Rakennusalan pekkaspäivät - työntekijän oikeudet ja hyvinvointi keskiössä

Raken­nusa­lan työn­te­ki­jöil­le pek­kas­päi­vät ker­ty­vät työ­ajan lyhen­nys­va­paa­na teh­dyis­tä sään­nöl­li­sis­tä työ­päi­vis­tä. Työn­te­ki­jäl­le ker­tyy 8 tun­nin pek­kas­päi­viä yhteen­sä 12 päi­vää vuo­des­sa, jos hän työs­ken­te­lee sään­nöl­li­ses­ti 40 tun­tia vii­kos­sa. Pek­kas­päi­vät ker­ty­vät jokai­ses­ta työs­sä­olo­kuu­kau­des­ta, jos­sa työn­te­ki­jä on ollut töis­sä vähin­tään 16 työ­päi­vää. Käy­tän­nös­sä pek­ka­sia ker­tyy noin yksi päi­vä kuu­kau­des­sa pois lukien hei­nä­kuu, jol­loin työn­te­ki­jät pitä­vät usein kesälomaa.

Mitä pekkaspäivät ovat rakennusalalla?

Pek­kas­päi­vät eli työ­ajan lyhen­nys­va­paat ovat raken­nusa­lan työ­eh­to­so­pi­muk­seen perus­tu­via pal­kal­li­sia vapaa­päi­viä. Ne syn­tyi­vät 1980-luvul­la, kun työ­ai­kaa halut­tiin lyhen­tää ilman, että viik­ko­työ­ai­kaa muu­tet­tai­siin. Raken­nusa­lal­la pää­dyt­tiin rat­kai­suun, jos­sa työ­viik­ko säi­lyi 40-tun­ti­se­na, mut­ta työn­te­ki­jöil­le ker­tyi vuo­den aika­na yli­mää­räi­siä vapaapäiviä.

Jär­jes­tel­män tar­koi­tus on tasoit­taa työn­te­ki­jöi­den vuo­sit­tais­ta työ­ai­kaa lähem­mäs 37,5 viik­ko­tun­tia, joka on monil­la muil­la aloil­la käy­tös­sä. Pek­kas­päi­vät toi­mi­vat myös erään­lai­se­na jous­ta­va­na ele­ment­ti­nä raken­nusa­lan kausi­luon­toi­ses­sa työs­sä, jos­sa kii­rei­sim­pi­nä aikoi­na voi­daan teh­dä pidem­pää viik­koa ja pitää ker­ty­neet vapaat hil­jai­sem­pi­na kausina.

Pek­kas­päi­vien tar­koi­tus on sekä paran­taa työn­te­ki­jöi­den jak­sa­mis­ta että tar­jo­ta työ­nan­ta­jal­le mah­dol­li­suus suun­ni­tel­la työt tehok­kaam­min seson­kien mukaan. Työn­te­ki­jän hyvin­voin­ti on alal­la kes­kei­ses­sä ase­mas­sa, sil­lä hyvin­voi­va työn­te­ki­jä on myös tuot­ta­vam­pi ja sitou­tu­neem­pi. Nämä pek­ka­set, kuten nii­tä usein kut­su­taan, ovat tär­keä osa raken­nusa­lan työn­te­ki­jöi­den etuuk­sia ja työehtoja.

Miten pekkaspäivät kertyvät rakennusalan työntekijöille?

Pek­kas­päi­vät ker­ty­vät raken­nusa­lan työn­te­ki­jöil­le sään­nöl­li­sil­tä työ­päi­vil­tä. Ker­ty­mi­sen perus­ta­na on, että työn­te­ki­jän sään­nöl­li­nen työ­ai­ka on 8 tun­tia päi­väs­sä ja 40 tun­tia vii­kos­sa. Jokais­ta 8 tun­nin työs­sä­olo­päi­vää koh­den ker­tyy työ­ajan lyhen­nys­tä 4,8 minuut­tia. Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa, että työn­te­ki­jäl­le ker­tyy noin yksi pek­kas­päi­vä kuu­kau­des­sa, lukuun otta­mat­ta heinäkuuta.

Pek­kas­päi­vien ker­ty­mi­sen ehdot ovat tark­kaan mää­ri­tel­ty­jä raken­nusa­lan työ­eh­to­so­pi­muk­ses­sa. Vas­tuul­li­nen työ­nan­ta­ja pitää huo­len sii­tä, että työn­te­ki­jä on tie­toi­nen näis­tä ehdois­ta ja var­mis­taa työn­te­ki­jän oikeuk­sien toteu­tu­mi­sen. Pek­kas­päi­viä ker­tyy vain kuu­kausil­ta, jois­sa työn­te­ki­jä on ollut töis­sä vähin­tään 16 työ­päi­vää. Lyhyem­mät työ­ru­pea­mat eivät siis ker­ry­tä pek­kas­päi­viä. Myös­kään yli­työt eivät kar­tu­ta pek­kas­päi­viä, vaan ainoas­taan sään­nöl­li­nen työ­ai­ka las­ke­taan mukaan.

