Vas­taa­va arvo löy­tyy monel­ta yri­tyk­sel­tä muo­toil­tu­na jota­kuin­kin tähän tyy­liin: “Kan­nam­me sosi­aa­li­sen vas­tuun.” Halusim­me ava­ta kyseis­tä lauset­ta kan­san­kie­lel­lä ja täs­sä artik­ke­lis­sa avaam­me lisää sitä, mitä me ymmär­räm­me rei­lul­la kohtelulla.

Kliseinen yhdenvertaisuus

Mikä oli­si­kaan parem­pi tapa alkaa puhua arvois­taan ja kiil­lot­taa brän­diä, kuin julis­taa: “Koh­te­lem­me kaik­kia yhden­ver­tai­ses­ti riip­pu­mat­ta ihon­vä­ris­tä, kie­les­tä, uskon­nos­ta tai poliit­ti­ses­ta maa­il­man­kat­so­muk­ses­ta.” Ja kyl­lä, me yhdym­me tähän kuoroon.

Reilu ja yhdenvertainen kohtelu rekrytoinnissa

Mitä tapah­tuu täl­le arvol­le käy­tän­nös­sä, kun joku työn­te­ki­jöis­täm­me puhuu kans­sam­me samaa kiel­tä, jous­taa aina kun mah­dol­lis­ta ja kerää kehu­ja asiak­kais­tam­me? Toi­saal­ta töi­hin on jonos­sa kipeäs­ti töi­tä tar­vit­se­via haki­joi­ta, joi­den kans­sa mei­dän ja asiak­kaam­me pitää vies­tiä vie­raal­la kie­lel­lä ja jois­ta ei ole koke­mus­ta. Klas­si­nen työn­haun para­dok­si on monel­le tym­päi­se­vän tuttu: 

“Haet­ko töitä?” 

“Kyl­lä?

“Onko sinul­la työkokemusta?”

“Ei”

Rek­ry­toi­ji­na olem­me sitou­tu­neet val­vo­maan rek­ry­toin­nis­sa asiak­kaan etua ja rek­ry­toin­ti­pro­ses­si jo itses­sään tar­koit­taa ehdok­kai­den pois­sul­ke­mis­ta ja tois­ten valit­se­mis­ta. Asiak­kail­la on omat vaa­ti­muk­sen­sa ja toi­veen­sa, joi­ta me par­haam­me mukaan nou­da­tam­me. Lisäk­si ehdo­kas­lis­taa laa­ties­saan rek­ry­toi­jan pääs­sä soi­vat yhden­ver­tai­suus­lain 3 § 8:
“Ketään ei saa syr­jiä iän, alku­pe­rän, kan­sa­lai­suu­den, kie­len, uskon­non, vakau­muk­sen, mie­li­pi­teen, poliit­ti­sen toi­min­nan, ammat­tiyh­dis­tys­toi­min­nan, per­he­suh­tei­den, ter­vey­den­ti­lan, vam­mai­suu­den, sek­su­aa­li­sen suun­tau­tu­mi­sen tai muun hen­ki­löön liit­ty­vän syyn perus­teel­la.” Rek­ry­toi­jan vas­tuul­la on siis huo­leh­tia, että hän esit­te­lee asiak­kaal­le työ­teh­tä­vien kan­nal­ta par­haan ehdokkaan.

Asiakkaiden auttaminen yhdenvertaisessa kohtelussa

Jos­kus asiak­kail­lam­me on esi­mer­kik­si kie­li­tai­toon perus­tu­via vaa­ti­muk­sia tilaus­ta teh­des­sään. Laki edel­lyt­tää näi­den perus­tu­van työ­teh­tä­vien suo­rit­ta­mi­seen liit­ty­viin syi­hin, kuten työ­tur­val­li­suu­teen ja pereh­dy­tyk­seen. Asiak­kaan teh­tä­vä on omal­ta osal­taan huo­leh­tia yhden­ver­tai­suu­den nou­dat­ta­mi­ses­ta omal­la työ­pai­kal­laan, mut­ta me voim­me olla täs­sä hyväk­si avuk­si seu­raa­vin tavoin:

1. Voim­me neu­voa asia­kas­ta lakien nou­dat­ta­mi­ses­sa ja niis­tä ajan tasal­la pysy­mi­ses­sä muun muas­sa uutis­kir­jein ja muus­sa vuorovaikutuksessa.

