Mitä yhdenvertaisuus oikeasti tarkoittaa arjessa?

Moni yri­tys julis­taa yhden­ver­tai­suut­ta arvois­saan ja kau­nii­ta sano­ja onkin help­po kir­joit­taa: “Koh­te­lem­me kaik­kia yhden­ver­tai­ses­ti riip­pu­mat­ta ihon­vä­ris­tä, kie­les­tä, uskon­nos­ta tai poliit­ti­ses­ta maa­il­man­kat­so­muk­ses­ta.” Tämä kuu­los­taa hyväl­tä, mut­ta jää­kö se vain sana­he­li­näk­si? Me Duu­ri-tii­mis­sä haluam­me ker­toa käy­tän­nön tasol­la, mitä rei­lu koh­te­lu meil­le oikeas­ti merkitsee.

Reilu ja yhdenvertainen kohtelu rekrytoinnissa

Rek­ry­toin­nis­sa vas­tas­sa on pal­jon haki­joi­ta, joil­la on eri­lai­set läh­tö­koh­dat. Haki­ja­jo­nos­sa on esi­mer­kik­si pal­jon maa­han­muut­ta­jia, joil­la on ammat­tio­saa­mis­ta ja moti­vaa­tio­ta, mut­ta joi­den kans­sa kom­mu­ni­koin­ti kie­li­tai­don takia vaa­tii enem­män työ­tä. Samal­la moni nuo­ri haki­ja oli­si halu­kas aloit­taa työ­elä­mäs­sä, mut­ta koke­mus­ta ei ole vie­lä kart­tu­nut. Tämä on monel­le haki­jal­le työ­mark­ki­noil­la arki­päi­vää ja klas­si­nen työn­haun paradoksi:

“Haet­ko töi­tä?”
“Kyl­lä.”
“Onko sinul­la työ­ko­ke­mus­ta?”
“Ei.”

Mei­dän teh­tä­väm­me rek­ry­toi­ji­na on tasa­pai­noil­la asiak­kai­dem­me tar­pei­den ja yhden­ver­tai­sen koh­te­lun välil­lä. Asiak­kail­la on omat vaa­ti­muk­sen­sa työ­teh­tä­vän par­haa­seen hoi­ta­mi­seen ja rek­ry­toi­jan tulee val­voa asiak­kaan etua. Samal­la mei­dän on pidet­tä­vä mie­les­sä yhden­ver­tai­suus­lain säännökset:

“Ketään ei saa syr­jiä iän, alku­pe­rän, kan­sa­lai­suu­den, kie­len, uskon­non, vakau­muk­sen, mie­li­pi­teen, poliit­ti­sen toi­min­nan, ammat­tiyh­dis­tys­toi­min­nan, per­he­suh­tei­den, ter­vey­den­ti­lan, vam­mai­suu­den, sek­su­aa­li­sen suun­tau­tu­mi­sen tai muun hen­ki­löön liit­ty­vän syyn perus­teel­la.” (Yhden­ver­tai­suus­la­ki 3 § 8)

Hakijan pätevyyttä mitataan ainoastaan työn kannalta oleellisilla ominaisuuksilla

Rek­ry­toi­jan vas­tuul­la on esi­tel­lä asiak­kaal­le aidos­ti päte­vim­mät haki­jat, ja haki­joi­den päte­vyy­den on perus­tut­ta­va vah­vaan arvo­poh­jaan. Vas­tuul­li­se­na rek­ry­toi­ja­na teem­me aina par­haam­me löy­tääk­sem­me asiak­kaal­le työ­teh­tä­vien kan­nal­ta par­haan ehdok­kaan. Päte­vyys perus­tuu sekä “soft skill­sei­hin”, kuten yhteis­työ­tai­toi­hin, että työ­teh­tä­vän kan­nal­ta muu­hun oleel­li­seen ammat­ti­tai­toon. Rek­ry­toi­jal­la on pal­jon val­taa ja vas­tuu­ta val­voa, ettei­vät valin­ta­pe­rus­teet ole syr­ji­viä, vaan todel­li­sia. Täs­sä vaa­di­taan itse­reflek­tio­ta ja hyvää sel­kä­ran­kaa, joi­hon rek­ry­toi­ja­na sitoudumme.

