Milloin työsopimukseen voi sisällyttää kilpailukieltosopimuksen?

Työ­so­pi­muk­seen voi­daan liit­tää kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­mus vain, kun sii­hen on eri­tyi­sen pai­na­va syy, joka liit­tyy työ­nan­ta­jan toi­min­taan tai työ­suh­tee­seen. Täl­lai­nen syy voi olla esi­mer­kik­si työ­nan­ta­jan lii­ke­sa­lai­suuk­sien suo­jaa­mi­nen, eri­tyis­kou­lu­tus tai asia­kas­kun­nan säi­lyt­tä­mi­nen. Vuo­den 2022 laki­muu­tok­sen jäl­keen työ­nan­ta­jan tulee mak­saa työn­te­ki­jäl­le kor­vaus rajoi­tusa­jal­ta, mikä on teh­nyt kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­sis­ta aiem­paa har­ki­tum­pia. Duu­ri-tii­min hen­ki­lös­tö­asian­tun­ti­jat aut­ta­vat sekä työn­te­ki­jöi­tä että työ­nan­ta­jia ymmär­tä­mään, mil­loin kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­mus on perus­tel­tu ja lainmukainen.

Mikä on kilpailukieltosopimus työlainsäädännössä?

Kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­mus on työ­so­pi­mus­la­kiin perus­tu­va jär­jes­te­ly, jol­la rajoi­te­taan työn­te­ki­jän oikeut­ta työs­ken­nel­lä työ­suh­teen päät­ty­mi­sen jäl­keen kil­pai­le­vas­sa yri­tyk­ses­sä tai perus­taa kil­pai­le­vaa toi­min­taa. Sen ensi­si­jai­nen tar­koi­tus on suo­ja­ta työ­nan­ta­jan lii­ke­sa­lai­suuk­sia ja eri­tyis­tä tie­to­tai­toa, jota työn­te­ki­jä on työ­suh­teen­sa aika­na saa­nut haltuunsa.

Työ­so­pi­mus­lain mukaan kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­sen sol­mi­mi­nen edel­lyt­tää eri­tyi­sen pai­na­vaa syy­tä, eikä sitä voi­da käyt­tää rutii­nin­omai­ses­ti kai­kis­sa työ­suh­teis­sa. Kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­mus rajoit­taa työn­te­ki­jän perus­tus­lail­lis­ta oikeut­ta hank­kia toi­meen­tu­lon­sa valit­se­mal­laan työl­lä, min­kä vuok­si sen käyt­tö on tar­koin säänneltyä.

Hen­ki­lös­tö­vuo­krauk­sen näkö­kul­mas­ta on tär­ke­ää ymmär­tää, että vuo­kra­työn­te­ki­jöi­tä suo­jaa­va työ­lain­sää­dän­tö kos­kee myös kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­sia. Vuo­kra­työ­suh­teis­sa kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­set ovat har­vi­nai­sem­pia, mut­ta mah­dol­li­sia eri­tyis­ti­lan­teis­sa, kun työn­te­ki­jä pää­see käsik­si eri­tyi­sen arka­luon­toi­siin tietoihin.

Milloin erityisen painava syy kilpailukieltosopimukselle täyttyy?

Eri­tyi­sen pai­na­va syy kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­sel­le on työ­so­pi­mus­lain kes­kei­nen edel­ly­tys, jon­ka täyt­ty­mis­tä arvioi­daan aina tapaus­koh­tai­ses­ti. Työ­nan­ta­jal­la on oikeu­tus kil­pai­lu­kiel­los­ta sopi­mi­seen eri­tyi­ses­ti sil­loin, kun työn­te­ki­jä työs­sään saa hal­tuun­sa sel­lais­ta tie­toa, jota kil­pai­li­jat voi­si­vat hyö­dyn­tää aiheut­taen mer­kit­tä­vää hait­taa työnantajalle.