2. Voim­me aut­taa asia­kas­ta toi­mil­la, joi­den vuok­si hänen on hel­pom­pi työl­lis­tää eri ryh­miin kuu­lu­via hen­ki­löi­tä. Olem­me teh­neet tämän eteen seu­raa­via toimenpiteitä:

• Pyrim­me aut­ta­maan nuo­ria ja mui­ta suo­men työ­elä­mäs­sä vas­ta aloit­ta­nei­ta ker­to­mal­la työ­nan­ta­jan ja asiak­kai­den odo­tuk­sis­ta selkokielisesti.

• Ohjeis­tuk­sem­me ovat laa­dit­tu suo­mek­si ja englan­nik­si ja voim­me ohjeis­taa työn­te­ki­jät asiak­kaan käy­tän­töi­hin ja muun muas­sa neu­voa perus­asiat, kuten mis­tä pää­see sisään, miten pukeu­tua jne. Täl­lai­set perus­oh­jeet vähen­tä­vät asiak­kaan kuor­maa neu­voa esi­mer­kik­si vie­raal­la kielellä. 

• 2024 lan­see­ra­sim­me kon­sep­tin, joka aut­taa myös suo­men kie­len tai­dot­to­mia työl­lis­ty­mään maa­ta­lou­den ja teol­li­suu­den asiak­kai­siin. Täs­tä saim­me pilot­tia­siak­kaal­tam­me hyvää palau­tet­ta ja otam­me kos­nep­tin palveluvalikoimaan

• Mikä­li asia­kas on halu­kas työl­lis­tä­mään pit­kä­ai­kais­työt­tö­miä tai työ­ky­vyl­tään rajoit­tu­nei­ta, me madal­lam­me kyn­nys­tä hoi­ta­mal­la tuki­ha­ke­mus­pro­ses­sit ja mak­sa­tuk­set asiak­kaan puolesta.

3. Olem­me laa­ti­neet Duu­ri-tii­mil­le suun­ni­tel­man tar­vit­ta­vis­ta toi­men­pi­teis­tä yhden­ver­tai­suu­den edis­tä­mi­sek­si. Nou­da­tam­me muun muas­sa seu­raa­via toimenpiteitä.

• Emme jätä käsit­te­le­mät­tä eri kan­sal­li­suuk­sia edus­ta­vien haki­joi­den työhakemuksia.

• Olem­me laa­ti­neet Duu­ri-tii­mil­le suun­ni­tel­man tar­vit­ta­vis­ta toi­men­pi­teis­tä yhden­ver­tai­suu­den edistämiseksi.

• Autam­me eri kan­sal­li­suuk­sis­ta tule­via ohjeis­ta­mal­la hei­tä suo­ma­lai­seen työ­elä­mään, kuten opas­ta­mal­la käyt­tä­mään suo­ma­lais­ta verokortti-järjestelmää.

• Olem­me yri­tyk­se­nä poliit­tii­ses­ti neutraali.

Reilu kohtelu, kun työtehtäviä laiminlyödään

Mikä on oikeu­den­mu­kais­ta ja rei­lua koh­te­lua, kun joku suo­riu­tuu työ­elä­mäs­sä hei­kom­min? Mei­dän mie­les­täm­me luon­non­la­ki, jota vas­taan on tur­ha tais­tel­la, on että hyvä yhteis­työ pal­kit­see hyväl­lä yhteis­työl­lä myös toi­ses­ta suun­nas­ta. Täs­tä valis­taa jo van­ha sanan­las­ku­kin: “Met­sä vas­taa niin kuin sin­ne huu­de­taan.” On myös vää­rin muul­le työyh­tei­söl­le, että lai­min­lyön­tiä työ­pai­kal­la kat­so­taan läpi sor­mien. On muu­ten mie­len­kiin­tois­ta, että direk­tio-oikeu­den sel­ko­kie­li­sem­pi nimi on: “työn­joh­to­vel­vol­li­suus”. Ja hei­kom­min suo­riu­tu­van työn­te­ki­jän neu­vo­mi­nen ei ole­kaan yleen­sä se joka esi­hen­ki­lön lem­pi­teh­tä­vä. Eli oikeu­den­mu­kai­nen ja rei­lu koh­te­lu tar­koit­taa mie­les­täm­me hyväs­tä työs­tä pal­kit­se­mis­ta - rahal­li­ses­ti tai muu­ten - ja lai­min­lyön­tei­hin puuttumisella.

