Miten arkipyhäkorvaukset määräytyvät rakennusalan TES:ssä?
Rakennusalan työehtosopimuksessa (TES) arkipyhäkorvaukset ovat erillinen palkanosa, joka maksetaan työntekijöille tiettyjen juhlapyhien ajalta. Rakennusalalla arkipyhäkorvaukset määräytyvät alan työehtosopimuksen mukaisesti ja koskevat mm. uudenvuodenpäivää, loppiaista, pitkäperjantaita, pääsiäispäiviä, vappua, helatorstaita, juhannusaattoa, jouluaattoa ja joulupäivää. Työntekijän työsuhteen luonne ja kesto vaikuttavat oikeuteen saada arkipyhäkorvauksia. Arkipyhäkorvaukset rakennusalan työehtosopimuksessa ovat työntekijöille maksettavia korvauksia arkipyhien aiheuttamasta työajan lyhenemisestä. Rakennusalan TES:n mukaan arkipyhäkorvauksia maksetaan useista juhlapyhistä, joita ovat uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäispäivät, vappu, helatorstai, juhannusaatto, jouluaatto ja joulupäivä. Näiden päivien osalta työntekijä on oikeutettu korvaukseen, vaikka ei työskentelisikään kyseisenä päivänä. Itsenäisyyspäivää koskee erikseen oma lakinsa, joten se ei sisälly varsinaisiin TES:n mukaisiin arkipyhäkorvauksiin. Arkipyhäkorvaukset ovat tärkeä osa […]
Miten pekkaspäivät kertyvät rakennusalan työntekijöille?
Rakennusalan työntekijöille pekkaspäivät kertyvät työajan lyhennysvapaana tehdyistä säännöllisistä työpäivistä. Työntekijälle kertyy 8 tunnin pekkaspäiviä yhteensä 12 päivää vuodessa, jos hän työskentelee säännöllisesti 40 tuntia viikossa. Pekkaspäivät kertyvät jokaisesta työssäolokuukaudesta, jossa työntekijä on ollut töissä vähintään 16 työpäivää. Käytännössä pekkasia kertyy noin yksi päivä kuukaudessa pois lukien heinäkuu, jolloin työntekijät pitävät usein kesälomaa. Pekkaspäivät eli työajan lyhennysvapaat ovat rakennusalan työehtosopimukseen perustuvia palkallisia vapaapäiviä. Ne syntyivät 1980-luvulla, kun työaikaa haluttiin lyhentää ilman, että viikkotyöaikaa muutettaisiin. Rakennusalalla päädyttiin ratkaisuun, jossa työviikko säilyi 40-tuntisena, mutta työntekijöille kertyi vuoden aikana ylimääräisiä vapaapäiviä. Järjestelmän tarkoitus on tasoittaa työntekijöiden vuosittaista työaikaa lähemmäs 37,5 viikkotuntia, joka on monilla […]
Mitä tasoittumisjakso tarkoittaa työaikalaissa?
Tasoittumisjakso on työaikalain mukainen järjestely, jossa työntekijän työaika tasoittuu määrätyn ajanjakson kuluessa keskimäärin sovittuun tuntimäärään. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työntekijä voi tehdä joinakin viikkoina tai päivinä pidempää työpäivää ja toisina lyhyempää, kunhan työaika tasoittumisjakson aikana vastaa keskimäärin sovittua työaikaa. Tasoittumisjakso mahdollistaa joustavan työajan järjestämisen aloilla, joissa työn määrä vaihtelee kausittain, ja se on tärkeä työkalu sekä työnantajille että työntekijöille työajan hallinnassa. Työaikalain mukaan tasoittumisjakso on ajanjakso, jonka aikana työntekijän säännöllinen työaika tasoittuu sovittuun keskimäärään, tyypillisesti 40 tuntiin viikossa. Tasoittumisjaksoa käytetään erityisesti aloilla, joilla työvoiman tarve vaihtelee sesonkien, asiakasmäärien tai tuotannon mukaan. Tasoittumisjakson perusperiaate on, että työnantaja voi suunnitella työajan jakautumisen […]
Milloin vuosivapaat vanhenevat?
