Miten vuosiloman kertyminen eroaa eri aloilla?

Vuo­si­lo­man ker­ty­mi­nen vaih­te­lee mer­kit­tä­väs­ti eri toi­mia­loil­la Suo­mes­sa, perus­tuen työ­lain­sää­dän­töön, ala­koh­tai­siin työ­eh­to­so­pi­muk­siin ja työ­suh­teen luon­tee­seen. Perus­pe­ri­aa­te on, että täy­si loman­mää­räy­ty­mis­kuu­kausi ker­ryt­tää joko 2 tai 2,5 loma­päi­vää riip­puen työ­suh­teen kes­tos­ta. Kuu­kau­des­sa ker­tyy yleen­sä 2 loma­päi­vää alle vuo­den työ­suh­teis­sa ja 2,5 päi­vää yli vuo­den kes­tä­neis­sä työ­suh­teis­sa. Kui­ten­kin ala­koh­tai­set työ­eh­to­so­pi­muk­set voi­vat tar­jo­ta tähän paran­nuk­sia, ja hen­ki­lös­tö­vuo­krauk­sen kaut­ta työs­ken­te­le­vien lomae­tuu­det voi­vat toi­mia hie­man eri taval­la kuin suo­ras­sa työ­suh­tees­sa ole­vil­la työntekijöillä.

Vuosiloman kertyminen Suomessa – perusperiaatteet

Suo­mes­sa vuo­si­lo­man ker­ty­mi­nen perus­tuu vuo­si­lo­ma­la­kiin, joka mää­rit­te­lee perus­oi­keu­det lomiin kai­kil­la aloil­la. Loman­mää­räy­ty­mis­vuo­si on 1.4.-31.3. väli­nen ajan­jak­so, jon­ka aika­na teh­dyt työ­päi­vät ja -tun­nit ker­ryt­tä­vät lomaa. Vuo­si­lo­ma­lain mukaan työn­te­ki­jäl­le ker­tyy lomaa jokai­sel­ta täy­del­tä loman­mää­räy­ty­mis­kuu­kau­del­ta, mikä tar­koit­taa joko vähin­tään 14 työ­päi­vää tai 35 työ­tun­tia kuukaudessa.

Kuin­ka mon­ta loma­päi­vää ker­tyy kuu­kau­des­sa? Loma­ker­ty­mä riip­puu työ­suh­teen kestosta:

• Jos työ­suh­de on kes­tä­nyt alle vuo­den, ker­tyy 2 arki­päi­vää lomaa jokai­sel­ta täy­del­tä lomanmääräytymiskuukaudelta
• Jos työ­suh­de on jat­ku­nut yli vuo­den (loman­mää­räy­ty­mis­vuo­den lop­puun men­nes­sä), ker­tyy 2,5 arki­päi­vää lomaa kuukaudessa

Loma­päi­vät las­ke­taan arki­päi­vi­nä, mikä tar­koit­taa, että esi­mer­kik­si lau­an­tait las­ke­taan loma­päi­vik­si, vaik­ka työn­te­ki­jä ei nor­maa­lis­ti työs­ken­te­li­si lau­an­tai­sin. Loma­kausi sijoit­tuu 2.5.-30.9. väli­sel­le ajal­le, jol­loin 24 loma­päi­vää (kesä­lo­ma) tuli­si pitää. Tal­vi­lo­ma voi­daan pitää loma­kau­den ulkopuolella.

Miten työehtosopimukset vaikuttavat vuosiloman kertymiseen?

Työ­eh­to­so­pi­muk­set (TES) voi­vat paran­taa vuo­si­lo­mae­tuuk­sia mer­kit­tä­väs­ti ver­rat­tu­na lain mää­rit­te­le­mään mini­mi­ta­soon. Ala­koh­tai­set TES-sään­nök­set kos­kien vuo­si­lo­maa voi­vat olla työn­te­ki­jäl­le huo­mat­ta­vas­ti edul­li­sem­pia, mikä on yksi mer­kit­tä­vim­mis­tä erois­ta eri alo­jen välillä.

Teol­li­suu­des­sa, kuten metal­lia­lal­la, useis­sa työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa on sovit­tu loma­ra­has­ta, joka on tyy­pil­li­ses­ti 50% loma­pal­kas­ta. Myös lomien pituu­det voi­vat olla parem­pia pit­kis­sä työ­suh­teis­sa. Raken­nusa­lal­la työ­eh­to­so­pi­mus voi sisäl­tää eri­tyis­sään­nök­siä loma­kor­vauk­sis­ta, jot­ka huo­mioi­vat alan kausi­luon­toi­suu­den. Esi­mer­kik­si loma­kor­vaus voi olla pro­sent­ti­pe­rus­tei­nen (esim. 18,5% ansiois­ta), mikä kom­pen­soi työn epäsäännöllisyyttä.

