Miten lomapäivien kertyminen lasketaan määräaikaisessa työsuhteessa?

Miten lomapäivien kertyminen lasketaan määräaikaisessa työsuhteessa?

Mää­rä­ai­kai­ses­sa työ­suh­tees­sa vuo­si­lo­ma­päi­vien ker­ty­mi­nen nou­dat­taa vuo­si­lo­ma­lain peri­aat­tei­ta. Vuo­si­lo­man ansain­ta perus­tuu kah­teen kes­kei­seen kri­tee­riin: työ­päi­vien tai -tun­tien mää­rään sekä työ­suh­teen kokonaiskestoon.

Vuo­si­lo­ma­lain mukai­ses­ti mää­räy­ty­mis­pe­rus­tee­na käy­te­tään joko 14 päi­vän tai 35 tun­nin sään­töä. Jos työn­te­ki­jä työs­ken­te­lee vähin­tään 14 päi­vää kuu­kau­des­sa, sovel­le­taan 14 päi­vän sään­töä. Jos työ­päi­viä on vähem­män mut­ta työ­tun­te­ja vähin­tään 35 kuu­kau­des­sa, käy­te­tään 35 tun­nin sääntöä.

Loman­mää­räy­ty­mis­vuo­si alkaa 1.4. ja päät­tyy seu­raa­van vuo­den 31.3. Tämän ajan­jak­son aika­na ker­ty­neet loma­päi­vät ovat käy­tet­tä­vis­sä pää­sään­töi­ses­ti seu­raa­van loma­kau­den (2.5.–30.9.) aika­na. Mää­rä­ai­kai­sen työ­suh­teen pituus vai­kut­taa rat­kai­se­vas­ti ker­ty­vien loma­päi­vien kokonaismäärään.

Me Duu­ri-tii­mis­sä huo­leh­dim­me, että vuo­kra­työn­te­ki­jöi­dem­me loma­päi­vät ker­ty­vät asian­mu­kai­ses­ti työ­suh­teen kes­ton mukaan. Työn­te­ki­jöil­lem­me on tär­ke­ää tie­tää, että vuo­si­lo­mat huo­mioi­daan aina osa­na työ­suh­det­ta – oli kysees­sä sit­ten lyhyt- tai pit­kä­kes­toi­nen mää­rä­ai­kai­nen sopimus.

Kuinka monta lomapäivää kertyy kuukaudessa määräaikaisessa työsuhteessa?

Mää­rä­ai­kai­ses­sa työ­suh­tees­sa loma­päi­vien ker­ty­mi­nen perus­tuu työ­suh­teen koko­nais­kes­toon. Alle vuo­den kes­tä­vis­sä työ­suh­teis­sa työn­te­ki­jäl­le ker­tyy 2 loma­päi­vää jokai­sel­ta täy­del­tä loman­mää­räy­ty­mis­kuu­kau­del­ta. Jos työ­suh­de on jat­ku­nut yli vuo­den, loma­päi­viä ker­tyy 2,5 kuukaudessa.

Täy­si loman­mää­räy­ty­mis­kuu­kausi edel­lyt­tää joko 14 työ­päi­vää tai vaih­toeh­toi­ses­ti 35 työ­tun­tia kysei­sen kalen­te­ri­kuu­kau­den aika­na. Osa-aikai­sis­sa työ­suh­teis­sa sovel­le­taan usein 35 tun­nin sään­töä, jos 14 työ­päi­vää ei täy­ty kuu­kau­den aikana.

Esi­mer­kik­si kuu­den kuu­kau­den mää­rä­ai­kai­ses­sa työ­suh­tees­sa, jos­sa työn­te­ki­jä työs­ken­te­lee täy­det työ­päi­vät, ker­ty­vien loma­päi­vien mää­rä on 6 × 2 = 12 päi­vää. Kol­men kuu­kau­den sopi­muk­ses­sa vas­taa­vas­ti loma­päi­viä ker­tyy 3 × 2 = 6.

Työ­tun­tien tai -päi­vien jää­des­sä alle vaa­di­tun rajan kuu­kau­des­sa, loma­päi­viä ei ker­ry, mut­ta työn­te­ki­jäl­lä on sil­ti oikeus pro­sent­ti­pe­rus­tei­seen lomakorvaukseen.

Mitä tapahtuu kertymättömille lomapäiville määräaikaisen työsuhteen päättyessä?

