Kuinka monta lomapäivää kertyy kuukaudessa osa-aikaiselle?

Kuinka monta lomapäivää kertyy kuukaudessa osa-aikaiselle?

Osa-aika­työ­tä teke­vien työn­te­ki­jöi­den loma­ker­ty­mä nou­dat­taa samo­ja peri­aat­tei­ta kuin kokoai­kai­sil­la­kin. Kun työ­suh­de on kes­tä­nyt alle vuo­den, lomaa ker­tyy 2 päi­vää kuu­kau­des­sa. Pidem­mis­sä, yli vuo­den kes­tä­neis­sä työ­suh­teis­sa lomaa ker­tyy 2,5 päi­vää kuu­kau­des­sa. Olen­nais­ta on ymmär­tää, että loma­oi­keus ei perus­tu työ­tun­tien mää­rään vaan täy­siin loman­mää­räy­ty­mis­kuu­kausiin. Tär­kein­tä on siis se, että kuu­kau­den aika­na teh­dään vähin­tään joko 14 työ­päi­vää tai 35 työtuntia.

Työ­ai­ka­lain­sää­dän­nön näkö­kul­mas­ta osa-aikai­suus ei siis tar­koi­ta auto­maat­ti­ses­ti vähem­pää lomaa - kyse on enem­män­kin loman ker­ty­mi­sen edel­ly­tys­ten täyt­ty­mi­ses­tä. Miten työ­lain­sää­dän­tö suo­jaa vuo­kra­työn­te­ki­jöi­tä on myös tär­keä osa-alue, johon kan­nat­taa tutus­tua työ­suh­det­ta aloitettaessa.

Miten osa-aikaisen työntekijän lomapäivät lasketaan käytännössä?

Osa-aikai­sen työn­te­ki­jän loma­päi­vien las­ke­mi­ses­sa kes­keis­tä on täy­den loman­mää­räy­ty­mis­kuu­kau­den käsi­te. Loman­mää­räy­ty­mis­vuo­si on 1.4.-31.3. väli­nen ajan­jak­so, jon­ka aika­na ker­ty­nei­tä loma­päi­viä pide­tään seu­raa­van loma­kau­den aikana.

Lomaa ker­tyy, kun työn­te­ki­jä työs­ken­te­lee kuu­kau­des­sa joko:

• Vähin­tään 14 työ­päi­vää (14 päi­vän sään­tö) tai
• Vähin­tään 35 tun­tia (35 tun­nin sääntö)

Esi­merk­ki: Jos työs­ken­te­let osa-aikai­ses­ti 3 päi­vää vii­kos­sa (noin 12 päi­vää kuu­kau­des­sa), et täy­tä 14 päi­vän sään­töä. Mut­ta jos työ­tun­te­ja ker­tyy yli 35 tun­tia kuu­kau­des­sa, saat täy­den loma­ker­ty­män kuu­kau­del­ta. Toi­saal­ta, jos työs­ken­te­let vain 30 tun­tia kuu­kau­des­sa 10 päi­vä­nä, et täy­tä kum­paa­kaan sään­töä, jol­loin lomaa ei kerry.

Loma­päi­viä las­ket­taes­sa pyö­ris­tyk­set teh­dään aina ylös­päin. Esi­mer­kik­si 7,5 kuu­kau­den ker­ty­mä (7,5 × 2,5 päi­vää) pyö­ris­te­tään 19 loma­päi­vään, ei 18:aan.

Kertyykö osa-aikaiselle vähemmän lomaa kuin kokoaikaiselle?

Ylei­nen har­ha­luu­lo on, että osa-aikai­sil­le ker­tyi­si auto­maat­ti­ses­ti vähem­män loma­päi­viä kuin kokoai­kai­sil­le. Todel­li­suu­des­sa loma­päi­vien mää­rä on sama, kun­han loman­mää­räy­ty­mis­kuu­kau­den kri­tee­rit täyt­ty­vät. Osa-aikai­nen työn­te­ki­jä, joka tekee vähin­tään 14 työ­päi­vää tai 35 tun­tia kuu­kau­des­sa, ansait­see täs­mäl­leen saman mää­rän loma­päi­viä kuin kokoaikainen.

