Rakennusalan työehtosopimuksessa (TES) arkipyhäkorvaukset ovat erillinen palkanosa, joka maksetaan työntekijöille tiettyjen juhlapyhien ajalta. Rakennusalalla arkipyhäkorvaukset määräytyvät alan työehtosopimuksen mukaisesti ja koskevat mm. uudenvuodenpäivää, loppiaista, pitkäperjantaita, pääsiäispäiviä, vappua, helatorstaita, juhannusaattoa, jouluaattoa ja joulupäivää. Työntekijän työsuhteen luonne ja kesto vaikuttavat oikeuteen saada arkipyhäkorvauksia.
Mitä ovat arkipyhäkorvaukset rakennusalan TES:ssä?
Arkipyhäkorvaukset rakennusalan työehtosopimuksessa ovat työntekijöille maksettavia korvauksia arkipyhien aiheuttamasta työajan lyhenemisestä. Rakennusalan TES:n mukaan arkipyhäkorvauksia maksetaan useista juhlapyhistä, joita ovat uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäispäivät, vappu, helatorstai, juhannusaatto, jouluaatto ja joulupäivä. Näiden päivien osalta työntekijä on oikeutettu korvaukseen, vaikka ei työskentelisikään kyseisenä päivänä.
Itsenäisyyspäivää koskee erikseen oma lakinsa, joten se ei sisälly varsinaisiin TES:n mukaisiin arkipyhäkorvauksiin. Arkipyhäkorvaukset ovat tärkeä osa rakennusalan työntekijöiden palkkausta, sillä ne takaavat tietyn tulotason myös niiltä päiviltä, jolloin työtä ei arkipyhän vuoksi tehdä.
Rakennusalan työehtosopimuksessa nämä arkipyhät ovat yleensä myös vapaa-aikaa, mikä tarkoittaa, että työntekijän ei tarvitse työskennellä näinä päivinä, ellei työn luonne tai tuotannolliset syyt sitä erityisesti vaadi. Jos työntekijä kuitenkin työskentelee arkipyhänä, hänelle maksetaan palkka samoin perustein kuin sunnuntaityöstä.
Miten arkipyhäkorvauksen suuruus määräytyy rakennusalalla?
Rakennusalan työehtosopimuksen mukaan arkipyhäkorvaukset maksetaan osana erillistä palkanosaa, joka on 7,7 % työssäolon ajalta maksetusta palkasta. Tämä erillinen palkanosa kattaa sekä työajan lyhennykset että arkipyhäkorvaukset, ja se maksetaan jokaisen normaalin palkanmaksun yhteydessä.
Erillinen palkanosa eritellään selkeästi työntekijän palkkalaskelmassa, jotta sen osuus kokonaispalkasta on helposti nähtävissä. Korvauksen laskentaperusteena käytetään työssäolon ajalta maksettua palkkaa, mikä tarkoittaa, että korvaus perustuu työntekijän varsinaiseen ansiotasoon.
Palkanosan suuruuteen eivät vaikuta työntekijän mahdolliset ylityökorvaukset tai muut lisät, vaan se lasketaan ainoastaan varsinaisesta työssäolon ajalta maksetusta palkasta. Tämä tarkoittaa, että mitä suurempi on työntekijän peruspalkka, sitä suurempi on myös arkipyhäkorvauksiin ja työajan lyhennyksiin tarkoitettu erillinen palkanosa.
Korvaus tulee maksaa kaikille rakennusalan TES:n piirissä oleville työntekijöille työsuhteen luonteesta riippumatta, pois lukien koululaiset ja opiskelijat, jotka työskentelevät lomansa aikana rakennusalan töissä.
Kenellä on oikeus arkipyhäkorvauksiin rakennusalan TES:n mukaan?
Rakennusalan työehtosopimuksen mukaan arkipyhäkorvaukset ovat pääsääntöisesti kaikkien työntekijöiden oikeus. Arkipyhäkorvauksia ja työajan lyhennyksiä koskeva erillinen 7,7 % palkanosa maksetaan kaikille rakennusalan työehtosopimuksen piirissä oleville työntekijöille heidän työssäoloajaltaan. Tämä koskee sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.
Merkittävä poikkeus koskee koululaisia ja opiskelijoita, jotka työskentelevät vain lomansa aikana. Heille ei makseta erillistä palkanosaa, joka sisältää arkipyhäkorvaukset. Tämä rajaus perustuu siihen, että heidän työsuhteensa ovat yleensä lyhytkestoisia ja ajoittuvat loma-aikoihin.
Työsuhteen kestolla ei muutoin ole merkittävää vaikutusta oikeuteen saada arkipyhäkorvauksia, sillä erillinen palkanosa maksetaan kaikista työssäolon ajoista, olivatpa ne lyhyitä tai pitkiä. Työntekijän ei myöskään tarvitse olla työskennellyt tiettyä aikaa saadakseen oikeuden arkipyhäkorvauksiin, vaan oikeus syntyy heti työsuhteen alusta alkaen.
