Mitä pekkaspäivät ovat rakennusalalla?

Pek­kas­päi­vät ovat raken­nusa­lan työ­eh­to­so­pi­muk­seen perus­tu­via työ­ajan lyhen­nys­päi­viä. Ne ovat saa­neet nimen­sä 1980-luvun alus­sa SAK:n puheen­joh­ta­ja­na toi­mi­neen Pert­ti “Pek­ka” Oja­sen mukaan, joka oli muka­na neu­vot­te­le­mas­sa työ­ajan lyhen­tä­mi­ses­tä. Raken­nusa­lal­la pek­kas­päi­vät otet­tiin käyt­töön osa­na työ­ai­ko­jen yleis­tä lyhen­tä­mis­tä, jol­la tasoi­tet­tiin työ­ai­kaa viik­ko­työ­ajan pysyes­sä 40 tunnissa.

Työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukaan raken­nusa­lan työn­te­ki­jäl­le ker­tyy pek­kas­päi­viä työ­suh­teen kes­ton ja teh­ty­jen työ­tun­tien perus­teel­la. Täy­si mää­rä on 12 pek­kas­päi­vää vuo­des­sa, mikä vas­taa noin 96 tun­tia työ­ajan lyhen­nys­tä. Työn­te­ki­jäl­le alkaa ker­tyä pek­kas­ten edel­lyt­tä­miä työ­tun­te­ja heti työ­suh­teen alus­ta alkaen.

Pek­kas­päi­vien tar­koi­tuk­se­na on vähen­tää työn­te­ki­jän kuor­mi­tus­ta ja paran­taa jak­sa­mis­ta. Ne toi­mi­vat taval­laan yli­mää­räi­si­nä vapaa­päi­vi­nä, jot­ka työn­te­ki­jä voi tyy­pil­li­ses­ti pitää sopi­mal­la asias­ta työ­nan­ta­jan kans­sa. Pek­ka­set ovat mer­kit­tä­vä etu raken­nusa­lan työn­te­ki­jöil­le, sil­lä ne mah­dol­lis­ta­vat pidem­mät vapaat tai jous­ta­van työ­ajan jär­jes­te­lyn, mikä tukee työ­hy­vin­voin­tia ja pit­kä­ai­kais­ta työs­sä jaksamista.

Voiko pekkaspäiviä korvata rahallisesti rakennusalalla?

Kyl­lä, pek­kas­päi­viä voi­daan kor­va­ta rahal­li­ses­ti raken­nusa­lal­la, mut­ta tämä edel­lyt­tää työ­nan­ta­jan ja työn­te­ki­jän välis­tä sopi­mus­ta. Raken­nusa­lan työ­eh­to­so­pi­mus mah­dol­lis­taa pek­kas­päi­vien rahal­li­sen kor­vaa­mi­sen vaih­toeh­to­na vapaa­na pitä­mi­sel­le. Kor­vaa­mi­ses­ta on kui­ten­kin sovit­ta­va sel­keäs­ti ja mie­lel­lään kir­jal­li­ses­ti, mikä var­mis­taa kum­man­kin osa­puo­len oikeuk­sien toteutumisen.

Työ­eh­to­so­pi­muk­ses­sa mää­ri­tel­lään, että pek­ka­set voi­daan kor­va­ta joko vapaa­na tai raha­na. Rahal­li­nen kor­vaus on ylei­sin­tä lyhyis­sä työ­suh­teis­sa tai tilan­teis­sa, jois­sa työn­te­ki­jä ei voi pitää kaik­kia ker­ty­nei­tä pek­kas­päi­viä vapaa­na esi­mer­kik­si työ­maan aika­tau­lun vuok­si. Myös mää­rä­ai­kai­sis­sa työ­suh­teis­sa työ­ajan lyhen­nys­kor­vaus mak­se­taan usein raha­kor­vauk­se­na pal­kan­mak­sun yhteydessä.