Ero tulee loma-ajan pal­kas­sa - kokoai­kai­sel­la se on luon­nol­li­ses­ti suu­rem­pi kuin osa-aikai­sel­la. Esi­mer­kik­si 50% työ­ai­kaa teke­vä saa 50% loma­palk­kaa ver­rat­tu­na täyt­tä työ­ai­kaa teke­vään, vaik­ka loma­päi­vien mää­rä oli­si sama.

Me Duu­ri-tii­mis­sä huo­leh­dim­me, että jokai­nen työn­te­ki­jäm­me ymmär­tää omat loma­oi­keu­ten­sa riip­pu­mat­ta sii­tä, työs­ken­te­lee­kö hän asia­kas­yri­tyk­ses­säm­me koko- vai osa-aikaisesti.

Milloin osa-aikainen työntekijä on oikeutettu täyteen lomakertymään?

Osa-aikai­nen työn­te­ki­jä on oikeu­tet­tu täy­teen loma­ker­ty­mään jokai­sel­ta kuu­kau­del­ta, jol­loin 14 päi­vän tai 35 tun­nin vähim­mäis­ra­ja täyt­tyy. Lisäk­si on tär­ke­ää tie­tää ns. työs­sä­olon veroi­sis­ta päi­vis­tä, jot­ka ker­ryt­tä­vät lomaa, vaik­ka työn­te­ki­jä ei oli­si­kaan fyy­si­ses­ti töissä.

Näi­tä ovat muun muassa:

• Vuo­si­lo­man arkipäivät
• Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat
• Sai­raus­lo­mat (tiet­tyyn rajaan asti)
• Opin­to­va­paa (enin­tään 30 työ­päi­vää loman­mää­räy­ty­mis­vuo­den aikana)

Esi­mer­kik­si osa-aikai­nen työn­te­ki­jä, joka on sai­raa­na osan kuu­kau­des­ta, mut­ta jon­ka sai­rausai­ka las­ke­taan työs­sä­olon veroi­sek­si ajak­si, voi olla oikeu­tet­tu täy­teen loma­ker­ty­mään, vaik­ka todel­li­set työ­tun­nit tai -päi­vät jäi­si­vät alle rajojen.

Miten osa-aikaisen lomapalkka määräytyy?

Osa-aikai­sen työn­te­ki­jän loma­palk­ka las­ke­taan ylei­sim­min pro­sent­ti­pe­rus­tei­ses­ti loman­mää­räy­ty­mis­vuo­den ansioista:

• 9% ansiois­ta, jos työ­suh­de on kes­tä­nyt alle vuoden
• 11,5% ansiois­ta, jos työ­suh­de on kes­tä­nyt vähin­tään vuoden

Loman­mää­räy­ty­mis­vuo­den ansioi­hin las­ke­taan kaik­ki työs­sä­oloa­jal­ta mak­se­tut pal­kat lukuun otta­mat­ta hätä­työs­tä tai yli­työs­tä mak­set­ta­via koro­tuk­sia. Loma­kor­vauk­seen vai­kut­taa siis suo­raan se, kuin­ka pal­jon työn­te­ki­jä on ansain­nut loman­mää­räy­ty­mis­vuo­den aikana.

Kuu­kausi­palk­kai­sen osa-aikai­sen työn­te­ki­jän loma­palk­ka voi­daan myös las­kea kes­ki­päi­vä­pal­kan perus­teel­la, mut­ta käy­tän­nös­sä pro­sent­ti­pe­rus­te on ylei­sem­pi osa-aikaisilla.

Voiko työnantaja määrätä milloin osa-aikainen pitää lomansa?