Asiakasyritystemme tukeminen yhdenvertaisuudessa

Jos­kus asiak­kaam­me aset­ta­vat vaa­ti­muk­sia, kuten tie­tyn kie­li­tai­don, mut­ta lain mukaan näi­den tulee perus­tua työ­teh­tä­vien suo­rit­ta­mi­seen, ei ennak­ko­luu­loi­hin. Me autam­me asiak­kai­tam­me yhden­ver­tai­suu­den edistämisessä:

1. Neu­vom­me asiak­kai­ta yhden­ver­tai­suus­lain­sää­dän­nös­tä ja ajan­koh­tai­sis­ta muutoksista.

2. Mah­dol­lis­tam­me moni­muo­toi­sen rek­ry­toin­nin, esi­mer­kik­si:
• Sel­ko­kie­li­set ohjeis­tuk­set uusil­le työn­te­ki­jöil­le.
• Suo­men ja englan­nin kie­li­set työ­oh­jeet.
• Uusi tii­mi­kon­sep­ti, joka aut­taa myös suo­men kiel­tä tai­ta­mat­to­mia työl­lis­ty­mään maa­ta­lous- ja teol­li­suusa­lal­le.
• Avus­tam­me asiak­kai­ta tuki­ha­ke­mus­pro­ses­sien hoi­ta­mi­ses­sa pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien ja työ­ky­vyl­tään rajoit­tu­nei­den työllistämiseksi.

3. Pidäm­me huo­len omis­ta rek­ry­toin­ti­pe­ri­aat­teis­tam­me:
• Kaik­ki hake­muk­set käsi­tel­lään yhden­ver­tai­ses­ti.
• Ohjeis­tam­me eri taus­tois­ta tule­via työn­te­ki­jöi­tä suo­ma­lai­sen työ­elä­män käy­tän­nöis­tä.
• Olem­me yri­tyk­se­nä poliit­ti­ses­ti neutraali.

Mitä reilu kohtelu työpaikalla tarkoittaa?

Yhden­ver­tai­suus ei tar­koi­ta sitä, että lai­min­lyön­nit tai ali­suo­riu­tu­mi­nen lakais­taan aina maton alle. Oikeu­den­mu­kai­nen koh­te­lu tar­koit­taa sitä, että hyvä työ pal­ki­taan ja lai­min­lyön­tien tai ali­suo­riu­tu­mi­sen syy sel­vi­te­tään. Ensin­nä­kään ei ole rei­lua hen­ki­löl­le itsel­leen, että hän ei ole sel­vil­lä työ­teh­tä­vän aset­ta­mis­ta odo­tuk­sis­ta ja vaa­ti­mus­ten mer­ki­tyk­ses­tä käy­tän­nös­sä. Toi­sek­si ei ole rei­lua muul­le työyh­tei­söl­le kuor­mit­taa muita.

Esi­hen­ki­lön teh­tä­vä­nä on var­mis­taa oikeu­den­mu­kai­nen ja rei­lu toi­min­ta­kult­tuu­ri. Yksi hyvä kysy­mys oman toi­min­nan arvioi­mi­seen on: Perus­tuu­ko koh­te­lu­ni oikeas­ti työn laa­tuun ja työyh­tei­sön hyvin­voin­tiin, vai johon­kin syr­ji­vään perus­tee­seen? Täs­sä­kin esi­hen­ki­löl­lä on pal­jon vastuuta.

Reiluus synnyttää reiluutta

Ihmi­sil­lä on luon­tai­nen tar­ve kokea tul­leen­sa koh­del­luk­si oikeu­den­mu­kai­ses­ti. Jos me kaik­ki pyrim­me koh­te­le­maan toi­siam­me rei­lus­ti sen sijaan, että ensi­si­jai­ses­ti vaa­dim­me oikeuk­siam­me, voim­me kaik­ki voi­da parem­min. Rei­lu koh­te­lu kaik­kiin suun­tiin edis­tää rei­lun koh­te­lun leviä­mis­tä luonnostaan.

Me Duu­ri-tii­mis­sä olem­me näh­neet tämän käy­tän­nös­sä: Olem­me saa­neet tii­miim­me lojaa­le­ja ja ahke­ria työn­te­ki­jöi­tä, jot­ka ovat raken­ta­neet hyvää yhteis­työ­tä asiak­kai­dem­me kans­sa. Vas­taa­vas­ti useat asiak­kaam­me ovat tar­jon­neet työn­te­ki­jöil­lem­me rei­lu­ja ja pit­kä­ai­kai­sia mahdollisuuksia.

Tätä rei­lun yhteis­työn ilma­pii­riä haluam­me vaa­lia jat­kos­sa­kin – jot­ta työn ilo jatkuu!