Tasoittumisjakson ylitöiden laskeminen työaikalain näkökulmasta

Tasoit­tu­mis­jak­son yli­työt las­ke­taan ver­taa­mal­la työn­te­ki­jän koko jak­son aika­na teke­mää koko­nais­tun­ti­mää­rää jak­sol­le mää­ri­tel­tyyn sään­nöl­li­seen työ­ai­kaan. Jos työ­ai­ka ylit­tää jak­sol­le mää­ri­tel­lyn sään­nöl­li­sen työ­ajan, kysees­sä on yli­työ, jos­ta mak­se­taan koro­tet­tua palk­kaa. Yli­työ­las­ken­nas­sa huo­mioi­daan sekä jak­so­koh­tai­set että vuo­ro­kau­ti­set yli­työt, jois­ta mak­se­taan työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukai­nen kor­vaus. Työn­te­ki­jän hyvin­voin­nin kan­nal­ta on tär­ke­ää seu­ra­ta työ­ai­kaan­sa tasoit­tu­mis­jak­son aika­na ja var­mis­taa, että yli­työ­kor­vauk­set las­ke­taan oikein.

Suo­ma­lai­nen työ­lain­sää­dän­tö mah­dol­lis­taa tasoit­tu­mis­jak­son käy­tön työ­ajan jär­jes­tä­mi­ses­sä. Tasoit­tu­mis­jak­so tar­koit­taa ajan­jak­soa, jon­ka aika­na työ­ai­ka tasoit­tuu kes­ki­mää­rin sovit­tuun tun­ti­mää­rään, tyy­pil­li­ses­ti 40 tun­tiin vii­kos­sa. Jak­son pituus voi vaih­del­la työ­eh­to­so­pi­muk­ses­ta riip­puen esi­mer­kik­si 2-52 vii­kon välillä.

Tasoit­tu­mis­jak­son käyt­tö antaa työ­nan­ta­jal­le jous­toa työ­ai­ko­jen suun­nit­te­luun. Jak­sol­la voi olla kii­rei­sem­piä viik­ko­ja, jol­loin työs­ken­nel­lään enem­män, ja rau­hal­li­sem­pia jak­so­ja, jol­loin teh­dään vähem­män tun­te­ja. Työn­te­ki­jän kan­nal­ta on olen­nais­ta ymmär­tää, että yli­työ­tä ei vält­tä­mät­tä muo­dos­tu yksit­täi­sen vii­kon tun­tien ylit­täes­sä 40 tun­tia, vaan vas­ta kun koko jak­son tun­ti­mää­rä ylit­tää jak­sol­le sovi­tun sään­nöl­li­sen työajan.

Yli­työn muo­dos­tu­mi­nen tasoit­tu­mis­jak­sol­la on monel­le työn­te­ki­jäl­le epä­sel­vää, mikä voi joh­taa sii­hen, että yli­työ­kor­vauk­sia jää saa­mat­ta. Työn­te­ki­jän on tär­ke­ää tun­tea oman alan­sa työ­eh­to­so­pi­mus ja sii­nä mää­ri­tel­lyt tasoit­tu­mis­jak­soa kos­ke­vat sään­nöt. Asian­tun­te­va hen­ki­lös­tö­pal­ve­lu­yri­tys var­mis­taa, että työ­suh­teen ehdot ovat aina lain ja työ­eh­to­so­pi­mus­ten mukaisia.

Mitä tasoittumisjakso tarkoittaa työajan suunnittelussa?

Tasoit­tu­mis­jak­so on työ­ajan jär­jes­tä­mi­sen muo­to, jos­sa työ­ai­ka suun­ni­tel­laan pidem­mäl­le ajan­jak­sol­le niin, että se tasoit­tuu kes­ki­mää­rin sovit­tuun viik­ko­työ­ai­kaan. Tasoit­tu­mis­jak­son aika­na vii­koit­tai­nen työ­ai­ka voi vaih­del­la huo­mat­ta­vas­ti­kin, kun­han se jak­son koko­nai­suu­des­sa nou­dat­taa sovit­tua keskiarvoa.

Esi­mer­kik­si 8 vii­kon tasoit­tu­mis­jak­sol­la sään­nöl­li­nen työ­ai­ka voi olla 8 x 40 = 320 tun­tia. Tämä mah­dol­lis­taa, että yhte­nä viik­ko­na voi­daan teh­dä vaik­ka­pa 50 tun­tia töi­tä ja toi­se­na vain 30 tun­tia, kun­han koko­nais­tun­ti­mää­rä pysyy suun­ni­tel­lun rajan sisällä.