Esi­merk­ke­jä eri­tyi­sen pai­na­vis­ta syis­tä ovat:

• Yri­tyk­sen lii­ke­sa­lai­suuk­sien ja know-how’n suojaaminen
• Työ­nan­ta­jan kus­tan­ta­ma eri­tyis­kou­lu­tus, joka tuot­taa työn­te­ki­jäl­le poik­keuk­sel­lis­ta osaamista
• Asia­kas­kun­nan säi­lyt­tä­mi­nen, eri­tyi­ses­ti kun työn­te­ki­jä on avai­na­se­mas­sa asiakassuhteissa
• Työ­nan­ta­jan kehit­tä­mien tek­nis­ten rat­kai­su­jen suojaaminen

Duu­ri-tii­mis­sä autam­me sekä työn­te­ki­jöi­tä että asia­kas­yri­tyk­siäm­me arvioi­maan, onko kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­sel­le aidos­ti eri­tyi­sen pai­na­va syy kus­sa­kin työ­teh­tä­väs­sä. Näin var­mis­tam­me, että sopi­muk­set ovat lain­mu­kai­sia ja pal­ve­le­vat tarkoitustaan.

Miten kilpailukieltosopimuksen korvaus määräytyy?

Vuo­den 2022 työ­so­pi­mus­lain muu­tok­sen myö­tä kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­ses­ta tulee mak­saa työn­te­ki­jäl­le kor­vaus­ta. Kor­vaus­vel­vol­li­suus on teh­nyt kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­sis­ta har­ki­tum­pia ja tasa­pai­noi­sem­pia molem­pien osa­puol­ten kannalta.

Kor­vauk­sen mää­rä riip­puu rajoi­tusa­jan pituudesta:

• Enin­tään 6 kuu­kau­den rajoi­tusa­jal­ta kor­vaus on vähin­tään 40 % työn­te­ki­jän palkasta
• Yli 6 kuu­kau­den rajoi­tusa­jal­ta kor­vaus on vähin­tään 60 % työn­te­ki­jän palkasta

Kor­vaus mak­se­taan rajoi­tusai­ka­na kuu­kausit­tain tai ker­ta­kor­vauk­se­na työ­suh­teen päät­tyes­sä, jos näin on sovit­tu. Kor­vaus­vel­vol­li­suus ei kos­ke tilan­tei­ta, jois­sa työn­te­ki­jä irti­sa­nou­tuu ilman työ­nan­ta­jas­ta joh­tu­vaa pai­na­vaa syy­tä, tai jos työ­suh­de päät­tyy työn­te­ki­jäs­tä joh­tu­vas­ta vaka­vas­ta syystä.

Kuinka pitkäksi aikaa kilpailukieltosopimus voidaan tehdä?

Työ­so­pi­mus­lain mukaan kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­sen enim­mäis­kes­to on rajoi­tet­tu. Kil­pai­lu­kiel­to voi olla voi­mas­sa enin­tään yhden vuo­den työ­suh­teen päät­ty­mi­ses­tä. Poik­keuk­sel­li­ses­ti joh­toa­se­mas­sa ole­vil­le rajoi­tusai­ka voi olla enin­tään kak­si vuot­ta, jos sii­hen on eri­tyi­sen pai­na­va syy.

Rajoi­tusa­jan pituus vai­kut­taa suo­raan työ­nan­ta­jan kor­vaus­vel­vol­li­suu­teen. Pidem­mäs­tä rajoi­tusa­jas­ta tulee mak­saa suu­rem­paa kor­vaus­ta, mikä kan­nus­taa työ­nan­ta­jia har­kit­se­maan tark­kaan, kuin­ka pit­kä kil­pai­lu­kiel­to on todel­la tarpeellinen.

Vuo­den 2022 laki­muu­tok­set ovat vai­kut­ta­neet käy­tän­nös­sä siten, että lyhyem­mät kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­set ovat yleis­ty­neet, kun työ­nan­ta­jat pyr­ki­vät tasa­pai­not­ta­maan suo­ja­tar­peen ja korvausvelvollisuuden.

Mitä tapahtuu, jos kilpailukieltosopimusta rikotaan?

Kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­sen rik­ko­mi­nen voi joh­taa mer­kit­tä­viin talou­del­li­siin seu­raa­muk­siin työn­te­ki­jäl­le. Tyy­pil­li­ses­ti sopi­muk­seen sisäl­tyy sopi­mus­sak­ko, jon­ka enim­mäis­mää­rä on työ­so­pi­mus­lain mukaan työn­te­ki­jän kuu­den kuu­kau­den palk­kaa vas­taa­va summa.

