Rakennusalan pekkaset – Mitä työajan lyhennysvapaat tarkoittavat?

Raken­nusa­lan työ­eh­to­so­pi­muk­ses­sa pek­ka­set tar­koit­ta­vat työ­ajan lyhen­nys­jär­jes­tel­mää, jon­ka avul­la raken­nusa­lan työn­te­ki­jöil­le ker­tyy pal­kal­li­sia vapaa­päi­viä. Nämä työ­ajan lyhen­nyk­set eli pek­ka­set ovat osa raken­nusa­lan työ­eh­to­so­pi­mus­ta ja nii­den tar­koi­tuk­se­na on tasa­ta työ­ai­kaa alal­la, jos­sa tyy­pil­li­ses­ti teh­dään 40-tun­ti­sia työ­viik­ko­ja. Pek­kas­va­pai­den avul­la työn­te­ki­jä saa pitää pal­kal­li­sia vapaa­päi­viä ympä­ri vuo­den, mikä tasa­pai­not­taa raken­nusa­lan työn kuor­mit­ta­vuut­ta ja aut­taa työn­te­ki­jöi­tä palautumaan.

Mitä pekkaset tarkoittavat rakennusalalla?

Raken­nusa­lan pek­ka­sil­la tar­koi­te­taan työ­ajan lyhen­nys­jär­jes­tel­mää, joka on mää­ri­tel­ty raken­nusa­lan työ­eh­to­so­pi­muk­ses­sa. Pek­kas­päi­vät ovat pal­kal­li­sia vapaa­päi­viä, jot­ka ker­ty­vät työn­te­ki­jäl­le tiet­ty­jen sään­tö­jen mukai­ses­ti vuo­den aikana.

Pek­kas­jär­jes­tel­mä syn­tyi 1980-luvul­la, kun työ­mark­ki­na­jär­jes­töt sopi­vat työ­ajan lyhen­tä­mi­ses­tä ilman, että kuu­kausi­palk­ka pie­ne­nee. Raken­nusa­lal­la työn­te­ki­jät teke­vät tyy­pil­li­ses­ti 40-tun­tis­ta työ­viik­koa, vaik­ka sään­nöl­li­nen työ­ai­ka on 37,5 tun­tia vii­kos­sa. Tämä ero tasa­taan pek­kas­va­pai­den avulla.

Pek­kas­päi­vät eivät ole laki­sää­tei­siä, vaan ne perus­tu­vat työ­eh­to­so­pi­muk­seen. Raken­nusa­lan työ­eh­to­so­pi­muk­ses­sa mää­ri­tel­lään tar­kas­ti, kuin­ka pal­jon näi­tä vapai­ta ker­tyy, miten nii­tä voi käyt­tää ja miten ne kor­va­taan. Pek­ka­set ovat tär­keä osa raken­nusa­lan työn­te­ki­jöi­den työ­suh­det­ta ja työ­ajan hal­lin­taa, mikä tukee työn­te­ki­jöi­den jak­sa­mis­ta ja työs­sä viihtymistä.

Miten pekkaset kertyvät työntekijälle?

Raken­nusa­lan työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukaan pek­kas­va­pai­ta ker­tyy 14 päi­vää kalen­te­ri­vuo­des­sa (112 tun­tia) työn­te­ki­jöil­le, jot­ka työs­ken­te­le­vät sään­nöl­li­ses­ti 40 tun­tia vii­kos­sa. Vapai­den ker­ty­mi­nen alkaa heti työ­suh­teen alussa.

Pek­ka­set ker­ty­vät seuraavasti:

• Jokais­ta teh­tyä 18 työ­päi­vää koh­den ker­tyy yksi vapaapäivä
• Työn­te­ki­jäl­le ker­tyy pek­ka­sia vain niil­tä päi­vil­tä, joi­na hän on ollut töissä
• Työ­ajan lyhen­nyk­seen oikeut­ta­vik­si päi­vik­si lue­taan myös sai­raus­pois­sao­lot, joil­ta työ­nan­ta­ja mak­saa palk­kaa, sekä esi­mer­kik­si laki­sää­tei­set koulutukset

Työ­ajan lyhen­nys ei ker­ry vuo­si­lo­man, arki­py­hien tai mui­den vapaa­päi­vien ajal­ta. Vas­tuul­li­nen työ­nan­ta­ja pitää tark­kaa kir­jaa työn­te­ki­jän pek­kas­ker­ty­mäs­tä ja ilmoit­taa ker­ty­nei­den vapai­den mää­rä esi­mer­kik­si pal­kan­mak­sun yhtey­des­sä tai eril­li­sel­lä ilmoituksella.

Mones­ti raken­nusa­lan palk­ka­las­kel­mis­sa näkyy eril­li­nen rivi pek­kas­ker­ty­mäl­le, mikä aut­taa työn­te­ki­jää seu­raa­maan, kuin­ka pal­jon vapai­ta on ker­ty­nyt ja käytettävissä.

Kuinka pekkas-vapaita voi käyttää?