Eri työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa on ero­ja tasoit­tu­mis­jak­son pituu­des­sa ja toteutuksessa:

• Kau­pan alal­la tasoit­tu­mis­jak­so voi olla enin­tään 26 viikkoa
• Mat­kai­lu-, ravin­to­la- ja vapaa-ajan pal­ve­luis­sa tyy­pil­li­ses­ti 3-18 viikkoa
• Tek­no­lo­gia­teol­li­suu­des­sa tasoit­tu­mis­jak­so voi olla jopa 52 viikkoa

Tasoit­tu­mis­jak­son käyt­tö edel­lyt­tää, että työ­nan­ta­ja laa­tii työ­ajan tasoit­tu­mis­suun­ni­tel­man, jos­ta työn­te­ki­jä näkee etu­kä­teen, miten työ­ai­ka tulee jakau­tu­maan jak­son aika­na. Tämä aut­taa työn­te­ki­jää suun­nit­te­le­maan omaa ajan­käyt­töään. Hen­ki­lös­tö­pal­ve­lu­yri­tys huo­leh­tii sii­tä, että työ­ai­ka­suun­ni­tel­mat ovat sel­kei­tä ja ennakoitavia.

Miten ylityöt määritellään tasoittumisjakson aikana?

Tasoit­tu­mis­jak­sol­la yli­työt mää­ri­tel­lään kah­del­la eri taval­la: vuo­ro­kau­ti­se­na ja jak­so­koh­tai­se­na yli­työ­nä. Vuo­ro­kau­ti­nen yli­työ syn­tyy, kun työ­päi­vän pituus ylit­tää 8 tun­tia (tai työ­vuo­ro­luet­te­loon mer­ki­tyn sään­nöl­li­sen työ­ajan). Jak­so­koh­tai­nen yli­työ puo­les­taan muo­dos­tuu, kun koko tasoit­tu­mis­jak­son yhteen­las­ket­tu työ­ai­ka ylit­tää jak­sol­le mää­ri­tel­lyn sään­nöl­li­sen työajan.

Vuo­ro­kau­ti­nen yli­työ las­ke­taan ja kor­va­taan nor­maa­lis­ti heti, kun se syn­tyy. Esi­mer­kik­si jos työn­te­ki­jä tekee 10-tun­ti­sen työ­päi­vän, kak­si vii­meis­tä tun­tia ovat vuo­ro­kau­tis­ta yli­työ­tä, jois­ta ensim­mäi­sel­tä kah­del­ta tun­nil­ta mak­se­taan yleen­sä 50 % koro­tet­tu palk­ka ja seu­raa­vil­ta tun­neil­ta 100 % koro­tet­tu palkka.

Jak­so­koh­tai­sen yli­työn tun­nis­ta­mi­nen on monimutkaisempaa:

• Seu­ra­taan koko jak­son aika­na teh­ty­jä työtunteja
• Vähen­ne­tään jo kor­va­tut vuo­ro­kau­ti­set ylityötunnit
• Ver­ra­taan jäl­jel­le jää­vää tun­ti­mää­rää jak­son sään­nöl­li­seen työaikaan
• Jos jäl­jel­le jää­vä tun­ti­mää­rä ylit­tää sään­nöl­li­sen työ­ajan, kysees­sä on jak­so­koh­tai­nen ylityö

Työn­te­ki­jän kan­nat­taa pitää kir­jaa omis­ta työ­tun­neis­taan ja ver­ra­ta nii­tä työ­nan­ta­jan työ­ai­ka­seu­ran­taan. Näin voi var­mis­taa, että kaik­ki yli­työt tule­vat huo­mioi­duik­si ja kor­va­tuik­si asian­mu­kai­ses­ti. Vas­tuul­li­nen työ­nan­ta­ja tai hen­ki­lös­tö­pal­ve­lu­yri­tys tar­jo­aa sel­keät työ­ka­lut työ­ajan seu­ran­taan ja var­mis­taa, että yli­työ­kor­vauk­set mak­se­taan ajal­laan ja oikein.

Kuinka ylityökorvaukset lasketaan tasoittumisjaksolla?