Jos työntekijä työskentelee arkipyhänä, hänelle maksetaan normaalin palkan lisäksi arkipyhäkorvaus samoin perustein kuin sunnuntaityöstä, eli korotettuna. Tämä varmistaa, että arkipyhänä työskentelevälle maksetaan asianmukainen korvaus juhlapyhänä tehdystä työstä.
Miten arkipyhäkorvaukset maksetaan henkilöstöpalveluiden kautta työskenteleville?
Henkilöstöpalveluiden kautta rakennusalalla työskenteleville arkipyhäkorvaukset maksaa työntekijän varsinainen työnantaja eli henkilöstöpalveluyritys. Vuokratyöntekijöihin sovelletaan samaa rakennusalan työehtosopimusta kuin suoraan rakennusyrityksiin palkattuihin työntekijöihin, joten arkipyhäkorvaukset määräytyvät samojen periaatteiden mukaisesti.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että henkilöstöpalveluyritys maksaa työntekijöilleen 7,7 % erillisen palkanosan osana normaalia palkanmaksua. Tämä erillinen palkanosa sisältää sekä arkipyhäkorvaukset että työajan lyhennyskorvaukset, ja se eritellään selkeästi palkkalaskelmassa.
Henkilöstöpalveluyritysten kautta työskentelevien kohdalla on tärkeää, että arkipyhäkorvaukset maksetaan asianmukaisesti rakennusalan työehtosopimuksen mukaisesti.
Henkilöstöpalveluyrityksen tehtävänä on varmistaa, että työntekijä ymmärtää oikeutensa arkipyhäkorvauksiin ja tietää, miten ne määräytyvät ja maksetaan. Jokaisella työntekijällä tulee olla selkeä käsitys työsuhteensa ehdoista ja palkkaukseen liittyvistä yksityiskohdista.
Mitä erityispiirteitä on rakennusalan arkipyhäkorvauksissa verrattuna muihin aloihin?
Rakennusalan arkipyhäkorvauskäytännössä merkittävin erityispiirre verrattuna moniin muihin aloihin on korvausten maksutapa. Rakennusalalla arkipyhäkorvaukset eivät ole erillisiä päiväkohtaisia korvauksia, vaan ne maksetaan osana 7,7 % erillistä palkanosaa, joka sisältää myös työajan lyhennyskorvaukset. Tämä on huomattava ero moniin muihin aloihin, joissa arkipyhäkorvaukset maksetaan erillisinä päiväkohtaisina korvauksina.
Toinen erityispiirre on, että rakennusalalla erillinen palkanosa maksetaan kaikista työssäolon ajoista jokaisen palkanmaksun yhteydessä. Tämä eroaa monista muista aloista, joilla arkipyhäkorvaukset maksetaan vain, jos arkipyhä sattuu työpäivälle tai lyhentää työviikkoa.
Rakennusalan työn projektiluontoisuus ja työmaakohtaisuus vaikuttavat myös arkipyhäkorvauskäytäntöön. Koska työntekijät saattavat vaihtaa työmaata tai projektia usein, yhtenäinen prosenttiperusteinen korvaus on hallinnollisesti selkeämpi tapa toteuttaa arkipyhäkorvaukset kuin päiväkohtainen järjestelmä.
Duuri-tiimi on erikoistunut rakennusalan henkilöstöpalveluihin ja tuntee alan erityispiirteet perusteellisesti. Duuri-tiimin ammattitaitoinen henkilöstö huolehtii siitä, että arkipyhäkorvaukset ja muut työehtosopimuksen mukaiset etuudet maksetaan oikein jokaiselle työntekijälle. Tämä selkeä ja luotettava toimintatapa luo turvaa niin työntekijöille kuin asiakasyrityksillekin. Duuri-tiimin palveluissa rakennusalan arkipyhäkorvauskäytäntö on toteutettu läpinäkyvästi ja oikeudenmukaisesti, mikä helpottaa sekä työntekijöiden että asiakasyritysten hallinnollista taakkaa. Ota yhteyttä Duuri-tiimin asiantuntijoihin jos sinulla on kysymyksiä arkipyhäkorvauksista tai muista rakennusalan työsuhdeasioista.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
- Kannattaako kesätyötä hakea henkilöstövuokrausyrityksen kautta?
- 7 askelta sujuvaan henkilöstövuokrausprosessiin
- Rakennusalan ammattilaisten vuokraus – joustavasti ja kustannustehokkaasti
- Miten rahoittaa opinnot alanvaihdon aikana?
- Miten festarityöntekijän työ vaikuttaa CV:hen?