Miten esi­hen­ki­lö voi arvioi­da toi­min­tan­sa oikeu­den­mu­kai­suut­ta? Me komp­paam­me täs­sä jo sitee­rat­tua yhden­ver­tai­suus­lain lauset­ta: “Ketään ei saa syr­jiä iän, alku­pe­rän, kan­sa­lai­suu­den, kie­len, uskon­non, vakau­muk­sen, mie­li­pi­teen, poliit­ti­sen toi­min­nan, ammat­tiyh­dis­tys­toi­min­nan, per­he­suh­tei­den, ter­vey­den­ti­lan, vam­mai­suu­den, sek­su­aa­li­sen suun­tau­tu­mi­sen tai muun hen­ki­löön liit­ty­vän syyn perus­teel­la.” 

Arvioi­taes­sa omaa toi­min­taa, on syy­tä siis poh­tia, onko kyse todel­la työ­teh­tä­vis­sä suo­ri­tu­mi­ses­ta tai työyh­tei­sön hyvin­voin­nis­ta, jota oikeu­den­mu­kai­nen esi­hen­ki­lö myös puo­lus­taa? Mikä­li todel­la työn­te­ki­jän työ­pa­nok­ses­sa on kor­jat­ta­vaa, yleen­sä oikeu­den­mu­kai­nen toi­min­ta­ta­pa on ker­toa sii­tä hänel­le sel­keäs­ti. Työn­te­ki­jän vas­tuul­le taas jää vali­ta miten palaut­tee­seen suhtautuu. 

Meil­lä ihmi­sil­lä oikeu­den­mu­kai­suus itseäm­me koh­taan on yleen­sä ole­tusar­vois­ta. Epä­oi­keu­den­mu­kai­suut­ta koh­da­tes­sam­me häly­tys­jär­jes­tel­mäm­me taas akti­voi­tuu. Val­ta-ase­mas­sa ole­vat, kuten työ­nan­ta­jat, ovat hel­pos­ti huo­maa­mat­taan­kin toi­si­naan epä­oi­keu­den­mu­kai­sia, mikä voi taas sen uhreil­le aiheut­taa mer­kit­tä­vää har­mia ja hait­taa. Toi­saal­ta suo­ma­lai­ses­sa työ­mark­ki­na­jär­jes­tel­mäs­sä työn­te­ki­jöil­lä­kin on pal­jon val­taa ja vai­ku­tus­ta työ­nan­ta­jiin, ja vaik­ka yri­tyk­siä ver­ho­aa yleen­sä logo, löy­tyy jokai­sen yri­tyk­sen takaa inhi­mil­li­siä tun­tei­ta, kuten työntekijöiltäkin.

Haluam­me herät­tää aja­tuk­sen: Jos kaik­ki pyrim­me ennem­min koh­te­le­maan toi­sia rei­lus­ti kuin vaa­ti­man oikeut­ta, voi­sim­me­ko voi­da parem­min? Voi­sim­me­ko saa­da luon­tai­sem­min osak­sem­me rei­lua koh­te­lua itsellemmekin?

Me Duu­ri-tii­mis­sä olem­me saa­neet kokoon mah­ta­van poru­kan tii­mi­läi­siä, jot­ka ovat teh­neet lii­kut­ta­van lojaa­lia yhteis­työ­tä rei­lul­la asen­teel­la. Sama on sanot­ta­va useas­ta kym­me­nes­tä yri­tys­asiak­kaas­tam­me, jot­ka ovat työl­lis­tä­neet työn­te­ki­jöi­täm­me ja koh­del­leet tii­mi­läi­siäm­me hyvin. Näi­tä molem­pia ryh­miä me Duu­ri-tii­mis­sä pyrim­me par­haam­me mukaan koh­te­le­maan rei­lus­ti, jot­ta työn ilo jatkuu!