On tär­ke­ää huo­mioi­da, että työ­nan­ta­ja ei voi yksi­puo­li­ses­ti päät­tää kor­va­ta pek­kas­päi­viä raha­na, vaan asias­ta on sovit­ta­va työn­te­ki­jän kans­sa. Työn­te­ki­jäl­lä on läh­tö­koh­tai­ses­ti oikeus pitää pek­ka­set vapaa­na, joten rahal­li­nen kor­vaus edel­lyt­tää aina työn­te­ki­jän suos­tu­mus­ta. Vas­tuul­li­nen työ­nan­ta­ja var­mis­taa, että työn­te­ki­jä ymmär­tää vaih­toeh­dot ja pää­tök­sen vai­ku­tuk­set työhyvinvointiin.

Miten pekkaspäivien rahallinen korvaus lasketaan?

Pek­kas­päi­vien rahal­li­nen kor­vaus las­ke­taan pro­sent­tio­suu­te­na työn­te­ki­jän koko­nai­san­sios­ta. Raken­nusa­lan työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukaan työ­ajan lyhen­nys­kor­vaus on 4,5 % työn­te­ki­jäl­le mak­se­tus­ta tai mak­set­ta­vak­si erään­ty­nees­tä pal­kas­ta ilman yli- ja hätätyökorotuksia.

Käy­tän­nös­sä kor­vaus las­ke­taan seuraavasti:

• Perus­palk­kaan lisä­tään mah­dol­li­set lisät (kuten olo­suh­de- ja ammattitaitolisät)
• Sum­mas­ta las­ke­taan 4,5 % työ­ajan lyhennyskorvauksena
• Kor­vaus mak­se­taan yleen­sä jokai­sen pal­kan­mak­sun yhtey­des­sä eril­li­se­nä eränä

Esi­mer­kik­si jos työn­te­ki­jän kuu­kausi­palk­ka ilman yli­töi­tä on 3000 euroa, pek­kas­kor­vaus oli­si 135 euroa (3000 € × 4,5 %). Rahal­li­nen kor­vaus on vero­na­lais­ta tuloa ja sii­tä teh­dään nor­maa­lit laki­sää­tei­set vähen­nyk­set kuten muus­ta­kin palkasta.

On huo­mat­ta­va, että pek­kas­kor­vaus ei vai­ku­ta mui­den etuuk­sien, kuten loma­ra­han tai eläk­keen ker­ty­mi­seen. Työ­ajan lyhen­nys­kor­vaus on huo­mioi­tu jo pal­kan mää­rit­te­lys­sä, joten se ei aiheu­ta muu­tok­sia mui­hin palk­ka­pe­rus­tei­siin etuuksiin.

Mitä työntekijän tulee huomioida pekkaspäivien korvaamisessa?

Työn­te­ki­jän kan­nat­taa aina var­mis­taa, että pek­kas­päi­vien kor­vaa­mi­ses­ta on sel­keä kir­jal­li­nen sopi­mus. Tämä suo­jaa työn­te­ki­jän etu­ja ja vähen­tää vää­rin­kä­si­tys­ten ris­kiä. Eri­tyi­ses­ti seu­raa­vat asiat ovat tärkeitä:

Työ­so­pi­muk­ses­sa tai eril­li­ses­sä sopi­muk­ses­sa tuli­si olla sel­keäs­ti mai­nit­tu­na, kor­va­taan­ko pek­ka­set raha­na vai pide­tään­kö ne vapaa­na. Jos sovi­taan rahal­li­ses­ta kor­vauk­ses­ta, on hyvä var­mis­taa, että kor­vaus­pe­rus­te (4,5 %) on mai­nit­tu ja että kor­vaus mak­se­taan sään­nöl­li­ses­ti pal­kan­mak­sun yhteydessä.

Työn­te­ki­jän on tär­ke­ää säi­lyt­tää palk­ka­kui­tit ja muut doku­men­tit, jois­ta ilme­nee pek­kas­kor­vaus­ten mak­su. Näin hän voi tar­vit­taes­sa todis­taa saa­neen­sa asian­mu­kai­sen kor­vauk­sen. Jos työn­te­ki­jä epäi­lee, että kor­vaus­ta ei ole mak­set­tu oikein, hänen kan­nat­taa ottaa yhteyt­tä luot­ta­mus­mie­heen tai ammattiliittoon.