Ravin­to­la-alal­la työ­eh­to­so­pi­muk­set sisäl­tä­vät usein mää­räyk­siä, jot­ka hel­pot­ta­vat lomien ker­ty­mis­tä kausi­luon­toi­ses­sa työs­sä. Seson­ki­työn­te­ki­jöil­le on voi­tu mää­ri­tel­lä eri­tyi­seh­to­ja, jot­ka takaa­vat parem­man loma­kor­vauk­sen lyhyis­sä­kin työ­suh­teis­sa. Joil­la­kin aloil­la on myös mah­dol­li­suus ker­ryt­tää ns. työ­ai­ka­pank­kia, jon­ka kaut­ta yli­työ­tun­te­ja voi­daan vaih­taa lomapäiviksi.

Miten vuokratyöntekijän vuosiloma kertyy?

Vuo­kra­työn­te­ki­jöi­den lomae­tuu­det mää­räy­ty­vät samo­jen perus­pe­ri­aat­tei­den mukaan kuin muil­la­kin, mut­ta nii­hin liit­tyy joi­ta­kin eri­tyis­piir­tei­tä. Hen­ki­lös­tö­vuo­krauk­sen kaut­ta työs­ken­te­le­vien lomien ker­ty­mi­nen mää­räy­tyy ensi­si­jai­ses­ti vuo­si­lo­ma­lain mukaan, mut­ta myös sovel­let­ta­va työ­eh­to­so­pi­mus on mer­kit­tä­väs­sä roolissa.

Duu­ri-tii­min kal­tai­sis­sa hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­yri­tyk­sis­sä vuo­si­lo­ma ker­tyy aivan samal­la taval­la kuin muis­sa­kin työ­suh­teis­sa. Vaki­tui­ses­sa työ­suh­tees­sa ole­val­le vuo­kra­työn­te­ki­jäl­le loma ker­tyy nor­maa­lis­ti täy­sien loman­mää­räy­ty­mis­kuu­kausien mukaan. Keik­ka­työs­sä tai lyhyis­sä työ­suh­teis­sa ylei­nen käy­tän­tö on mak­saa loma­kor­vaus suo­raan pal­kan yhtey­des­sä, mikä­li loma­päi­viä ei ehdi­tä pitää työ­suh­teen aikana.

Vuo­kra­työs­sä käyt­tä­jäy­ri­tys­ten vaih­tu­mi­nen ei vai­ku­ta loma­oi­keuk­siin, sil­lä työ­suh­de on hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­yri­tyk­seen. Me Duu­ri-tii­mis­sä huo­leh­dim­me sii­tä, että tii­mi­läis­ten eli työn­te­ki­jöi­dem­me lomat ker­ty­vät asian­mu­kai­ses­ti riip­pu­mat­ta sii­tä, mis­sä asia­kas­yri­tyk­ses­sä he työs­ken­te­le­vät. Pit­kä­ai­kai­sis­sa vuo­kra­työ­suh­teis­sa lomat ker­ty­vät ja toteu­tu­vat kuten suo­ras­sa työsuhteessa.

Milloin vuosilomaa ei kerry?

On ole­mas­sa tiet­ty­jä poik­keus­ti­lan­tei­ta, jol­loin työ­päi­vät eivät ker­ry­tä lomaa. Pois­sao­lo­jen vai­ku­tus loma­ker­ty­mään vaih­te­lee sekä lain että työ­eh­to­so­pi­mus­ten mukaan, mikä luo ero­ja eri alo­jen välille.