Ker­ty­mi­ses­sä huo­mioi­daan myös eri­lai­set pois­sao­lot. Vuo­si­lo­ma, sai­raus­lo­ma ja muut hyväk­syt­tä­vät pois­sao­lot rin­nas­te­taan työs­sä­olo­päi­viin, eli nii­den aika­na pek­kas­päi­viä ker­tyy nor­maa­lis­ti. Sen sijaan lakot, muut luvat­to­mat pois­sao­lot tai lomau­tuk­set eivät ker­ry­tä pekkaspäiviä.

Pek­kas­päi­vien ker­ty­mi­nen alkaa heti työ­suh­teen alkaes­sa, mut­ta ker­ty­nei­den päi­vien pitä­mi­nen edel­lyt­tää yleen­sä tie­tyn pituis­ta työ­suh­det­ta tai työ­nan­ta­jan kans­sa sovit­tua käy­tän­töä. Pit­kä­jän­tei­nen yhteis­työ työ­nan­ta­jan ja työn­te­ki­jän välil­lä mah­dol­lis­taa pek­kas­päi­vien tehok­kaan hyö­dyn­tä­mi­sen työn­te­ki­jän jak­sa­mi­sen tukemiseksi.

Kuinka monta pekkaspäivää kuuluu rakennusalan työntekijälle vuodessa?

Raken­nusa­lan työn­te­ki­jäl­le ker­tyy vuo­des­sa yhteen­sä 12 pek­kas­päi­vää eli 96 tun­tia työ­ajan lyhen­nys­va­paa­ta, jos hän työs­ken­te­lee täyt­tä 40-tun­tis­ta työ­viik­koa. Tämä vas­taa noin yhtä vapaa­päi­vää kuu­kau­des­sa, pois lukien hei­nä­kuu, joka on tyy­pil­li­ses­ti alan lomakuukausi.

Pek­kas­päi­vien mää­rä voi vaih­del­la työn­te­ki­jän työ­suh­teen kes­ton ja työs­sä­olon mukaan. Jos työn­te­ki­jä aloit­taa työ­suh­teen kes­ken vuo­den, hänel­le ker­tyy pek­kas­päi­viä vain niil­tä kuu­kausil­ta, jot­ka hän on työ­suh­tees­sa. Esi­mer­kik­si 6 kuu­kau­den työ­suh­tees­sa ker­ty­mä oli­si noin 6 pekkaspäivää.

Eri työn­te­ki­jä­ryh­mien välil­lä ei raken­nusa­lal­la ole mer­kit­tä­viä ero­ja pek­kas­päi­vien mää­räs­sä, vaan samat sään­nöt kos­ke­vat kaik­kia työ­eh­to­so­pi­muk­sen pii­ris­sä ole­via työn­te­ki­jöi­tä. Tosin työn­joh­to ja toi­mi­hen­ki­löt nou­dat­ta­vat usein eri työ­eh­to­so­pi­mus­ta, jol­loin hei­dän työ­ai­ka­jär­jes­te­lyn­sä voi­vat poi­ke­ta raken­nus­työn­te­ki­jöi­den järjestelyistä.

On tär­ke­ää huo­ma­ta, että osa-aikai­sil­le työn­te­ki­jöil­le pek­kas­päi­viä ker­tyy teh­dyn työ­ajan suh­tees­sa. Jos työn­te­ki­jä tekee esi­mer­kik­si 20 tun­tia vii­kos­sa, hänel­le ker­tyy pek­kas­päi­viä puo­let kokoai­kai­sen työn­te­ki­jän mää­räs­tä. Hen­ki­lös­tö­pal­ve­lu­yri­tyk­sen kaut­ta työs­ken­te­le­vä raken­nusa­lan ammat­ti­lai­nen on oikeu­tet­tu samoi­hin etui­hin kuin suo­ras­sa työ­suh­tees­sa ole­va, sil­lä alal­la nou­da­te­taan samaa työehtosopimusta.

Miten pekkaspäivien pitäminen käytännössä toimii?

Pek­kas­päi­vien pitä­mi­nen käy­tän­nös­sä vaa­tii aina sopi­mis­ta työ­nan­ta­jan kans­sa. Raken­nusa­lan työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukaan työ­nan­ta­ja ilmoit­taa pek­kas­päi­vien ajan­koh­dan vähin­tään kak­si viik­koa etu­kä­teen, ellei työn­te­ki­jän kans­sa ole muu­ta sovit­tu. Usein käy­tän­tö­nä on, että työn­te­ki­jä ehdot­taa sopi­vaa ajan­koh­taa, ja työ­nan­ta­ja hyväk­syy sen työ­ti­lan­teen mukaan.