On myös hyvä poh­tia pek­kas­päi­vien mer­ki­tys­tä jak­sa­mi­sen kan­nal­ta. Vaik­ka rahal­li­nen kor­vaus voi tun­tua hou­kut­te­le­val­ta, vapaa­päi­vi­nä pide­tyt pek­ka­set tar­joa­vat mah­dol­li­suu­den lepoon ja palau­tu­mi­seen. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä täl­lä voi olla mer­kit­tä­vä vai­ku­tus työ­hy­vin­voin­tiin ja jak­sa­mi­seen eri­tyi­ses­ti fyy­si­ses­ti ras­kaal­la raken­nusa­lal­la. Hyvin­voi­va työn­te­ki­jä jak­saa myös työs­ken­nel­lä tehok­kaam­min ja pitää työ­teh­tä­vis­tään sekä työympäristöstään.

Miten vuokratyöntekijän pekkaspäivät määräytyvät?

Vuo­kra­työn­te­ki­jöi­den pek­kas­päi­vät mää­räy­ty­vät samo­jen peri­aat­tei­den mukaan kuin mui­den­kin raken­nusa­lan työn­te­ki­jöi­den, mut­ta vas­tuun­ja­ko on hie­man eri­lai­nen. Hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­yri­tys toi­mii työ­nan­ta­ja­na ja vas­taa työ­eh­to­so­pi­mus­ten nou­dat­ta­mi­ses­ta, mukaan lukien pek­kas­päi­vien ker­ty­mi­ses­tä ja korvaamisesta.

Vuo­kra­työs­sä sovel­le­taan läh­tö­koh­tai­ses­ti käyt­tä­jäy­ri­tyk­sen toi­mia­lan työ­eh­to­so­pi­mus­ta. Jos vuo­kra­työn­te­ki­jä työs­ken­te­lee raken­nusa­lal­la, nou­da­te­taan raken­nusa­lan työ­eh­to­so­pi­mus­ta. Tämä tar­koit­taa, että vuo­kra­työn­te­ki­jäl­le ker­tyy pek­kas­päi­viä samoin perus­tein kuin suo­ras­sa työ­suh­tees­sa ole­vil­le raken­nusa­lan työntekijöille.

Vuo­kra­työn­te­ki­jöil­le mak­se­taan usein pek­kas­kor­vaus suo­raan pal­kan yhtey­des­sä (4,5 %), eri­tyi­ses­ti lyhyis­sä työ­suh­teis­sa. Tämä käy­tän­tö on ylei­nen, kos­ka vuo­kra­työ­suh­teet voi­vat olla lyhyt­kes­toi­sia tai mää­rä­ai­kai­sia. Pit­kä­ai­kai­sis­sa vuo­kra­työ­suh­teis­sa työn­te­ki­jäl­lä voi olla mah­dol­li­suus pitää pek­ka­set myös vapaa­na, jos täs­tä sovi­taan hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­yri­tyk­sen kanssa.

Laa­du­kas hen­ki­lös­tö­pal­ve­lu­yri­tys nime­ää vuo­kra­työn­te­ki­jäl­le oman yhteys­hen­ki­lön, joka huo­leh­tii työn­te­ki­jän eduis­ta ja on tavoi­tet­ta­vis­sa työ­suh­de­asiois­sa. Tämä hen­ki­lö osaa neu­voa myös pek­kas­päi­viin liit­ty­vis­sä kysy­myk­sis­sä ja var­mis­taa, että työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukai­set oikeu­det toteu­tu­vat. Oman yhteys­hen­ki­lön kaut­ta työn­te­ki­jä saa hen­ki­lö­koh­tais­ta pal­ve­lua riip­pu­mat­ta sii­tä, mis­sä päin Suo­mea hän työskentelee.

Vuo­kra­työn­te­ki­jän kan­nat­taa työ­so­pi­mus­ta teh­des­sään kes­kus­tel­la hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­yri­tyk­sen kans­sa pek­kas­päi­vä­käy­tän­nöis­tä ja var­mis­taa, että sopi­muk­ses­sa on sel­keäs­ti mää­ri­tel­ty, miten työ­ajan lyhen­nys kor­va­taan. Epä­sel­vis­sä tilan­teis­sa apua saa ammat­ti­lii­tos­ta tai työsuojeluviranomaisilta.

