Työ­nan­ta­jan vel­vol­li­suu­det työ­lain­sää­dän­nös­sä kat­ta­vat laa­jan kir­jon vas­tui­ta työ­so­pi­muk­sen teke­mi­ses­tä työ­tur­val­li­suu­des­ta huo­leh­ti­mi­seen. Työ­lain­sää­dän­tö mää­rit­te­lee tar­kat sään­nöt pal­kan­mak­sul­le, työ­ajoil­le ja työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sien tur­vaa­mi­sel­le. Hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­yri­tyk­set toi­mi­vat samo­jen peri­aat­tei­den mukaan, mut­ta niil­lä on myös eri­tyis­vel­vol­li­suuk­sia vuo­kra­työn­te­ki­jöi­den suojaamiseksi.

Mitkä ovat työnantajan tärkeimmät velvollisuudet työsopimuslain mukaan?

Työ­so­pi­mus­lain mukaan työ­nan­ta­jan perus­vel­vol­li­suu­det sisäl­tä­vät kir­jal­li­sen työ­so­pi­muk­sen teke­mi­sen, pal­kan mak­sa­mi­sen sovit­tui­na aikoi­na sekä työ­tur­val­li­suu­des­ta huo­leh­ti­mi­sen. Työ­nan­ta­jan tulee myös koh­del­la kaik­kia työn­te­ki­jöi­tä tas­a­puo­li­ses­ti ja antaa riit­tä­vät tie­dot työtehtävistä.

Työ­so­pi­muk­sen teke­mi­nen on työ­lain­sää­dän­nön kul­ma­ki­vi. Sopi­muk­ses­sa tulee mää­ri­tel­lä työ­teh­tä­vät, palk­kaus, työ­ai­ka ja työ­suh­teen kes­to. Mikä­li kir­jal­lis­ta sopi­mus­ta ei ole teh­ty, työ­nan­ta­jan tulee antaa työn­te­ki­jäl­le kir­jal­li­nen sel­vi­tys työ­suh­teen kes­kei­sis­tä ehdois­ta vii­meis­tään kuu­kau­den kulues­sa työn aloittamisesta.

Infor­moin­ti­vel­vol­li­suus tar­koit­taa, että työn­te­ki­jäl­lä on oikeus saa­da tie­toa työ­pai­kan sään­nöis­tä, työ­ter­veys­pal­ve­luis­ta ja työ­eh­to­so­pi­muk­sis­ta. Työ­nan­ta­jan tulee myös ilmoit­taa etu­kä­teen mer­kit­tä­vis­tä muu­tok­sis­ta, jot­ka voi­vat vai­kut­taa työsuhteeseen.

Miten työnantajan tulee huolehtia työturvallisuudesta ja työterveydestä?

Työ­tur­val­li­suus­lain mukaan työ­nan­ta­jan tulee arvioi­da työ­pai­kan ris­kit ja ryh­tyä toi­men­pi­tei­siin nii­den pois­ta­mi­sek­si tai vähen­tä­mi­sek­si. Työ­nan­ta­jan vas­tuul­la on jär­jes­tää työ­ter­veys­huol­to, var­mis­taa työ­vä­li­nei­den tur­val­li­suus ja pereh­dyt­tää työn­te­ki­jät tur­val­li­siin työtapoihin.

Ris­kien arvioin­ti on jat­ku­va pro­ses­si, joka kat­taa fyy­sis­ten, psyyk­kis­ten ja sosi­aa­lis­ten teki­jöi­den kar­toit­ta­mi­sen. Työ­nan­ta­jan tulee doku­men­toi­da ris­kit ja seu­ran­ta­suun­ni­tel­mat kir­jal­li­ses­ti. Työ­vä­li­neet ja koneet on tar­kas­tet­ta­va sään­nöl­li­ses­ti, ja nii­den tulee täyt­tää turvallisuusvaatimukset.

Pereh­dyt­tä­mi­nen on eri­tyi­sen tär­ke­ää uusil­le työn­te­ki­jöil­le ja työ­teh­tä­vien muut­tues­sa. Työ­nan­ta­jan tulee var­mis­taa, että jokai­nen työn­te­ki­jä tun­tee työ­pai­kan tur­val­li­suus­oh­jeet ja osaa käyt­tää suo­jai­mia oikein. Tapa­tur­mien sat­tues­sa työ­nan­ta­jan tulee tut­kia syyt ja ehkäis­tä vas­taa­vien tilan­tei­den toistuminen.

Mitä sääntöjä työnantajan tulee noudattaa palkanmaksussa ja työajassa?