Mää­rä­ai­kai­sen työ­suh­teen päät­tyes­sä pitä­mät­tö­mät loma­päi­vät kor­va­taan rahal­li­ses­ti loma­kor­vauk­se­na. Loma­kor­vaus mak­se­taan kai­kil­ta niil­tä kuu­kausil­ta, joil­ta työn­te­ki­jä on ansain­nut lomaa työ­suh­teen aikana.

Loma­kor­vauk­sen suu­ruus on joko 9 % tai 11,5 % loman­mää­räy­ty­mis­vuo­den aika­na mak­se­tus­ta tai mak­set­ta­vak­si erään­ty­nees­tä pal­kas­ta. Pro­sent­tio­suus mää­räy­tyy työ­suh­teen kes­ton mukaan: alle vuo­den kes­tä­neis­sä työ­suh­teis­sa loma­kor­vaus on 9 % ja yli vuo­den kes­tä­neis­sä 11,5 %.

Jos loma­päi­viä ei ole ker­ty­nyt lain­kaan vähäis­ten työ­tun­tien vuok­si, työn­te­ki­jäl­lä on sil­ti oikeus saa­da pro­sent­ti­pe­rus­tei­nen loma­kor­vaus. Tämä kos­kee esi­mer­kik­si tilan­tei­ta, jois­sa työn­te­ki­jä on työs­ken­nel­lyt alle 14 päi­vää tai alle 35 tun­tia kuukaudessa.

Duu­ri-tii­mis­sä huo­leh­dim­me, että työ­suh­teen päät­tyes­sä jokai­nen työn­te­ki­jäm­me saa asian­mu­kai­sen kor­vauk­sen pitä­mät­tö­mis­tä loma­päi­vis­tä. Tämä on osa sitou­mus­tam­me työn­te­ki­jöi­dem­me oikeu­den­mu­kai­seen kohteluun.

Onko määräaikaisella työntekijällä samat lomaoikeudet kuin vakituisella?

Kyl­lä, mää­rä­ai­kai­sel­la työn­te­ki­jäl­lä on läh­tö­koh­tai­ses­ti samat loma­oi­keu­det kuin vaki­tui­ses­sa työ­suh­tees­sa ole­val­la. Vuo­si­lo­ma­la­ki ei tee eroa työ­suh­teen muo­don perus­teel­la, vaan loma­oi­keu­det mää­räy­ty­vät työ­suh­teen kes­ton ja työ­ajan mukaan.

Yhden­ver­tai­suus­pe­ri­aa­te työ­elä­mäs­sä edel­lyt­tää, että mää­rä­ai­kai­sia työn­te­ki­jöi­tä ei saa aset­taa epäe­dul­li­sem­paan ase­maan pel­käs­tään työ­suh­teen mää­rä­ai­kai­suu­den vuok­si. Tämä peri­aa­te kos­kee myös lomaoikeuksia.

Käy­tän­nös­sä ero­ja voi kui­ten­kin syn­tyä työ­suh­teen kes­ton vuok­si. Vaki­tui­ses­sa työ­suh­tees­sa ole­val­le ker­tyy pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä enem­män loma­päi­viä (2,5 päivää/kk), kun taas lyhyis­sä mää­rä­ai­kai­sis­sa työ­suh­teis­sa loma­ker­ty­mä on usein pie­nem­pi (2 päivää/kk).

Eri työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa voi olla ala­koh­tai­sia eri­tyis­sään­tö­jä loma­ker­ty­miin, mut­ta yleis­pe­ri­aa­te on sama: mää­rä­ai­kai­sel­la työn­te­ki­jäl­lä on oikeus lomaan tai loma­kor­vauk­seen samoin perus­tein kuin vakituisella.

Miten useampi peräkkäinen määräaikainen työsuhde vaikuttaa lomakertymään?

Ket­ju­te­tuis­sa mää­rä­ai­kai­sis­sa työ­suh­teis­sa loma­ker­ty­män las­ken­ta riip­puu sii­tä, kat­so­taan­ko työ­suh­teet yhdek­si jat­ku­vak­si työ­suh­teek­si vai eril­li­sik­si työ­suh­teik­si. Jos mää­rä­ai­kai­set sopi­muk­set seu­raa­vat toi­si­aan ilman kat­kok­sia tai hyvin lyhyin kat­kok­sin, ne voi­daan usein tul­ki­ta yhdek­si jat­ku­vak­si työsuhteeksi.