Lomien sijoit­te­lun peri­aat­teet ovat samat niin koko- kuin osa-aikai­sil­le­kin työn­te­ki­jöil­le. Pää­sään­töi­ses­ti työ­nan­ta­jal­la on oikeus mää­rä­tä lomien ajan­koh­ta, mut­ta työn­te­ki­jöi­tä on kuul­ta­va ennen pää­tök­sen­te­koa. Loma­kau­del­la (2.5.-30.9.) on pidet­tä­vä vähin­tään 24 päi­vää lomasta.

Osa-aikais­ten koh­dal­la on eri­tyi­ses­ti huo­mioi­ta­va, että:

• Loma­päi­vät kulu­vat samal­la tavoin kuin kokoai­kai­sil­la (täy­si­nä päivinä)
• Lomia ei voi sijoit­taa pel­käs­tään työn­te­ki­jän vapaille
• Lomis­ta on ilmoi­tet­ta­va työn­te­ki­jäl­le vii­meis­tään kuu­kaut­ta ennen loman alkamista

Lyhyem­mis­sä, alle 12 päi­vän lomis­sa ilmoi­tusai­ka on kak­si viik­koa. Osa-aikai­sen työn­te­ki­jän kan­nat­taa tutus­tua myös työ­eh­to­so­pi­muk­sen mää­räyk­siin, sil­lä niis­sä voi olla ala­koh­tai­sia tar­ken­nuk­sia lomien pitämiseen.

Osa-aikaisten lomaoikeudet käytännössä - mitä sinun tulisi tietää

Osa-aikai­sen työn­te­ki­jän kan­nat­taa var­mis­taa seu­raa­vat asiat loma­oi­keuk­sien­sa turvaamiseksi:

• Tar­kis­ta työ­so­pi­muk­ses­ta, sovel­le­taan­ko 14 päi­vän vai 35 tun­nin sääntöä
• Seu­raa, että työ­ai­ka­si riit­tää täy­teen lomanmääräytymiskuukauteen
• Säi­ly­tä palk­ka­las­kel­mat loma­kor­vaus­ten tarkistamiseksi
• Muis­ta, että yli vuo­den jat­ku­nees­sa työ­suh­tees­sa lomaa ker­tyy enem­män (2,5 pv/kk)

Duu­ri-tii­mi huo­leh­tii työn­te­ki­jöi­den­sä loma­ker­ty­mis­tä ja oikeuk­sis­ta lain ja työ­eh­to­so­pi­mus­ten mukai­ses­ti. Jokai­nen työn­te­ki­jäm­me saa hen­ki­lö­koh­tai­sen yhteys­hen­ki­lön, jol­ta voi kysyä neu­voa myös lomiin liit­ty­vis­sä asiois­sa. Pit­kä­ai­kai­set työ­suh­teet hen­ki­lös­tö­vuo­krauk­sen avul­la on yksi toi­min­tam­me kul­ma­ki­vis­tä. Meil­le on tär­ke­ää, että kaik­ki työn­te­ki­jäm­me saa­vat naut­tia ansait­se­mis­taan lomis­ta ja lepoa­jois­ta – työ­suh­teen muo­dos­ta riip­pu­mat­ta. Työn­te­ki­jöi­dem­me hyvin­voin­ti hei­jas­tuu myös yri­tyk­sen menes­tyk­seen, joten työn­te­ki­jä­tyy­ty­väi­sy­dyy­den paran­ta­mi­nen on aina kes­kei­nen osa toimintatapaamme.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Ker­tyy­kö loma­päi­viä pal­kat­to­man vapaan aikana?
• Mit­kä ovat ylei­sim­mät työhaastattelukysymykset?
• Var­si­nais-Suo­men par­haat työ­mah­dol­li­suu­det hen­ki­lös­tö­vuo­krauk­sen kautta
• Onko hen­ki­lös­tö­vuo­kraus kannattavaa?
• Voi­ko hen­ki­lös­tö­vuo­kraus vähen­tää rek­ry­toin­nin piilokustannuksia?