Pal­kan­mak­sun tulee tapah­tua sovit­tu­na ajan­koh­ta­na ja täy­si­mää­räi­se­nä. Työ­ai­ka­lain­sää­dän­tö rajaa sään­nöl­li­sen työ­ajan enin­tään kah­dek­saan tun­tiin vuo­ro­kau­des­sa ja 40 tun­tiin vii­kos­sa. Yli­työs­tä tulee mak­saa koro­tet­tua palk­kaa, ja vuo­si­lo­ma on myön­net­tä­vä lain­sää­dän­nön mukaisesti.

Palk­ka tulee mak­saa vii­meis­tään työ­so­pi­muk­ses­sa sovit­tu­na päi­vä­nä, yleen­sä kuu­kau­den vii­mei­se­nä päi­vä­nä tai sitä seu­raa­va­na pank­ki­päi­vä­nä. Pal­kan­mak­sun yhtey­des­sä työn­te­ki­jäl­le tulee antaa palk­ka­las­kel­ma, jos­ta ilme­ne­vät pal­kan osat ja vähennykset.

Sai­rausa­jan palk­ka kuu­luu työ­nan­ta­jan mak­set­ta­vak­si yhdek­säl­tä päi­väl­tä sai­raus­jak­son alus­ta. Vuo­si­lo­maa ker­tyy 2,5 päi­vää kuu­kau­des­sa täy­sil­tä loman­mää­räy­ty­mis­kuu­kausil­ta. Jos vuo­si­lo­maa ei voi­da pitää, se tulee kor­va­ta raha­na työ­suh­teen päättyessä.

Miten henkilöstövuokrausyritysten velvollisuudet eroavat tavallisista työnantajista?

Hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­yri­tyk­set toi­mi­vat kah­den osa­puo­len välis­sä ja vas­taa­vat vuo­kra­työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sien tur­vaa­mi­ses­ta käyt­tä­jäy­ri­tyk­ses­sä. Niil­lä on eri­tyis­vel­vol­li­suus var­mis­taa tasa­ver­tai­nen koh­te­lu ja sama palk­ka­ta­so kuin käyt­tä­jäy­ri­tyk­sen omil­la työn­te­ki­jöil­lä vas­taa­vis­sa tehtävissä.

Vas­tuun­ja­ko käyt­tä­jäy­ri­tyk­sen kans­sa on mää­ri­tel­ty lais­sa tar­kas­ti. Hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­yri­tys vas­taa työ­so­pi­muk­ses­ta, pal­kas­ta ja muis­ta työ­suh­de-eduis­ta, kun taas käyt­tä­jäy­ri­tys huo­leh­tii päi­vit­täi­ses­tä työ­joh­dos­ta ja työ­tur­val­li­suu­des­ta työpaikalla.

Vuo­kra­työn­te­ki­jöi­den suo­je­le­mi­sek­si hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­yri­tys­ten tulee hank­kia toi­min­ta­lu­pa työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riöl­tä. Me huo­leh­dim­me sii­tä, että jokai­nen työn­te­ki­jä saa oman vas­tuu­hen­ki­lön, joka seu­raa työ­suh­teen ehto­ja ja var­mis­taa, että kaik­ki oikeu­det toteu­tu­vat käy­tän­nös­sä. Tämä hen­ki­lö­koh­tai­nen tuki aut­taa työn­te­ki­jää navi­goi­maan vuo­kra­työn eri­tyis­piir­teis­sä ja takaa, että työ­lain­sää­dän­tö toteu­tuu kai­kis­sa tilanteissa.

Työ­lain­sää­dän­nön nou­dat­ta­mi­nen vaa­tii jat­ku­vaa huo­lel­li­suut­ta ja ammat­ti­tai­toa. Hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­yri­tys­ten roo­li koros­tuu eri­tyi­ses­ti työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sien tur­vaa­mi­ses­sa ja tasa­ver­tai­sen koh­te­lun var­mis­ta­mi­ses­sa. Hyvä yhteis­työ kaik­kien osa­puol­ten välil­lä luo perus­tan toi­mi­val­le ja lakien mukai­sel­le työ­elä­mäl­le. Jos tar­vit­set lisä­tie­to­ja työ­lain­sää­dän­nön vel­vol­li­suuk­sis­ta, ota yhteyt­tä asian­tun­ti­joi­him­me.

Samankaltaiset artikkelit

• Kuin­ka usein CV:tä tuli­si päivittää?
• Säi­ly­vät­kö vuo­si­va­paat kun vaih­dan vuokratyöpaikkaa?
• Hen­ki­lös­tö­vuo­kraus maa­ta­lou­des­sa - sääs­tä aikaa ja vähen­nä riskejä
• Miten fes­ta­ri­työn­te­ki­jän työ vai­kut­taa CV:hen?
• Kuin­ka pit­kä kesä­lo­ma kuu­luu työn­te­ki­jäl­le vuo­si­lo­ma­lain mukaan?