Tasoit­tu­mis­jak­son yli­työ­kor­vaus­ten las­ke­mi­nen aloi­te­taan sel­vit­tä­mäl­lä, pal­jon­ko työn­te­ki­jä on teh­nyt töi­tä koko jak­son aika­na. Täs­tä koko­nais­tun­ti­mää­räs­tä vähen­ne­tään jo kor­va­tut vuo­ro­kau­ti­set yli­työt, jot­ta samo­ja tun­te­ja ei kor­va­ta kah­teen ker­taan. Jäl­jel­le jää­vää tun­ti­mää­rää ver­ra­taan jak­son sään­nöl­li­seen koko­nais­työ­ai­kaan.

Las­ken­ta­kaa­va jak­so­koh­tai­sel­le yli­työl­le on:

• Jak­son aika­na teh­dyt työ­tun­nit yhteensä
• - Jo kor­va­tut vuo­ro­kau­ti­set ylityöt
• - Jak­son sään­nöl­li­nen työ­ai­ka (esim. 8 vii­kon jak­sol­la 8 x 40 = 320 tuntia)
• = Jak­so­koh­tai­nen ylityö

Jak­so­koh­tai­ses­ta yli­työs­tä mak­se­taan yleen­sä ensim­mäi­sil­tä tun­neil­ta 50 % koro­tet­tua palk­kaa ja seu­raa­vil­ta tun­neil­ta 100 % koro­tet­tua palk­kaa. Koro­tuso­suuk­sien rajat mää­ri­tel­lään työehtosopimuksissa.

Täs­sä esi­mer­kis­sä työn­te­ki­jäl­le mak­se­taan erik­seen 9 tun­nin vuo­ro­kau­ti­set yli­työ­kor­vauk­set sekä 4 tun­nin jak­so­koh­tai­set yli­työ­kor­vauk­set. Luo­tet­ta­va hen­ki­lös­tö­pal­ve­lu­yri­tys huo­leh­tii sii­tä, että pal­kan­las­ken­ta toi­mii vir­heet­tö­mäs­ti ja työn­te­ki­jän etu toteu­tuu kai­kis­sa tilanteissa.

Mitkä ovat työntekijän oikeudet tasoittumisjakson ylitöissä?

Työn­te­ki­jäl­lä on usei­ta tär­kei­tä oikeuk­sia liit­tyen tasoit­tu­mis­jak­son yli­töi­hin. Yli­työn teke­mi­nen on aina vapaa­eh­tois­ta, eli työn­te­ki­jäl­lä on oikeus kiel­täy­tyä yli­töis­tä. Työ­nan­ta­ja ei voi pakot­taa työn­te­ki­jää teke­mään yli­töi­tä, vaik­ka kysees­sä oli­si tasoittumisjakso.

Työn­te­ki­jäl­lä on oikeus:

• Saa­da etu­kä­teen työ­ajan tasoittumissuunnitelma
• Tie­tää, mil­loin jak­so alkaa ja päättyy
• Seu­ra­ta oman työ­ai­kan­sa ker­ty­mis­tä jak­son aikana
• Saa­da asian­mu­kai­set kor­vauk­set sekä vuo­ro­kau­ti­sis­ta että jak­so­koh­tai­sis­ta ylitöistä
• Vaa­tia yli­työ­kor­vauk­sia jäl­ki­kä­teen, jos nii­tä ei ole mak­set­tu oikein
• Saa­da tukea ja neu­von­taa omal­ta työn­te­ki­jä­vas­taa­val­taan työ­ai­kaan liit­ty­vis­sä kysymyksissä

Oman työ­ajan seu­ran­ta on eri­tyi­sen tär­ke­ää tasoit­tu­mis­jak­sol­la. Työn­te­ki­jän kan­nat­taa pitää kir­jaa kai­kis­ta teke­mis­tään työ­tun­neis­ta, jot­ta hän voi var­mis­taa saa­van­sa kaik­ki hänel­le kuu­lu­vat kor­vauk­set. Mah­dol­li­set vir­heet kor­vauk­sis­sa on hyvä ottaa puheek­si työ­nan­ta­jan kans­sa viipymättä.

Jos työn­te­ki­jä kokee, että hänen oikeuk­si­aan yli­töi­den kor­vaa­mi­ses­sa ei nou­da­te­ta, hän voi kään­tyä luot­ta­mus­mie­hen, työ­suo­je­lu­val­tuu­te­tun, oman työn­te­ki­jä­vas­taa­van­sa tai ammat­ti­lii­ton puo­leen. Laa­du­kas hen­ki­lös­tö­pal­ve­lu­yri­tys huo­leh­tii sii­tä, että jokai­sel­la työn­te­ki­jäl­lä on nimet­ty yhteys­hen­ki­lö, joka aut­taa työ­suh­tee­seen liit­ty­vis­sä kysy­myk­sis­sä ja var­mis­taa työn­te­ki­jän oikeuk­sien toteu­tu­mi­sen. Vii­me kädes­sä yli­työ­kor­vauk­sia voi vaa­tia oikeusteitse.

