­kai­sia työsuhteita.

Mer­kit­tä­vä poik­keus kos­kee kou­lu­lai­sia ja opis­ke­li­joi­ta, jot­ka työs­ken­te­le­vät vain loman­sa aika­na. Heil­le ei mak­se­ta eril­lis­tä pal­kan­osaa, joka sisäl­tää arki­py­hä­kor­vauk­set. Tämä rajaus perus­tuu sii­hen, että hei­dän työ­suh­teen­sa ovat yleen­sä lyhyt­kes­toi­sia ja ajoit­tu­vat loma-aikoihin.

Työ­suh­teen kes­tol­la ei muu­toin ole mer­kit­tä­vää vai­ku­tus­ta oikeu­teen saa­da arki­py­hä­kor­vauk­sia, sil­lä eril­li­nen pal­kan­osa mak­se­taan kai­kis­ta työs­sä­olon ajois­ta, oli­vat­pa ne lyhyi­tä tai pit­kiä. Työn­te­ki­jän ei myös­kään tar­vit­se olla työs­ken­nel­lyt tiet­tyä aikaa saa­dak­seen oikeu­den arki­py­hä­kor­vauk­siin, vaan oikeus syn­tyy heti työ­suh­teen alus­ta alkaen.

Jos työn­te­ki­jä työs­ken­te­lee arki­py­hä­nä, hänel­le mak­se­taan nor­maa­lin pal­kan lisäk­si arki­py­hä­kor­vaus samoin perus­tein kuin sun­nun­tai­työs­tä, eli koro­tet­tu­na. Tämä var­mis­taa, että arki­py­hä­nä työs­ken­te­le­väl­le mak­se­taan asian­mu­kai­nen kor­vaus juh­la­py­hä­nä teh­dys­tä työstä.

Miten arkipyhäkorvaukset maksetaan henkilöstöpalveluiden kautta työskenteleville?

Hen­ki­lös­tö­pal­ve­lui­den kaut­ta raken­nusa­lal­la työs­ken­te­le­vil­le arki­py­hä­kor­vauk­set mak­saa työn­te­ki­jän var­si­nai­nen työ­nan­ta­ja eli hen­ki­lös­tö­pal­ve­lu­yri­tys. Vuo­kra­työn­te­ki­jöi­hin sovel­le­taan samaa raken­nusa­lan työ­eh­to­so­pi­mus­ta kuin suo­raan raken­nus­yri­tyk­siin pal­kat­tui­hin työn­te­ki­jöi­hin, joten arki­py­hä­kor­vauk­set mää­räy­ty­vät samo­jen peri­aat­tei­den mukaisesti.

Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa, että hen­ki­lös­tö­pal­ve­lu­yri­tys mak­saa työn­te­ki­jöil­leen 7,7 % eril­li­sen pal­kan­osan osa­na nor­maa­lia pal­kan­mak­sua. Tämä eril­li­nen pal­kan­osa sisäl­tää sekä arki­py­hä­kor­vauk­set että työ­ajan lyhen­nys­kor­vauk­set, ja se eri­tel­lään sel­keäs­ti palkkalaskelmassa.

Hen­ki­lös­tö­pal­ve­lu­yri­tys­ten kaut­ta työs­ken­te­le­vien koh­dal­la on tär­ke­ää, että arki­py­hä­kor­vauk­set mak­se­taan asian­mu­kai­ses­ti raken­nusa­lan työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukaisesti.

Hen­ki­lös­tö­pal­ve­lu­yri­tyk­sen teh­tä­vä­nä on var­mis­taa, että työn­te­ki­jä ymmär­tää oikeu­ten­sa arki­py­hä­kor­vauk­siin ja tie­tää, miten ne mää­räy­ty­vät ja mak­se­taan. Jokai­sel­la työn­te­ki­jäl­lä tulee olla sel­keä käsi­tys työ­suh­teen­sa ehdois­ta ja palk­kauk­seen liit­ty­vis­tä yksityiskohdista.

Mitä erityispiirteitä on rakennusalan arkipyhäkorvauksissa verrattuna muihin aloihin?