Pek­kas­va­pai­den pitä­mi­ses­tä sovi­taan yhtei­ses­ti työ­nan­ta­jan ja työn­te­ki­jän välil­lä. Läh­tö­koh­tai­ses­ti työn­te­ki­jä voi ehdot­taa ajan­koh­taa, jol­loin haluai­si pitää ker­ty­nei­tä pek­ka­si­aan, mut­ta lopul­li­nen pää­tös­val­ta on työ­nan­ta­jal­la työn­joh­to-oikeu­den perusteella.

Raken­nusa­lan työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukaan työ­nan­ta­ja voi:

• Antaa vapaan koko­nai­si­na päi­vi­nä (suo­si­tel­ta­vin tapa)
• Lyhen­tää työ­päi­vää pekkasvapailla
• Sopia vapai­den yhdis­tä­mi­ses­tä esi­mer­kik­si lomakausiin
• Työ­maan tai pro­jek­tin aika­tau­lun sal­lies­sa, jär­jes­tää pek­kas­va­pai­ta ryh­mil­le samanaikaisesti

Hyväs­sä työ­suh­tees­sa työ­nan­ta­ja ilmoit­taa pek­kas­va­pai­den ajan­koh­das­ta vähin­tään viik­koa etu­kä­teen, ellei työn­te­ki­jän kans­sa toi­sin sovi­ta. Pek­kas­va­paat pyri­tään anta­maan ker­ty­mis­kau­den aika­na, mut­ta vii­meis­tään ker­ty­mis­kaut­ta seu­raa­van vuo­den huh­ti­kuun lop­puun men­nes­sä. Työn­te­ki­jöi­den palau­tu­mi­sen ja jak­sa­mi­sen kan­nal­ta on tär­ke­ää, että pek­kas­va­paat toteu­tu­vat suunnitellusti.

Raken­nusa­lal­la on myös yleis­tä, että työ­nan­ta­ja ja työn­te­ki­jä sopi­vat pek­kas­va­pai­den kor­vaa­mi­ses­ta raha­na, jos vapai­den pitä­mi­nen ei ole mah­dol­lis­ta tai työn­te­ki­jä mie­luum­min ottaa kor­vauk­sen raha­na. Tämä on kui­ten­kin aina sovit­ta­va erikseen.

Mitä eroa on pekkasilla ja vuosilomalla?

Pek­ka­set ja vuo­si­lo­ma ovat kak­si eril­lis­tä jär­jes­tel­mää, jot­ka tar­joa­vat työn­te­ki­jäl­le pal­kal­lis­ta vapaa-aikaa, mut­ta nii­den perus­teet ja käyt­tö eroa­vat toi­sis­taan merkittävästi.

Kes­kei­set erot pek­kas­ten ja vuo­si­lo­man välillä:

• Perus­te: Vuo­si­lo­ma perus­tuu vuo­si­lo­ma­la­kiin ja on laki­sää­tei­nen oikeus, kun taas pek­ka­set perus­tu­vat työehtosopimukseen
• Ker­ty­mi­nen: Vuo­si­lo­maa ker­tyy loman­mää­räy­ty­mis­vuo­den (1.4.-31.3.) aika­na 2 tai 2,5 päi­vää kuu­kau­des­sa, pek­ka­sia ker­tyy 14 päi­vää kalen­te­ri­vuo­des­sa 40-tun­tis­ta työ­viik­koa tekeville
• Ajoi­tus: Vuo­si­lo­ma pide­tään pää­sään­töi­ses­ti loma­kau­del­la (2.5.-30.9.), kun taas pek­kas­va­pai­ta voi­daan pitää jous­ta­vam­min pit­kin vuotta
• Rahal­li­nen kor­vaus: Vuo­si­lo­mas­ta mak­se­taan loma­ra­ha työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukai­ses­ti, pek­ka­sis­ta ei mak­se­ta eril­lis­tä kor­vaus­ta, vaan ne ovat jo osa­na nor­maa­lia palkkaa

Käy­tän­nös­sä pek­ka­set toi­mi­vat hyvä­nä täy­den­nyk­se­nä vuo­si­lo­mal­le ja tar­joa­vat työn­te­ki­jäl­le mah­dol­li­suu­den pitää vapaa­päi­viä myös loma­kau­den ulko­puo­lel­la. Tämä lisää jous­ta­vuut­ta työn ja vapaa-ajan yhteen­so­vit­ta­mi­seen raken­nusa­lal­la, mikä puo­les­taan edis­tää työn­te­ki­jöi­den koko­nais­val­tais­ta hyvin­voin­tia ja työ­urien kestävyyttä.

Miten pekkaset korvataan vuokratyösuhteessa?

Vuo­kra­työ­suh­tees­sa pek­ka­set kor­va­taan useim­mi­ten pro­sent­ti­pe­rus­tei­se­na lisä­nä jokai­sen pal­kan­mak­sun yhtey­des­sä. Raken­nusa­lan työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukai­nen pek­kas­kor­vaus on tyy­pil­li­ses­ti 4,8 % työn­te­ki­jän palkasta.

Hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­yri­tyk­sis­sä pek­kas­kor­vauk­set hoi­de­taan seu­raa­vil­la tavoilla:

• Pek­kas­li­sä mak­se­taan jokai­ses­sa pal­kas­sa prosenttikorvauksena
• Vuo­kra­työn­te­ki­jäl­lä ei useim­mi­ten ole mah­dol­li­suut­ta pitää pek­kas­va­pai­ta samal­la taval­la kuin suo­ras­sa työ­suh­tees­sa olevilla
• Kor­vaus huo­mioi­daan auto­maat­ti­ses­ti pal­kan­las­ken­nas­sa työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukaisesti

Hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­yri­tyk­set pitä­vät huol­ta sii­tä, että vuo­kra­työn­te­ki­jöi­den työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukai­set oikeu­det toteu­tu­vat. Hen­ki­lös­tö­vuo­kraus tar­jo­aa jous­ta­vuut­ta ja mah­dol­li­suu­den työs­ken­nel­lä moni­puo­li­sis­sa työ­teh­tä­vis­sä eri työ­koh­teis­sa, mikä voi olla monel­le työn­te­ki­jäl­le mer­kit­tä­vä etu.

On tär­ke­ää, että vuo­kra­työn­te­ki­jät tar­kas­ta­vat palk­ka­kui­teis­taan, että pek­kas­kor­vaus on huo­mioi­tu asian­mu­kai­ses­ti jokai­ses­sa mak­sue­räs­sä raken­nusa­lan työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukai­ses­ti. Epä­sel­vis­sä tilan­teis­sa työn­te­ki­jäl­lä on aina oikeus kään­tyä hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­yri­tyk­sen yhteys­hen­ki­lön puoleen.

Tärkeimmät huomiot rakennusalan pekkasista

Raken­nusa­lan pek­ka­sis­sa on muu­ta­mia eri­tyi­sen tär­kei­tä näkö­koh­tia, jot­ka jokai­sen alal­la työs­ken­te­le­vän tuli­si tietää:

• Pek­ka­set ovat osa raken­nusa­lan työ­eh­to­so­pi­mus­ta, eivät laki­sää­tei­nen oikeus
• Työn­te­ki­jäl­le ker­tyy 14 pek­kas­päi­vää vuo­des­sa 40-tun­tis­ta työ­viik­koa tehdessä
• Pek­kas­va­pai­den ajan­koh­das­ta sovi­taan yhdes­sä työ­nan­ta­jan kanssa
• Pitä­mät­tö­mät pek­ka­set voi­daan kor­va­ta raha­na eril­li­sel­lä sopimuksella
• Työ­suh­teen päät­tyes­sä pitä­mät­tö­mät pek­kas­päi­vät mak­se­taan lopputilissä

Ylei­siä vää­rin­kä­si­tyk­siä pekkasista:

• Pek­ka­set eivät ole sama asia kuin vuosiloma
• Pek­ka­set eivät auto­maat­ti­ses­ti ker­ry sai­ras­lo­man tai mui­den pois­sao­lo­jen ajalta
• Työn­te­ki­jäl­lä ei ole ehdo­ton­ta oikeut­ta päät­tää pek­kas­va­pai­den ajankohdasta

Lisä­tie­toa pek­ka­sis­ta ja nii­den sovel­ta­mi­ses­ta löy­tyy raken­nusa­lan työ­eh­to­so­pi­muk­ses­ta sekä Raken­nus­lii­ton verk­ko­si­vuil­ta. Epä­sel­vis­sä tapauk­sis­sa kan­nat­taa olla yhtey­des­sä omaan luot­ta­mus­mie­heen, työ­suo­je­lu­val­tuu­tet­tuun tai suo­raan Rakennusliittoon.

Hen­ki­lös­tö­vuo­krauk­sen kaut­ta työs­ken­te­le­vät raken­nusa­lan ammat­ti­lai­set voi­vat aina kään­tyä oman yhteys­hen­ki­lön­sä puo­leen kai­kis­sa työ­suh­de­asiois­sa. Hen­ki­lös­tö­vuo­kraus tar­jo­aa mah­dol­li­suu­den nope­aan työl­lis­ty­mi­seen ja jous­ta­vaan työ­ai­kaan, samal­la var­mis­taen että työn­te­ki­jöi­den oikeu­det toteu­tu­vat ja työ­eh­to­so­pi­muk­sia nou­da­te­taan johdonmukaisesti.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Kuin­ka hen­ki­lös­tö­vuo­kraus hel­pot­taa yri­tyk­se­si kasvua
• Miten vuo­si­va­pai­den ker­ty­mi­nen las­ke­taan henkilöstövuokrausyrityksessä?
• Kuin­ka mon­ta suo­sit­te­li­jaa työ­ha­ke­muk­ses­sa kan­nat­taa mainita?
• Mil­loin työ­so­pi­muk­seen voi sisäl­lyt­tää kilpailukieltosopimuksen?
• Par­haat vin­kit kesä­työn­ha­kuun vuon­na 2025