Suomen vuosilomalain mukaan vuosivapaat eli vuosilomat vanhenevat pääsääntöisesti lomavuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Tämä tarkoittaa, että lomanmääräytymisvuodelta (1.4.-31.3.) kertyneet lomat on pidettävä seuraavan lomakauden loppuun (30.9.) mennessä tai viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Työntekijä ja työnantaja voivat kuitenkin sopia lomien siirtämisestä, ja tietyissä tapauksissa lomia voidaan myös säästää myöhemmin pidettäväksi. Käyttämättömät lomat korvataan työsuhteen päättyessä rahallisesti. Vuosivapaat eli vuosilomat ovat työntekijän lakisääteisiä palkallisia lomapäiviä, jotka kertyvät tehdyn työn perusteella. Suomen vuosilomalain mukaan lomaa kertyy 2 tai 2,5 päivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta riippuen työsuhteen kestosta. Jos työsuhde on kestänyt alle vuoden, lomaa kertyy 2 päivää kuukaudessa, ja yli vuoden […]
Löydä osaavaa työvoimaa nopeasti – näin henkilöstövuokraus toimii käytännössä
Nopea muutos työmarkkinoilla on asettanut monet yritykset haastavaan tilanteeseen. Osaavan työvoiman löytäminen oikeaan aikaan voi olla merkittävä kasvun hidaste, mutta samalla rekrytointiprosessit sitovat resursseja pois ydintoiminnasta. Henkilöstövuokraus tarjoaa yrityksille joustavan ratkaisun, joka mahdollistaa työvoiman saatavuuden ilman pitkäaikaista sitoutumista. Mutta miten tämä prosessi toimii käytännössä ja mitä etuja se tarjoaa liiketoiminnalle? Tässä artikkelissa avaamme henkilöstövuokrauksen perusperiaatteet […]
Miten hyödyntää aiempaa osaamista alanvaihdossa?
Miksi aiempi osaamisesi on arvokasta alanvaihdossa? Aiempi osaamisesi on kultaakin kalliimpaa alanvaihdossa, sillä se muodostaa vankan perustan, jonka päälle voit rakentaa uusia taitoja. Työnantajat arvostavat monipuolista kokemusta, koska se tuo työyhteisöön erilaisia näkökulmia ja ajattelutapoja. Alanvaihtajana sinulla on ainutlaatuinen yhdistelmä taitoja ja kokemuksia, joita alalla pitkään työskennelleillä ei välttämättä ole. Olet jo osoittanut kykysi oppia […]
Kuinka tunnistaa itselle sopiva uusi ala?
Sopivan uuden alan tunnistaminen alkaa itsetuntemuksesta. Pohdi, mitkä työtehtävät ovat tuottaneet sinulle iloa ja energiaa, sekä missä olet kokenut onnistumisia. Kartoita vahvuuksiasi, kiinnostuksen kohteitasi ja arvojasi. Tutki eri aloja käytännössä esimerkiksi työkokeilujen, henkilöstövuokrauksen tai alan ammattilaisten kanssa verkostoitumisen kautta. Alanvaihto on nykytyöelämässä tavallista, ja oikean suunnan löytäminen voi vaatia aikaa ja erilaisten vaihtoehtojen kokeilua. Onnistunut […]
Kannattaako alanvaihto yli 40-vuotiaana?
Alanvaihto yli 40-vuotiaana on ehdottomasti kannattavaa ja usein jopa hyödyllisempää kuin nuoremmalla iällä. Keski-iässä ihmisellä on jo vahva työkokemus, kehittyneet taidot ja parempi itsetuntemus, mikä auttaa ohjaamaan uraa merkityksellisempään suuntaan. Nykyään työurat ovat pidempiä ja joustavampia, joten 40+ ikäisenä tehty uramuutos voi tarkoittaa vielä 20-30 vuotta uudella alalla. Vaikka muutos voi tuntua haastavalta, oikealla valmistautumisella […]
Sesonkiapua vai pitkäaikaista kumppanuutta? Henkilöstövuokrauksen monet mahdollisuudet
Nykypäivän työmarkkinoilla joustavuus on avainasemassa. Yritysten henkilöstötarpeet vaihtelevat nopeasti, ja osaavan työvoiman löytäminen juuri oikeaan aikaan voi olla haastavaa. Tähän haasteeseen henkilöstövuokraus tarjoaa monipuolisia ratkaisuja – oli kyseessä sitten äkillinen sesonkiapu tai pitkäaikainen kumppanuus. Mutta miten tietää, mikä ratkaisu sopii parhaiten juuri sinun yrityksesi tarpeisiin? Onko henkilöstövuokraus vain väliaikainen apu kiirehuippuihin vai strateginen ratkaisu pitkäjänteiseen […]
Voiko henkilöstövuokrauksen kautta löytää vakituisen työntekijän?
Kyllä, henkilöstövuokrauksen kautta on erittäin mahdollista löytää vakituinen työntekijä. Tämä rekrytointimalli toimii erinomaisena väylänä pitkäaikaisiin työsuhteisiin, sillä se antaa työnantajalle mahdollisuuden arvioida työntekijän sopivuutta käytännön työtehtävissä ennen vakituisen työsuhteen solmimista. Henkilöstövuokraus ei ole vain tilapäinen ratkaisu vaan strateginen rekrytointikanava, jonka kautta monet yritykset ovat löytäneet sitoutuneita ja osaavia ammattilaisia pitkäaikaisiin työsuhteisiin. Yhä useampi työsuhde alkaa […]