Kertyykö lomapäiviä palkattoman vapaan aikana?

Suo­men vuo­si­lo­ma­lain mukaan pal­kat­to­man vapaan aika­na vuo­si­lo­maa ei pää­sään­töi­ses­ti ker­ry. Tämä perus­tuu sii­hen, että loma­oi­keus syn­tyy työs­ken­te­lys­tä loman­mää­räy­ty­mis­vuo­den aika­na. Pal­ka­ton vapaa ei ole työs­sä­oloa vas­taa­vaa aikaa, ellei kysees­sä ole lais­sa erik­seen mää­ri­tel­ty poik­keus­ti­lan­ne. Työn­te­ki­jän on hyvä tie­tää, että pal­kat­to­man vapaan vai­ku­tus ulot­tuu loma­ker­ty­män lisäk­si moniin mui­hin työ­suh­de-etui­hin. Eri työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa voi olla ala­koh­tai­sia mää­räyk­siä, jot­ka vai­kut­ta­vat lomakertymään.

Kertyykö lomapäiviä palkattoman vapaan aikana?

Vuo­si­lo­ma­lain perus­pe­ri­aat­teen mukaan loma­päi­viä ei ker­ry pal­kat­to­man vapaan aika­na. Loma­oi­keus perus­tuu työs­ken­te­lyyn ja työs­sä­oloai­kaan, joten sil­loin kun työn­te­ki­jä on pal­kat­to­mal­la vapaal­la, ei hänel­le nor­maa­lis­ti ker­ry loma­päi­viä täl­tä ajan­jak­sol­ta. Tämä joh­tuu sii­tä, että vuo­si­lo­ma­oi­keus edel­lyt­tää työn­te­ki­jän ole­van työs­sä vähin­tään 14 päi­vää tai 35 tun­tia kalen­te­ri­kuu­kau­des­sa, jot­ta kysei­nen kuu­kausi las­ke­taan täy­dek­si lomanmääräytymiskuukaudeksi.

On kui­ten­kin tilan­tei­ta, jois­sa pal­ka­ton vapaa voi­daan lain mukaan rin­nas­taa työs­sä­oloon. Näis­sä eri­tyis­ta­pauk­sis­sa lomaa ker­tyy, vaik­ka kysees­sä oli­si­kin pal­ka­ton ajan­jak­so. Täl­lai­sia poik­keuk­sia ovat esi­mer­kik­si tie­tyt per­he­va­paat, sai­raus­lo­ma ja opin­to­va­paa tie­tyin rajoi­tuk­sin. Työn­te­ki­jän on tär­ke­ää sel­vit­tää omas­ta työ­eh­to­so­pi­muk­ses­taan, sisäl­tää­kö se mah­dol­li­ses­ti lakia edul­li­sem­pia mää­räyk­siä loma­ker­ty­mään liittyen.

Millaisissa tilanteissa palkaton vapaa voidaan katsoa työssäolon veroiseksi ajaksi?

Vuo­si­lo­ma­la­ki mää­rit­te­lee tie­tyt ajan­jak­sot työs­sä­olon veroi­sek­si ajak­si, jol­loin loma­päi­viä ker­tyy, vaik­ka työn­te­ki­jä ei oli­si­kaan töis­sä. Äitiys-, isyys- ja van­hem­pain­va­paa ovat tyy­pil­li­siä esi­merk­ke­jä, joi­den ajal­ta loma­päi­viä ker­tyy nor­maa­lis­ti. Myös sai­raus­lo­man aika­na lomaa ker­tyy, mut­ta vain 75 työ­päi­vään asti loman­mää­räy­ty­mis­vuo­den aikana.

Opin­to­va­paa voi­daan las­kea työs­sä­olon veroi­sek­si ajak­si, mut­ta vain 30 työ­päi­vään asti loman­mää­räy­ty­mis­vuo­des­sa. Lisäk­si lomau­tuk­sen aika­na lomaa ker­tyy vain ensim­mäi­sen 30 lomau­tus­päi­vän ajal­ta. On myös huo­mioi­ta­va, että jois­sain työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa voi olla näi­tä lain mää­räyk­siä parem­pia ehtoja.

Työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa voi olla ala­koh­tai­sia sään­nök­siä, jot­ka paran­ta­vat työn­te­ki­jän ase­maa. Esi­mer­kik­si jois­sain sopi­muk­sis­sa voi­daan mää­ri­tel­lä, että lomaa ker­tyy pidem­mäl­tä sai­raus­lo­ma-ajal­ta kuin lais­sa on mää­rät­ty. Tämän vuok­si työn­te­ki­jän kan­nat­taa aina tar­kis­taa oman alan­sa työ­eh­to­so­pi­muk­sen määräykset.

Miten palkaton vapaa vaikuttaa muihin työsuhde-etuihin?

Pal­kat­to­man vapaan vai­ku­tuk­set ulot­tu­vat loma­ker­ty­män lisäk­si moniin mui­hin työ­suh­de-etui­hin. Elä­ke­ker­ty­mä on yksi mer­kit­tä­vim­mis­tä vai­ku­tuk­sis­ta – pal­kat­to­man vapaan aika­na työ­elä­ket­tä ei nor­maa­lis­ti ker­ry, kos­ka elä­ke las­ke­taan ansioi­den perus­teel­la. Tämä voi pit­käl­lä aika­vä­lil­lä vai­kut­taa tule­vaan eläkkeeseen.

Työ­ter­veys­huol­lon saa­ta­vuus voi myös muut­tua pal­kat­to­man vapaan aika­na. Työ­nan­ta­ja ei vält­tä­mät­tä ole vel­vol­li­nen jär­jes­tä­mään työ­ter­veys­huol­toa pal­kat­to­mal­la vapaal­la ole­val­le työn­te­ki­jäl­le, vaik­ka työ­suh­de oli­si­kin voi­mas­sa. Työn­te­ki­jän kan­nat­taa kes­kus­tel­la asias­ta etu­kä­teen työ­nan­ta­jan kanssa.

Muut työ­suh­de-edut, kuten puhe­li­ne­tu, autoe­tu tai lou­na­se­tu, eivät yleen­sä ole käy­tet­tä­vis­sä pal­kat­to­man vapaan aika­na, ellei toi­sin ole sovit­tu. Työ­lain­sää­dän­tö suo­jaa vuo­kra­työn­te­ki­jöi­tä monin tavoin, mut­ta pal­kat­to­man vapaan koh­dal­la edut mää­räy­ty­vät usein työ­eh­to­so­pi­muk­sen ja työ­so­pi­muk­sen mukaan.

Miten lomapäiviä kertyy normaalissa työsuhteessa?

Nor­maa­lis­sa työ­suh­tees­sa vuo­si­lo­maa ker­tyy loman­mää­räy­ty­mis­vuo­den aika­na (1.4.-31.3.) täy­sien loman­mää­räy­ty­mis­kuu­kausien mukaan. Täy­si loman­mää­räy­ty­mis­kuu­kausi on kalen­te­ri­kuu­kausi, jon­ka aika­na työn­te­ki­jä on työs­ken­nel­lyt vähin­tään 14 päi­vää tai 35 tun­tia riip­puen työ­so­pi­muk­ses­sa sovi­tus­ta työajasta.

Alle vuo­den kes­tä­nees­sä työ­suh­tees­sa loma­päi­viä ker­tyy 2 päi­vää ja yli vuo­den kes­tä­nees­sä työ­suh­tees­sa 2,5 päi­vää kuta­kin täyt­tä loman­mää­räy­ty­mis­kuu­kaut­ta koh­den. Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa, että täy­si loma­oi­keus on 24 tai 30 päi­vää vuo­des­sa työ­suh­teen kes­tos­ta riippuen.

Työ­suh­teen muo­to vai­kut­taa myös loma­ker­ty­mään. Tois­tai­sek­si voi­mas­sa ole­vis­sa työ­suh­teis­sa loma­oi­keus on sel­keä, mut­ta mää­rä­ai­kai­sis­sa ja osa-aikai­sis­sa työ­suh­teis­sa voi esiin­tyä vari­aa­tioi­ta. Vuo­kra­työn kaut­ta työl­lis­ty­mi­nen vaki­tui­ses­ti on myös mah­dol­lis­ta, jol­loin loma­oi­keuk­siin päte­vät samat sään­nöt kuin suo­raan yri­tyk­seen pal­kat­tu­jen kohdalla.

Mitä työntekijän tulee huomioida ennen palkattoman vapaan ottamista?