Yhteenveto: Pekkaspäivien rahallinen korvaaminen pähkinänkuoressa

Pek­kas­päi­vien rahal­li­nen kor­vaa­mi­nen raken­nusa­lal­la on mah­dol­lis­ta, kun sii­tä sovi­taan työ­nan­ta­jan ja työn­te­ki­jän välil­lä. Kor­vauk­sen suu­ruus on 4,5 % koko­nai­san­sios­ta ilman yli­työ­ko­ro­tuk­sia, ja se mak­se­taan tyy­pil­li­ses­ti jokai­sen pal­kan­mak­sun yhteydessä.

Tär­keim­mät huo­mioi­ta­vat seikat:

• Kor­vaa­mi­ses­ta on aina sovit­ta­va – työ­nan­ta­ja ei voi yksi­puo­li­ses­ti päät­tää asiasta
• Sopi­mus kan­nat­taa teh­dä kir­jal­li­ses­ti vää­rin­kä­si­tys­ten välttämiseksi
• Kor­vaus on vero­na­lais­ta tuloa ja sii­tä teh­dään nor­maa­lit vähennykset
• Vuo­kra­työn­te­ki­jöil­lä vas­tuu pek­kas­kor­vauk­sis­ta on henkilöstövuokrausyrityksellä
• Rahal­li­nen kor­vaus voi olla hyvä vaih­toeh­to lyhyis­sä työ­suh­teis­sa, mut­ta vapaa­na pide­tyt pek­ka­set tuke­vat jak­sa­mis­ta ja työhyvinvointia

Jos pek­kas­päi­vien kor­vaa­mi­ses­ta syn­tyy eri­mie­li­syyk­siä, työn­te­ki­jän kan­nat­taa ensi­si­jai­ses­ti kes­kus­tel­la asias­ta työ­nan­ta­jan tai esi­mie­hen kans­sa. Jos asia ei rat­kea, apua saa työ­pai­kan luot­ta­mus­mie­hel­tä, ammat­ti­lii­tos­ta tai vii­me kädes­sä työ­suo­je­lu­vi­ran­omai­sil­ta. Työn­te­ki­jän on hyvä säi­lyt­tää kaik­ki palk­ka­las­kel­mat ja muut doku­men­tit, jot­ka osoit­ta­vat pek­kas­kor­vaus­ten mak­sun tai mak­sa­mat­ta jättämisen.

Pek­kas­päi­vät ovat mer­kit­tä­vä etu raken­nusa­lan työn­te­ki­jöil­le, ja nii­den tar­koi­tuk­se­na on tukea työn­te­ki­jöi­den jak­sa­mis­ta ja hyvin­voin­tia. Eri­tyi­ses­ti pit­kä­ai­kai­sis­sa työ­suh­teis­sa pek­kas­ten pitä­mi­nen vapaa­na voi olla arvo­kas­ta työ­hy­vin­voin­nin kan­nal­ta. Vas­tuul­li­nen työ­nan­ta­ja huo­mioi työn­te­ki­jän koko­nais­val­tai­sen hyvin­voin­nin ja tukee kes­tä­vää työ­uraa myös työ­ajan järjestelyillä.

Sekä työn­te­ki­jän että työ­nan­ta­jan kan­nal­ta on tär­ke­ää luo­da sel­keät käy­tän­nöt pek­kas­päi­vien kor­vaa­mi­sel­le, mikä raken­taa luot­ta­mus­ta ja pit­kä­jän­teis­tä yhteis­työ­tä. Työn­te­ki­jöi­den hyvin­voin­tiin panos­ta­mi­nen hei­jas­tuu posi­tii­vi­ses­ti myös työn laa­tuun ja tuot­ta­vuu­teen – lopul­ta hyö­dyt­täen kaik­kia osapuolia.

Related Articles

• Kuin­ka löy­tää pit­kä­ai­kai­sia työn­te­ki­jöi­tä Duu­ri-tii­min avulla?
• Kuin­ka vähen­tää rekrytointivirheitä?
• Mit­kä ovat fes­ta­ri­työn­te­ki­jän tär­keim­mät taidot?
• Var­si­nais-Suo­men par­haat työ­mah­dol­li­suu­det hen­ki­lös­tö­vuo­krauk­sen kautta
• Onko hen­ki­lös­tö­vuo­kraus kan­nat­ta­vaa pienyritykselle?