Ylei­ses­ti ottaen lomaa ei ker­ry pit­kien pal­kat­to­mien pois­sao­lo­jen ajal­ta, kuten opin­to­va­paal­ta tai ase­vel­vol­li­suusa­jal­ta. Kui­ten­kin tie­tyis­tä pois­sao­lois­ta huo­li­mat­ta kuu­kausi voi olla ns. työs­sä­olon verois­ta aikaa, jol­loin lomaa ker­tyy nor­maa­lis­ti. Näi­tä ovat esimerkiksi:

• Oma vuo­si­lo­ma
• Äitiys-, isyys- ja van­hem­pain­va­paat (tiet­tyyn rajaan asti)
• Sai­raus­pois­sao­lot (enin­tään 75 työ­päi­vää loman­mää­räy­ty­mis­vuo­den aikana)

Teol­li­suu­des­sa työ­eh­to­so­pi­muk­set sisäl­tä­vät usein parem­pia ehto­ja sai­raus­päi­vien las­ken­nal­le loma­ker­ty­mis­sä. Raken­nusa­lal­la taas kausi­luon­toi­suu­den vuok­si työn­te­ki­jät voi­vat saa­da loma­kor­vauk­si­na pal­kan, jol­loin pois­sao­lo­jen vai­ku­tus voi olla eri­lai­nen. Ravin­to­la-alal­la osa-aikais­ten ja tar­vit­taes­sa töi­hin kut­sut­ta­vien työn­te­ki­jöi­den koh­dal­la pois­sao­lo­jen tul­kin­ta voi ero­ta, ja loma ker­tyy usein teh­ty­jen tun­tien perusteella.

Vuosilomakertymän tärkeimmät erot alojen välillä

Eri toi­mia­loil­la on mer­kit­tä­viä ero­ja vuo­si­lo­ma­käy­tän­nöis­sä, jot­ka vai­kut­ta­vat suo­raan työn­te­ki­jän lomae­tui­hin. Ala­koh­tai­set eri­tyis­piir­teet voi­vat tar­jo­ta joko parem­pia etu­ja tai luo­da haas­tei­ta lomien järjestämisessä.

Teol­li­suu­des­sa loma­käy­tän­nöt ovat usein vakiin­tu­nei­ta, ja monis­sa yri­tyk­sis­sä on käy­tös­sä niin sano­tut teh­tai­den kesä­sei­so­kit, jol­loin koko tuo­tan­to sul­je­taan ja kaik­ki työn­te­ki­jät ovat lomal­la saman­ai­kai­ses­ti. Tämä voi vai­kut­taa lomien sijoit­te­luun, mut­ta toi­saal­ta antaa työn­te­ki­jöil­le var­muu­den loman ajankohdasta.

Raken­nusa­lal­la kausi­luon­tei­suus vai­kut­taa mer­kit­tä­väs­ti loma­käy­tän­töi­hin. Tal­vi­kuu­kausi­na työt saat­ta­vat vähen­tyä sää­olo­suh­tei­den vuok­si, mikä vai­kut­taa lomien ker­ty­mi­seen. Alan työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa on huo­mioi­tu tämä eri­tyis­piir­re esi­mer­kik­si kor­keam­mil­la lomakorvauksilla.

Ravin­to­la-alal­la seson­ki­vaih­te­lut vai­kut­ta­vat lomien pitä­mi­seen ja ker­ty­mi­seen. Kii­re­ai­ka­na lomien pitä­mi­nen voi olla haas­ta­vaa, ja monis­sa työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa onkin eri­tyis­mää­räyk­siä seson­gis­ta aiheu­tu­vien epä­sään­nöl­li­syyk­sien kompensoimiseksi.

Duu­ri-tii­min kaut­ta työs­ken­te­le­vät tii­mi­läi­sem­me saa­vat aina alan­sa mukai­sen työ­eh­to­so­pi­muk­sen edut. Pit­kä­jän­tei­nen toi­min­ta­ta­pam­me pyr­kii sii­hen, että työ­suh­teet oli­si­vat mah­dol­li­sim­man pit­kiä, jol­loin myös lomae­tuu­det ker­ty­vät par­haal­la mah­dol­li­sel­la taval­la. Tämä on osa tavoi­tet­tam­me tukea työn­te­ki­jöi­dem­me hyvin­voin­tia ja luo­da pit­kä­ai­kai­sia, tyy­ty­väi­siä työ­suh­tei­ta riip­pu­mat­ta sii­tä, mil­lä alal­la työn­te­ki­jäm­me toimivat.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Mit­kä alat työl­lis­tä­vät par­hai­ten alan­vaih­ta­jia vuon­na 2025?
• Voi­ko kesä­työs­tä saa­da vaki­tui­sen työpaikan?
• Pit­kä­ai­kai­set työ­suh­teet hen­ki­lös­tö­vuo­krauk­sen avulla
• Miten kesä­työ voi edis­tää uraa­si tulevaisuudessa?
• Par­haat vin­kit kesä­työn­ha­kuun vuon­na 2025