Mikä on rakennusalan työehtosopimuksen määritelmä pekkasista?

Rakennusalan pekkaset – Mitä työajan lyhennysvapaat tarkoittavat?

Raken­nusa­lan työ­eh­to­so­pi­muk­ses­sa pek­ka­set tar­koit­ta­vat työ­ajan lyhen­nys­jär­jes­tel­mää, jon­ka avul­la raken­nusa­lan työn­te­ki­jöil­le ker­tyy pal­kal­li­sia vapaa­päi­viä. Nämä työ­ajan lyhen­nyk­set eli pek­ka­set ovat osa raken­nusa­lan työ­eh­to­so­pi­mus­ta ja nii­den tar­koi­tuk­se­na on tasa­ta työ­ai­kaa alal­la, jos­sa tyy­pil­li­ses­ti teh­dään 40-tun­ti­sia työ­viik­ko­ja. Pek­kas­va­pai­den avul­la työn­te­ki­jä saa pitää pal­kal­li­sia vapaa­päi­viä ympä­ri vuo­den, mikä tasa­pai­not­taa raken­nusa­lan työn kuor­mit­ta­vuut­ta ja aut­taa työn­te­ki­jöi­tä palautumaan.

Mitä pekkaset tarkoittavat rakennusalalla?

Raken­nusa­lan pek­ka­sil­la tar­koi­te­taan työ­ajan lyhen­nys­jär­jes­tel­mää, joka on mää­ri­tel­ty raken­nusa­lan työ­eh­to­so­pi­muk­ses­sa. Pek­kas­jär­jes­tel­mä syn­tyi 1980-luvul­la, kun työ­mark­ki­na­jär­jes­töt sopi­vat työ­ajan lyhen­tä­mi­ses­tä ilman, että kuu­kausi­palk­ka pie­ne­nee. Raken­nusa­lal­la työn­te­ki­jät teke­vät tyy­pil­li­ses­ti 40-tun­tis­ta työ­viik­koa, vaik­ka sään­nöl­li­nen työ­ai­ka on 37,5 tun­tia vii­kos­sa. Tämä ero tasa­taan pek­kas­va­pai­den avulla.

Pek­kas­päi­vät eivät ole laki­sää­tei­siä, vaan ne perus­tu­vat työ­eh­to­so­pi­muk­seen. Raken­nusa­lan työ­eh­to­so­pi­muk­ses­sa mää­ri­tel­lään tar­kas­ti, kuin­ka pal­jon näi­tä vapai­ta ker­tyy, miten nii­tä voi käyt­tää ja miten ne kor­va­taan. Pek­ka­set ovat tär­keä osa raken­nusa­lan työn­te­ki­jöi­den työ­suh­det­ta ja työ­ajan hal­lin­taa, mikä tukee työn­te­ki­jöi­den jak­sa­mis­ta ja työs­sä viihtymistä.

Miten pekkaset kertyvät työntekijälle?

Raken­nusa­lan työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukaan pek­kas­päi­viä ker­tyy työn­te­ki­jöil­le sään­nöl­li­sil­tä työ­päi­vil­tä. Ker­ty­mi­sen perus­ta­na on, että työn­te­ki­jän sään­nöl­li­nen työ­ai­ka on 8 tun­tia päi­väs­sä ja 40 tun­tia vii­kos­sa. Jokais­ta 8 tun­nin työs­sä­olo­päi­vää koh­den ker­tyy työ­ajan lyhen­nys­tä 4,8 minuuttia.

Pek­kas­päi­vien ker­ty­mi­sen ehdot on mää­ri­tel­ty tar­kas­ti työ­eh­to­so­pi­muk­ses­sa. Vain sään­nöl­li­nen työ­ai­ka kar­tut­taa pek­ka­sia – lyhyem­mät työ­vuo­rot tai yli­työt eivät lisää kertymää.