Raken­nusa­lan arki­py­hä­kor­vaus­käy­tän­nös­sä mer­kit­tä­vin eri­tyis­piir­re ver­rat­tu­na moniin mui­hin aloi­hin on kor­vaus­ten mak­su­ta­pa. Raken­nusa­lal­la arki­py­hä­kor­vauk­set eivät ole eril­li­siä päi­vä­koh­tai­sia kor­vauk­sia, vaan ne mak­se­taan osa­na 7,7 % eril­lis­tä pal­kan­osaa, joka sisäl­tää myös työ­ajan lyhen­nys­kor­vauk­set. Tämä on huo­mat­ta­va ero moniin mui­hin aloi­hin, jois­sa arki­py­hä­kor­vauk­set mak­se­taan eril­li­si­nä päi­vä­koh­tai­si­na korvauksina.

Toi­nen eri­tyis­piir­re on, että raken­nusa­lal­la eril­li­nen pal­kan­osa mak­se­taan kai­kis­ta työs­sä­olon ajois­ta jokai­sen pal­kan­mak­sun yhtey­des­sä. Tämä ero­aa monis­ta muis­ta alois­ta, joil­la arki­py­hä­kor­vauk­set mak­se­taan vain, jos arki­py­hä sat­tuu työ­päi­väl­le tai lyhen­tää työviikkoa.

Raken­nusa­lan työn pro­jek­ti­luon­toi­suus ja työ­maa­koh­tai­suus vai­kut­ta­vat myös arki­py­hä­kor­vaus­käy­tän­töön. Kos­ka työn­te­ki­jät saat­ta­vat vaih­taa työ­maa­ta tai pro­jek­tia usein, yhte­näi­nen pro­sent­ti­pe­rus­tei­nen kor­vaus on hal­lin­nol­li­ses­ti sel­keäm­pi tapa toteut­taa arki­py­hä­kor­vauk­set kuin päi­vä­koh­tai­nen järjestelmä.

Duu­ri-tii­mi on eri­kois­tu­nut raken­nusa­lan hen­ki­lös­tö­pal­ve­lui­hin ja tun­tee alan eri­tyis­piir­teet perus­teel­li­ses­ti. Duu­ri-tii­min ammat­ti­tai­toi­nen hen­ki­lös­tö huo­leh­tii sii­tä, että arki­py­hä­kor­vauk­set ja muut työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukai­set etuu­det mak­se­taan oikein jokai­sel­le työn­te­ki­jäl­le. Tämä sel­keä ja luo­tet­ta­va toi­min­ta­ta­pa luo tur­vaa niin työn­te­ki­jöil­le kuin asia­kas­yri­tyk­sil­le­kin. Duu­ri-tii­min pal­ve­luis­sa raken­nusa­lan arki­py­hä­kor­vaus­käy­tän­tö on toteu­tet­tu läpi­nä­ky­väs­ti ja oikeu­den­mu­kai­ses­ti, mikä hel­pot­taa sekä työn­te­ki­jöi­den että asia­kas­yri­tys­ten hal­lin­nol­lis­ta taak­kaa. Ota yhteyt­tä Duu­ri-tii­min asian­tun­ti­joi­hin jos sinul­la on kysy­myk­siä arki­py­hä­kor­vauk­sis­ta tai muis­ta raken­nusa­lan työsuhdeasioista.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Mitä hyö­ty­jä Duu­ri-Tii­min kaut­ta rek­ry­toin­ti tuo sii­vousa­lan yritykselle?
• Löy­dä osaa­vaa työ­voi­maa nopeas­ti – näin hen­ki­lös­tö­vuo­kraus toi­mii käytännössä
• Mit­kä ovat työ­nan­ta­jan juri­di­set vas­tuut henkilöstövuokrauksessa?
• Mil­loin tasoit­tu­mis­jak­son käyt­tö on perus­tel­tua yrityksessä?
• Kuin­ka löy­tää pit­kä­ai­kai­sia työn­te­ki­jöi­tä Duu­ri-tii­min avulla?