Sopi­mus­sa­kon lisäk­si työn­te­ki­jä voi jou­tua kor­vaa­maan työ­nan­ta­jal­le aiheu­tu­neen todel­li­sen vahin­gon, jos vahin­ko ylit­tää sopi­mus­sa­kon mää­rän ja tämä on erik­seen sovit­tu. Oikeus­käy­tän­nös­sä kil­pai­lu­kiel­to­rik­ko­muk­sia on arvioi­tu tapaus­koh­tai­ses­ti huo­mioi­den muun muassa:

• Kil­pai­le­van toi­min­nan todel­li­nen laa­juus ja luonne
• Aiheu­tu­neen vahin­gon määrä
• Työn­te­ki­jän ase­ma ja tie­toi­suus rajoituksista
• Eri­tyi­sen pai­na­van syyn ole­mas­sao­lo sopi­muk­sen solmimishetkellä

Duu­ri-tii­mi suo­sit­te­lee sekä työn­te­ki­jöil­le että työ­nan­ta­jil­le kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­sen ehto­jen tark­kaa läpi­käyn­tiä jo sopi­muk­sen sol­mi­mis­vai­hees­sa, jot­ta vää­ri­nym­mär­ryk­sil­tä vältytään.

Kilpailukieltosopimuksen tärkeimmät huomiokohdat työelämässä

Onnis­tu­nut kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­mus edel­lyt­tää sekä työ­nan­ta­jan että työn­te­ki­jän vas­tui­den ymmär­tä­mis­tä. Avoi­muus ja sel­keys sopi­mus­neu­vot­te­luis­sa on kaik­kien osa­puol­ten etu, kun puhu­taan kilpailukieltosopimuksista.

Tär­keim­piä huo­mio­koh­tia ovat:

• Eri­tyi­sen pai­na­van syyn doku­men­toin­ti sopi­mus­ta tehtäessä
• Kor­vauk­sen mää­rän ja mak­su­ta­van sel­keä kirjaaminen
• Rajoi­tusa­jan koh­tuul­li­suus suh­tees­sa suo­jat­ta­vaan etuun
• Kil­pai­lu­kiel­lon maan­tie­teel­li­sen ja ala­koh­tai­sen laa­juu­den täs­mäl­li­nen määrittely
• Työ­nan­ta­jan oikeus yksi­puo­li­ses­ti luo­pua kilpailukiellosta

Vuo­den 2022 laki­muu­tok­set ovat muut­ta­neet mer­kit­tä­väs­ti käy­tän­tö­jä, ja Duu­ri-tii­min asian­tun­ti­jat ovat ajan tasal­la näis­tä muu­tok­sis­ta. Autam­me asia­kas­yri­tyk­siäm­me laa­ti­maan ajan­ta­sai­sia ja lain­mu­kai­sia kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­sia sekä neu­vom­me työn­te­ki­jöi­täm­me hei­dän oikeuk­sis­taan ja velvollisuuksistaan.

Hen­ki­lös­tö­vuo­krauk­sen ammat­ti­lai­si­na näem­me kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­set osa­na työ­suh­teen koko­nai­suut­ta, ja ne tuli­si aina sovit­taa kun­kin työ­teh­tä­vän eri­tyis­piir­tei­siin. Oli­pa kysees­sä sit­ten lyhyt keik­ka­työ tai pit­kä­ai­kai­set työ­suh­teet hen­ki­lös­tö­vuo­krauk­sen avul­la, kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­sen tar­peen arvioin­ti tulee teh­dä huo­lel­li­ses­ti ja lain vaa­ti­muk­set huomioiden.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

• Kuin­ka hen­ki­lös­tö­vuo­kraus hel­pot­taa yri­tyk­se­si kasvua
• Miten val­mis­tau­tua työhaastatteluun?
• Miten sel­vi­tän mikä työ­eh­to­so­pi­mus kos­kee yritystäni?
• Kii­rea­pua yri­tyk­sel­le­si – hen­ki­lös­tö­vuo­kraus Varsinais-Suomessa
• Kan­nat­taa­ko kesä­työ­tä hakea hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­yri­tyk­sen kautta?