Työs­sä­olon veroi­sik­si päi­vik­si lue­taan myös hyväk­sy­tyt pois­sao­lot, kuten vuo­si­lo­ma ja sai­raus­lo­ma, jol­loin pek­kas­päi­viä ker­tyy nor­maa­lis­ti. Sen sijaan lakot, lomau­tuk­set ja luvat­to­mat pois­sao­lot eivät kar­tu­ta vapaita.

Pek­kas­päi­vien ker­ty­mi­nen alkaa heti työ­suh­teen alus­sa, mut­ta nii­den pitä­mi­nen riip­puu työ­suh­teen kes­tos­ta tai työ­nan­ta­jan kans­sa sovi­tus­ta käy­tän­nös­tä. Vas­tuul­li­nen työ­nan­ta­ja pitää kir­jaa ker­ty­mis­tä ja ilmoit­taa työn­te­ki­jäl­le pek­kas­päi­vien mää­räs­tä esi­mer­kik­si palkkalaskelmassa.

Kuinka pekkasvapaita voi käyttää?

Pek­kas­va­pai­den pitä­mi­ses­tä sovi­taan yhtei­ses­ti työ­nan­ta­jan ja työn­te­ki­jän välil­lä. Läh­tö­koh­tai­ses­ti työn­te­ki­jä voi ehdot­taa ajan­koh­taa, jol­loin haluai­si pitää ker­ty­nei­tä pek­ka­si­aan, mut­ta lopul­li­nen pää­tös­val­ta on työ­nan­ta­jal­la työn­joh­to-oikeu­den perusteella.

Raken­nusa­lan työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukaan työ­nan­ta­ja voi:

• Antaa vapaan koko­nai­si­na päi­vi­nä (suo­si­tel­ta­vin tapa)
• Lyhen­tää työ­päi­vää pekkasvapailla
• Sopia vapai­den yhdis­tä­mi­ses­tä esi­mer­kik­si lomakausiin
• Työ­maan tai pro­jek­tin aika­tau­lun sal­lies­sa, jär­jes­tää pek­kas­va­pai­ta ryh­mil­le samanaikaisesti

Hyväs­sä työ­suh­tees­sa työ­nan­ta­ja ilmoit­taa pek­kas­va­pai­den ajan­koh­das­ta vähin­tään viik­koa etu­kä­teen, ellei työn­te­ki­jän kans­sa toi­sin sovi­ta. Pek­kas­va­paat pyri­tään anta­maan ker­ty­mis­kau­den aika­na. Pita­mät­tä jää­neet työ­ajan lyhen­nys­päi­vät nol­lau­tu­vat ker­ty­mis­vuot­ta seu­raa­van vuo­den hel­mi­kuun lopus­sa. Työn­te­ki­jöi­den palau­tu­mi­sen ja jak­sa­mi­sen kan­nal­ta on tär­ke­ää, että pek­kas­va­paat toteu­tu­vat suunnitellusti.

Raken­nusa­lal­la on myös yleis­tä, että työ­nan­ta­ja ja työn­te­ki­jä sopi­vat pek­kas­va­pai­den kor­vaa­mi­ses­ta raha­na, jos vapai­den pitä­mi­nen ei ole mah­dol­lis­ta tai työn­te­ki­jä mie­luum­min ottaa kor­vauk­sen raha­na. Tämä on kui­ten­kin aina sovit­ta­va erik­seen. Koke­muk­sem­me mukaan pek­ka­set kor­va­taan yleen­sä raha­na, kos­ka jokai­sen pal­kan muka­na mak­se­taan eril­li­nen 7,7% pal­kan­osa. Täl­löin vaik­ka pek­ka­sia ker­tyy, ne on jo mak­set­tu. Työn­te­ki­jäl­lä on oikeus pitää ker­ryt­tä­mi­ään pek­ka­sia, mut­ta kos­ka ne on jo mak­set­tu, ne näyt­täy­ty­vät työn­te­ki­jäl­le kuin pal­kat­to­ma­na vapaa­na. Tämän vuok­si moni jät­tää ne pitämättä.