Tasoittumisjakson ylitöiden hallinta työelämässä

Tasoit­tu­mis­jak­son yli­töi­den ymmär­tä­mi­nen ja las­ke­mi­nen oikein on sekä työn­te­ki­jän että työ­nan­ta­jan etu. Kes­kei­sim­mät huo­miot tasoit­tu­mis­jak­son yli­töi­den hallintaan:

Työn­te­ki­jän muistilista:

• Tutus­tu oman ala­si työ­eh­to­so­pi­muk­seen ja sen mää­räyk­siin tasoittumisjaksosta
• Pyy­dä näh­tä­väk­si työ­ajan tasoittumissuunnitelma
• Pidä kir­jaa teke­mis­tä­si työtunneista
• Erit­te­le vuo­ro­kau­ti­set yli­työt ja jak­son kokonaistunnit
• Tar­kis­ta palk­ka­kui­tis­ta, että yli­työ­kor­vauk­set on mak­set­tu oikein
• Ole yhtey­des­sä omaan yhteys­hen­ki­löö­si, jos huo­maat epäselvyyksiä
• Tar­vit­taes­sa ota yhteyt­tä luot­ta­mus­mie­heen tai ammattiliittoon

Työ­nan­ta­jan kan­nal­ta on tär­ke­ää suun­ni­tel­la työ­ajat huo­lel­li­ses­ti, jot­ta yli­töi­tä syn­tyi­si mah­dol­li­sim­man vähän. Teho­kas työ­vuo­ro­suun­nit­te­lu huo­mioi työn ruuh­ka­hui­put ja hil­jai­sem­mat jak­sot, jol­loin työ­ai­kaa voi­daan tasa­ta jak­son sisäl­lä ilman kal­lii­ta ylityökorvauksia.

Tasoit­tu­mis­jak­son yli­työ­las­ken­ta vaa­tii tark­kuut­ta, mut­ta oikein toteu­tet­tu­na se on rei­lu jär­jes­tel­mä, joka pal­ve­lee sekä työn­te­ki­jöi­den että työ­nan­ta­jien tar­pei­ta. Pit­kä­jän­tei­ses­sä työ­suh­tees­sa sekä työn­te­ki­jä että työ­nan­ta­ja hyö­ty­vät avoi­mes­ta kom­mu­ni­kaa­tios­ta ja sel­keis­tä toi­min­ta­mal­leis­ta. Työn­te­ki­jöi­den huo­lel­li­nen koh­te­lu ja työ­eh­to­jen nou­dat­ta­mi­nen edis­tä­vät työ­hy­vin­voin­tia ja moti­vaa­tio­ta. Tyy­ty­väi­set työn­te­ki­jät luo­vat tyy­ty­väi­siä asiakkaita.

Hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­yri­tys tar­jo­aa jous­ta­van tavan saa­da osaa­vaa työ­voi­maa yri­tys­ten muut­tu­viin tar­pei­siin. Hen­ki­lös­tö­vuo­kraus mah­dol­lis­taa yri­tyk­sil­le nopean rea­goin­nin ruuh­ka­huip­pui­hin ja työn­te­ki­jöil­le moni­puo­li­sia työ­mah­dol­li­suuk­sia. Kun hen­ki­lös­tö­vuo­kraus toteu­te­taan laa­duk­kaas­ti ja työ­eh­to­so­pi­mus­ten mukai­ses­ti, kaik­ki osa­puo­let hyö­ty­vät – sekä työn­te­ki­jät, yri­tyk­set että asiakkaat.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Mitä vas­tui­ta yri­tyk­sel­lä on hen­ki­lös­tö­vuo­krauk­sen kaut­ta tul­lees­ta työntekijästä?
• Mitä vakuu­tus­mak­su­ja työ­nan­ta­jan tulee mak­saa pal­kan lisäksi?
• Mitä vuo­si­lo­ma­la­ki sanoo sai­ras­lo­man vai­ku­tuk­ses­ta lomiin?
• Mit­kä ovat fes­ta­ri­työn­te­ki­jän tär­keim­mät taidot?
• Onko hen­ki­lös­tö­vuo­kraus kan­nat­ta­vaa pienyritykselle?