Pek­kas­päi­viä voi­daan pitää yksit­täi­si­nä päi­vi­nä, useam­man päi­vän jak­soi­na tai jopa tun­tei­na, jos sii­tä erik­seen sovi­taan. Monil­la työ­mail­la on tapa­na pitää pek­kas­päi­viä esi­mer­kik­si juh­la­py­hien yhtey­des­sä piden­täen näin vii­kon­lop­pu­ja, tai hil­jai­sem­pi­na työ­kausi­na kuten talvella.

Ilmoi­tus­ajois­sa ja käy­tän­nöis­sä voi olla työ­paik­ka­koh­tai­sia ero­ja. Jois­sa­kin yri­tyk­sis­sä pek­kas­päi­vien ajan­koh­dat sovi­taan etu­kä­teen pidem­mäl­le ajal­le, esi­mer­kik­si kol­men kuu­kau­den jak­sois­sa. Toi­sis­sa taas käy­tän­tö voi olla jous­ta­vam­pi, ja pek­kas­päi­viä voi pitää lyhyel­lä­kin varoi­tusa­jal­la, jos työ­ti­lan­ne sen sallii.

Joil­la­kin työ­mail­la pek­kas­päi­vät saat­ta­vat olla kai­kil­le työn­te­ki­jöil­le samaan aikaan, eri­tyi­ses­ti jos koko työ­maa sul­je­taan esi­mer­kik­si jou­lun ja uuden­vuo­den väli­sek­si ajak­si. Täl­löin työ­nan­ta­ja mää­rää ajan­koh­dan, mut­ta sii­tä on ilmoi­tet­ta­va hyvis­sä ajoin etukäteen.

Hyvä työ­nan­ta­ja tai hen­ki­lös­tö­pal­ve­lu­yri­tys var­mis­taa, että työn­te­ki­jäl­lä on hen­ki­lö­koh­tai­nen yhteys­hen­ki­lö, jon­ka kans­sa pek­kas­päi­vien pitä­mi­ses­tä voi kes­kus­tel­la ja sopia jous­ta­vas­ti työn­te­ki­jän toi­vei­ta kuun­nel­len. Toi­mi­va vuo­ro­vai­ku­tus työn­te­ki­jän ja työ­nan­ta­jan välil­lä on avain työs­sä jak­sa­mi­seen ja työ­hy­vin­voin­nin ylläpitämiseen.

Mitä tapahtuu pitämättömille pekkaspäiville?

Pitä­mät­tö­mät pek­kas­päi­vät kor­va­taan raken­nusa­lan työn­te­ki­jöil­le pää­sään­töi­ses­ti raha­na työ­suh­teen päät­tyes­sä tai vii­meis­tään pal­kan­mak­su­kausit­tain. Työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukaan pitä­mät­tö­mät pek­kas­päi­vät mak­se­taan yksin­ker­tai­sel­la tun­ti­pal­kal­la, eli niis­tä ei mak­se­ta ylityökorvauksia.

Jos työ­suh­de jat­kuu, mut­ta pek­kas­päi­viä jää pitä­mät­tä kalen­te­ri­vuo­den lop­puun men­nes­sä, ne on kor­vat­ta­va raha­na vii­meis­tään pal­kan­mak­su­kau­del­la, joka päät­tyy 20.12. men­nes­sä. Vaih­toeh­toi­ses­ti työn­te­ki­jä ja työ­nan­ta­ja voi­vat sopia, että pitä­mät­tö­mät pek­kas­päi­vät siir­re­tään seu­raa­val­le vuo­del­le pidet­tä­väk­si 30.4. mennessä.

Työ­suh­teen päät­tyes­sä kaik­ki ker­ty­neet mut­ta pitä­mät­tö­mät pek­kas­päi­vät mak­se­taan lop­pu­ti­lin yhtey­des­sä. Työn­te­ki­jän on hyvä tar­kis­taa, että kaik­ki hänel­le kuu­lu­vat pek­kas­päi­vät on mer­kit­ty oikein ja että niis­tä mak­se­taan asian­mu­kai­nen korvaus.

Joil­la­kin työ­pai­koil­la voi olla käy­tän­tö­nä mak­saa pek­kas­päi­vä­kor­vauk­set jokai­sen pal­kan yhtey­des­sä erik­seen mer­kit­ty­nä. Täl­löin työn­te­ki­jä ei pidä eril­li­siä pek­kas­päi­viä, vaan kor­vaus sisäl­tyy jokai­seen palk­kaan. Täs­tä käy­tän­nös­tä on kui­ten­kin aina sovit­ta­va sel­keäs­ti etukäteen.