Mitä eroa on pekkasilla ja vuosilomalla?

Pek­ka­set ja vuo­si­lo­ma ovat kak­si eril­lis­tä jär­jes­tel­mää, jot­ka tar­joa­vat työn­te­ki­jäl­le pal­kal­lis­ta vapaa-aikaa, mut­ta nii­den perus­teet ja käyt­tö eroa­vat toi­sis­taan merkittävästi.

Kes­kei­set erot pek­kas­ten ja vuo­si­lo­man välillä:

• Perus­te: Vuo­si­lo­ma perus­tuu vuo­si­lo­ma­la­kiin ja on laki­sää­tei­nen oikeus, kun taas pek­ka­set perus­tu­vat työehtosopimukseen
• Ker­ty­mi­nen: Vuo­si­lo­maa ker­tyy loman­mää­räy­ty­mis­vuo­den (1.4.-31.3.) aika­na 2 tai 2,5 päi­vää kuu­kau­des­sa, pek­kas­ten ker­ty­mi­sen perus­ta­na on, että työn­te­ki­jän sään­nöl­li­nen työ­ai­ka on 8 tun­tia päi­väs­sä ja 40 tun­tia viikossa
• Ajoi­tus: Vuo­si­lo­ma pide­tään pää­sään­töi­ses­ti loma­kau­del­la (2.5.-30.9.), kun taas pek­kas­va­pai­ta voi­daan pitää jous­ta­vam­min pit­kin vuotta
• Rahal­li­nen kor­vaus: Vuo­si­lo­mas­ta mak­se­taan loma­ra­ha työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukai­ses­ti, pek­ka­sis­ta ker­ty­vä 7,7% pal­kan­osa on usein jo osa­na nor­maa­lia palkkaa

Miten pekkaset korvataan vuokratyösuhteessa?

Vuo­kra­työ­suh­tees­sa pek­ka­set kor­va­taan useim­mi­ten pro­sent­ti­pe­rus­tei­se­na lisä­nä jokai­sen pal­kan­mak­sun yhtey­des­sä. Raken­nusa­lan työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukaan työ­ajan lyhen­nyk­ses­tä ja arki­py­his­tä mak­se­taan eril­lis­tä pal­kan­osaa 7,7 % työs­sä­olon ajal­ta mak­se­tus­ta tai mak­set­ta­vak­si erään­ty­nees­tä pal­kas­ta yli- ja hätä­työs­tä mak­set­ta­va kor­vaus mukaan lukien.

Hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­yri­tyk­sis­sä pek­kas­kor­vauk­set hoi­de­taan seu­raa­vil­la tavoilla:

• Pek­kas­li­sä mak­se­taan jokai­ses­sa pal­kas­sa prosenttikorvauksena
• Vuo­kra­työn­te­ki­jäl­lä ei useim­mi­ten ole mah­dol­li­suut­ta pitää pek­kas­va­pai­ta samal­la taval­la kuin suo­ras­sa työ­suh­tees­sa olevilla
• Kor­vaus huo­mioi­daan auto­maat­ti­ses­ti pal­kan­las­ken­nas­sa työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukaisesti

Hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­yri­tyk­set pitä­vät huol­ta sii­tä, että vuo­kra­työn­te­ki­jöi­den työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukai­set oikeu­det toteu­tu­vat. Hen­ki­lös­tö­vuo­kraus tar­jo­aa jous­ta­vuut­ta ja mah­dol­li­suu­den työs­ken­nel­lä moni­puo­li­sis­sa työ­teh­tä­vis­sä eri työ­koh­teis­sa, mikä voi olla monel­le työn­te­ki­jäl­le mer­kit­tä­vä etu.