Kun työ­suh­de tul­ki­taan jat­ku­vak­si, loma­ker­ty­mä las­ke­taan koko työ­suh­dea­jal­ta yhte­näi­ses­ti. Täl­löin loma­päi­viä ker­tyy 2 päi­vää kuu­kau­des­sa ensim­mäi­sen vuo­den ajan ja sen jäl­keen 2,5 päi­vää kuukaudessa.

Jos työ­suh­tei­den välil­lä on sel­keä kat­kos, jokai­nen mää­rä­ai­kai­nen työ­suh­de käsi­tel­lään eril­li­se­nä. Täl­löin aiem­mis­sa työ­suh­teis­sa ker­ty­neet pitä­mät­tö­mät lomat mak­se­taan loma­kor­vauk­se­na työ­suh­teen päät­tyes­sä, ja uudes­sa työ­suh­tees­sa loma­ker­ty­mä alkaa alusta.

Duu­ri-tii­mis­sä pyrim­me tar­joa­maan työn­te­ki­jöil­lem­me pit­kä­ai­kai­sia työ­suh­tei­ta hen­ki­lös­tö­vuo­krauk­sen avul­la, mikä mah­dol­lis­taa myös parem­man loma­ker­ty­män pitem­mäl­lä aikavälillä.

Määräaikaisen työsuhteen lomapäivät: käytännön toimintaohjeet

Mää­rä­ai­kai­ses­sa työ­suh­tees­sa työs­ken­te­le­vän on hyvä tun­tea loma­ker­ty­mi­seen liit­ty­vät perus­pe­ri­aat­teet ja oikeu­ten­sa. Täs­sä tär­keim­mät käy­tän­nön ohjeet:

• Seu­raa aktii­vi­ses­ti loma­ker­ty­mää­si kuu­kausit­tain – voit pyy­tää sel­vi­tyk­sen ker­ty­mäs­tä työnantajalta
• Huo­mioi, että lomaa ker­tyy vain täy­sil­tä loman­mää­räy­ty­mis­kuu­kausil­ta (14 työ­päi­vää tai 35 työtuntia)
• Sel­vi­tä, sovel­le­taan­ko työ­suh­tee­see­si jotain tiet­tyä työ­eh­to­so­pi­mus­ta, jos­sa saat­taa olla yleis­la­kia parem­pia lomaehtoja
• Työ­suh­teen päät­tyes­sä tar­kis­ta, että loma­kor­vaus on las­ket­tu oikein (9 % tai 11,5 % työ­suh­teen kes­tos­ta riippuen)

Työ­nan­ta­jan vel­vol­li­suuk­siin kuu­luu pitää kir­jaa työn­te­ki­jän loma­ker­ty­mis­tä ja huo­leh­tia lomien asian­mu­kai­ses­ta kor­vaa­mi­ses­ta. Työn­te­ki­jän kan­nat­taa kui­ten­kin myös itse seu­ra­ta loma­ker­ty­mään­sä ja pyy­tää tar­vit­taes­sa selvitystä.

Duu­ri-tii­mis­sä olem­me sitou­tu­neet huo­leh­ti­maan vuo­kra­työn­te­ki­jöi­dem­me loma­oi­keuk­sis­ta läpi­nä­ky­väs­ti ja lain­mu­kai­ses­ti. Asian­tun­ti­jam­me aut­ta­vat mie­lel­lään, jos sinul­la on kysyt­tä­vää loma­päi­vien ker­ty­mi­ses­tä mää­rä­ai­kai­ses­sa työ­suh­tees­sa. Haluam­me var­mis­taa, että jokai­nen työn­te­ki­jäm­me tun­tee oikeu­ten­sa ja saa ansait­se­man­sa edut – oli kysees­sä sit­ten lyhyt keik­ka­työ tai vaki­tui­seen työ­suh­tee­seen joh­ta­va vuo­kra­työ.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Voi­ko hen­ki­lös­tö­vuo­kraus vähen­tää rek­ry­toin­nin piilokustannuksia?
• Voi­ko vuo­kra­työn kaut­ta työl­lis­tyä vakituisesti?
• Kuin­ka kehit­tää itse­luot­ta­mus­ta kesätyönhakuun?
• Pal­jon­ko fes­ta­ri­työn­te­ki­jä ansait­see kesän aikana?
• Mitä kesä­työ­paik­ko­ja voi saa­da ilman kou­lu­tus­ta tai työkokemusta?