Luo­tet­ta­va työ­nan­ta­ja tai hen­ki­lös­tö­pal­ve­lu­yri­tys huo­leh­tii sii­tä, että kaik­ki työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukai­set kor­vauk­set mak­se­taan ajal­laan ja oikein. Tämä on tär­keä osa työn­te­ki­jän oikeuk­sien kun­nioit­ta­mis­ta ja raken­taa luot­ta­mus­ta työn­te­ki­jän ja työ­nan­ta­jan välille.

Pekkaspäivät tiivistettynä: tärkeimmät asiat rakennusalan työntekijän muistettavaksi

Raken­nusa­lan työn­te­ki­jän on hyvä muis­taa muu­ta­ma avai­na­sia pek­kas­päi­vis­tä. Ensin­nä­kin, pek­kas­päi­viä ker­tyy 12 kap­pa­let­ta vuo­des­sa, jos työs­ken­te­let sään­nöl­li­ses­ti 40 tun­tia vii­kos­sa. Ker­ty­mi­nen edel­lyt­tää vähin­tään 16 työ­päi­vää kuukaudessa.

Pidä kir­jaa ker­ty­neis­tä pek­kas­päi­vis­tä­si ja sovi nii­den pitä­mi­ses­tä hyvis­sä ajoin työ­nan­ta­jan kans­sa. Muis­ta, että työ­nan­ta­jan tuli­si ilmoit­taa pek­kas­päi­vien ajan­koh­ta vähin­tään kak­si viik­koa etu­kä­teen, ellei toi­sin sovita.

Jos työ­suh­tee­si päät­tyy, var­mis­ta että saat kor­vauk­sen kai­kis­ta pitä­mät­tö­mis­tä pek­kas­päi­vis­tä lop­pu­ti­lis­sä­si. Kor­vaus mak­se­taan yksin­ker­tai­sel­la tuntipalkalla.

Hyö­dyn­nä pek­kas­päi­viä jär­ke­väs­ti omaa jak­sa­mis­ta­si aja­tel­len. Ne tar­joa­vat mah­dol­li­suu­den piden­tää vii­kon­lop­pu­ja tai ottaa vapaa­ta sil­loin, kun sinul­le par­hai­ten sopii – tie­tys­ti työ­nan­ta­jan kans­sa sovitusti.

Muis­ta myös, että pek­kas­päi­vät ovat pal­kal­lis­ta vapaa­ta, eli niil­tä mak­se­taan nor­maa­li palk­ka. Ne eivät vähen­nä vuo­si­lo­ma­päi­viä­si, vaan ovat nii­den lisäk­si tule­va etu.

Hen­ki­lös­tö­pal­ve­lu­yri­tyk­sen kaut­ta työs­ken­nel­les­sä­si sinul­la on nimet­ty yhteys­hen­ki­lö, jon­ka puo­leen voit kään­tyä kai­kis­sa pek­kas­päi­viin ja mui­hin työ­suh­teen ehtoi­hin liit­ty­vis­sä kysy­myk­sis­sä. Hyvä hen­ki­lös­tö­pal­ve­lu­yri­tys tun­tee raken­nusa­lan työ­eh­to­so­pi­muk­sen ja pitää huol­ta sii­tä, että työn­te­ki­jän oikeu­det toteu­tu­vat täysimääräisesti.

Lopuk­si, tar­kis­ta aina työ­so­pi­muk­ses­ta­si ja työ­paik­ka­si käy­tän­nöis­tä, miten pek­kas­päi­vien kans­sa toi­mi­taan juu­ri sinun työ­pai­kal­la­si, sil­lä yksi­tyis­koh­dis­sa voi olla yri­tys­koh­tai­sia ero­ja, vaik­ka perus­pe­ri­aat­teet tule­vat työ­eh­to­so­pi­muk­ses­ta. Avoin vuo­ro­vai­ku­tus työ­nan­ta­jan kans­sa on paras tapa var­mis­taa, että työ­eh­dot ovat kun­nos­sa ja työ­hy­vin­voin­ti­si säi­lyy hyvänä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Ker­tyy­kö loma­päi­viä pal­kat­to­man vapaan aikana?
• Miten fes­ta­ri­työn­te­ki­jän työ vai­kut­taa CV:hen?
• Kuin­ka kau­an etu­kä­teen kesä­työ­tä kan­nat­taa hakea?
• Mitä vas­tui­ta yri­tyk­sel­lä on hen­ki­lös­tö­vuo­krauk­sen kaut­ta tul­lees­ta työntekijästä?
• Kuin­ka mon­ta suo­sit­te­li­jaa työ­ha­ke­muk­ses­sa kan­nat­taa mainita?