On tär­ke­ää, että vuo­kra­työn­te­ki­jät tar­kas­ta­vat palk­ka­kui­teis­taan, että pek­kas­kor­vaus on huo­mioi­tu asian­mu­kai­ses­ti jokai­ses­sa mak­sue­räs­sä raken­nusa­lan työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukaisesti.

Tärkeimmät huomiot rakennusalan pekkasista

Raken­nusa­lan pek­ka­sis­sa on muu­ta­mia eri­tyi­sen tär­kei­tä näkö­koh­tia, jot­ka jokai­sen alal­la työs­ken­te­le­vän tuli­si tietää:

• Pek­ka­set ovat osa raken­nusa­lan työ­eh­to­so­pi­mus­ta, eivät laki­sää­tei­nen oikeus
• Työn­te­ki­jäl­le ker­tyy 12 pek­kas­päi­vää vuo­des­sa täyt­tä 40-tun­tis­ta työ­viik­koa tehdessä
• Pek­kas­va­pai­den ajan­koh­das­ta sovi­taan yhdes­sä työ­nan­ta­jan kanssa
• Pitä­mät­tö­mät pek­ka­set voi­daan kor­va­ta raha­na eril­li­sel­lä sopimuksella
• Työ­suh­teen päät­tyes­sä pitä­mät­tö­mät pek­kas­päi­vät mak­se­taan lopputilissä

Ylei­siä vää­rin­kä­si­tyk­siä pekkasista:

• Pek­ka­set eivät ole sama asia kuin vuosiloma
• Pek­ka­set eivät auto­maat­ti­ses­ti ker­ry sai­ras­lo­man tai mui­den pois­sao­lo­jen ajalta
• Työn­te­ki­jäl­lä ei ole ehdo­ton­ta oikeut­ta päät­tää pek­kas­va­pai­den ajankohdasta

Mikä­li pek­ka­set kor­va­taan työn­te­ki­jäl­le eril­li­sen pal­kan­osan muka­na, oikeus vapaa­päi­viin kui­ten­kin säi­lyy. Täl­lä huo­mioi­daan palau­tu­mi­sen tär­keys ja huo­leh­di­taan työs­sä jak­sa­mi­ses­ta. Työ­ajan lyhen­nyk­se­nä anne­tut vapaa­päi­vät myös huo­mioi­daan työs­sä­olo­päi­vien veroi­sik­si päi­vik­si vuo­si­lo­ma­päi­viä ansaitessa.

Lisä­tie­toa pek­ka­sis­ta ja nii­den sovel­ta­mi­ses­ta löy­tyy raken­nusa­lan työ­eh­to­so­pi­muk­ses­ta sekä Raken­nus­lii­ton verkkosivuilta.

Hen­ki­lös­tö­vuo­krauk­sen kaut­ta työs­ken­te­le­vät raken­nusa­lan ammat­ti­lai­set voi­vat aina kään­tyä oman yhteys­hen­ki­lön­sä puo­leen kai­kis­sa työ­suh­de­asiois­sa. Hen­ki­lös­tö­vuo­kraus tar­jo­aa mah­dol­li­suu­den nope­aan työl­lis­ty­mi­seen ja jous­ta­vaan työ­ai­kaan, samal­la var­mis­taen että työn­te­ki­jöi­den oikeu­det toteu­tu­vat ja työ­eh­to­so­pi­muk­sia nou­da­te­taan johdonmukaisesti.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Mis­tä saa työ­voi­maa maa­ta­lou­den sesonkeihin?
• Pal­jon­ko fes­ta­ri­työn­te­ki­jä ansait­see kesän aikana?
• Kuin­ka löy­tää pit­kä­ai­kai­sia työn­te­ki­jöi­tä Duu­ri-tii­min avulla?
• Kuin­ka kir­joit­taa hyvä työ­ha­ke­mus ensim­mäi­seen kesätyöpaikkaan?
• Mitä työ­so­pi­muk­ses­sa tulee lain mukaan mainita?