Työn­te­ki­jän kan­nat­taa ennen pal­kat­to­man vapaan otta­mis­ta kes­kus­tel­la työ­nan­ta­jan kans­sa kai­kis­ta vapaan vai­ku­tuk­sis­ta. On suo­si­tel­ta­vaa teh­dä kir­jal­li­nen sopi­mus, jos­sa mää­ri­tel­lään vapaan kes­to ja vai­ku­tuk­set työ­suh­teen ehtoi­hin, kuten loma­ker­ty­mään ja mui­hin etuihin.

Työn­te­ki­jän on hyvä sel­vit­tää oman työ­eh­to­so­pi­muk­sen­sa mää­räyk­set pal­kat­to­mas­ta vapaas­ta. Jois­sain työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa voi olla lakia parem­pia ehto­ja esi­mer­kik­si loma­ker­ty­män osal­ta. Myös vapaan vai­ku­tus työt­tö­myys­tur­vaan on syy­tä tar­kis­taa etukäteen.

Pit­kien pal­kat­to­mien vapai­den koh­dal­la työn­te­ki­jän kan­nat­taa poh­tia myös, miten vapaa vai­kut­taa ural­la ete­ne­mi­seen ja ammat­ti­tai­don yllä­pi­tä­mi­seen. Työn­te­ki­jä­tyy­ty­väi­syy­den paran­ta­mi­nen voi olla yksi syy mik­si työ­nan­ta­ja jous­taa pal­kat­to­mis­sa vapais­sa, mut­ta työn­te­ki­jän tulee myös huo­mioi­da pidem­män aika­vä­lin vai­ku­tuk­set uraansa.

Työsuhdeasioiden hallinta - ammattilaiset apunasi

Työ­suh­de­asioi­den moni­mut­kai­suus koros­tuu eri­tyi­ses­ti pal­kat­to­mien vapai­den koh­dal­la. Me Duu­ri-tii­mis­sä autam­me sekä työn­te­ki­jöi­tä että työ­nan­ta­jia navi­goi­maan näi­den tilan­tei­den läpi suju­vas­ti. Tar­joam­me asian­tun­te­vaa neu­von­taa työ­suh­teen ehtoi­hin, loma­ker­ty­miin ja mui­hin työ­lain­sää­dän­nön kysy­myk­siin liittyen.

Pal­ve­lum­me sisäl­tää työn­te­ki­jöi­den pereh­dy­tyk­sen työ­suh­teen ehtoi­hin ja oikeuk­siin. Huo­leh­dim­me, että kaik­ki työ­suh­tee­seen liit­ty­vät doku­men­tit ja sopi­muk­set ovat asian­mu­kai­ses­ti laa­dit­tu­ja ja lain vaa­ti­muk­set täyt­tä­viä. Tämä tuo tur­vaa ja sel­keyt­tä sekä työn­te­ki­jäl­le että työnantajalle.

Duu­ri-tii­mi rek­ry­toi puo­les­ta­si tehok­kaas­ti ja jous­ta­vas­ti, jol­loin voit kes­kit­tyä yri­tyk­se­si ydin­toi­min­taan. Asian­tun­ti­jam­me seu­raa­vat jat­ku­vas­ti työ­lain­sää­dän­nön muu­tok­sia ja työ­eh­to­so­pi­mus­ten uudis­tuk­sia var­mis­taak­seen, että tar­joa­mam­me tie­to on aina ajan­ta­sais­ta. Tar­vit­set­pa sit­ten neu­vo­ja pal­kat­to­man vapaan vai­ku­tuk­sis­ta tai muis­ta työ­suh­teen kysy­myk­sis­tä, olem­me tääl­lä aut­ta­mas­sa sinua teke­mään perus­tel­tu­ja pää­tök­siä työelämässäsi.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Miten sel­vi­tän mikä työ­eh­to­so­pi­mus kos­kee yritystäni?
• Miten vuo­kra­työ voi joh­taa pit­kä­ai­kai­seen työsuhteeseen?
• Kuin­ka vähen­tää rekrytointivirheitä?
• Mitä kesä­työ­paik­ko­ja voi saa­da ilman kou­lu­tus­ta tai työkokemusta?
• Kuin­ka kau­an etu­kä­teen kesä­työ­tä kan­nat­taa hakea?